header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku מלך (melek meh'-lek) king

Löytyi 1919 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 14:1 

Siihen aikaan Sinearin kuningas Amrafel, Ellasarin kuningas Arjok, Elamin kuningas Kedorlaomer ja Gojimin kuningas Tideal

1. Moos. 14:2 

lähtivät sotaretkelle Sodoman kuningasta Beraa, Gomorran kuningasta Birsaa, Adman kuningasta Sinabia, Seboimin kuningasta Semeberiä ja Belan eli Soarin kuningasta vastaan.

1. Moos. 14:5 

Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat ja voittivat refalaiset Asterot-Karnaimissa, susilaiset Hamissa, emiläiset Kirjataimin tasangolla

1. Moos. 14:8 

Silloin Sodoman, Gomorran, Adman ja Seboimin kuninkaat sekä Belan eli Soarin kuningas lähtivät liikkeelle ja järjestivät Siddiminlaaksossa joukkonsa taisteluun

1. Moos. 14:9 

Elamin kuningasta Kedorlaomeria, Gojimin kuningasta Tidealia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, viisi kuningasta neljää vastaan.

1. Moos. 14:10 

Mutta Siddiminlaakso oli täynnä maaöljykuoppia, ja kun Sodoman ja Gomorran kuninkaat ja heidän miehensä yrittivät kääntyä pakoon, he vajosivat niihin, ja henkiin jääneet pakenivat vuorille.

1. Moos. 14:17 

Kun Abram oli paluumatkalla lyötyään Kedorlaomerin ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat, Sodoman kuningas tuli häntä vastaan Savenlaaksoon, jota sanotaan myös Kuninkaanlaaksoksi.

1. Moos. 14:18 

Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi, [Ps. 110:4; Hepr. 5:6 | Ps. 46:5, 91:1; Dan. 7:27]

1. Moos. 14:21 

Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle ihmiset. Karjan ja tavaran voit pitää itse."

1. Moos. 14:22 

Silloin Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Korkeimman Jumalan, puoleen, joka on luonut taivaan ja maan, ja vannon:

1. Moos. 17:6 

Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita. [1. Moos. 35:11]

1. Moos. 17:16 

Minä siunaan häntä ja annan hänen synnyttää sinulle pojan. Minä siunaan häntä: monet kansakunnat saavat hänestä alkunsa, ja hänestä polveutuu kansojen kuninkaita."* [Nimi Saara merkitsee 'ruhtinatar'.] [1. Moos. 21:2]

1. Moos. 20:2 

Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: "Hän on minun sisareni." Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen. [1. Moos. 12:13, 26:7]

1. Moos. 26:1 

Maahan tuli nälänhätä, toinen kuin Abrahamin aikaan sattunut. Silloin Iisak lähti filistealaisten kuninkaan Abimelekin luo Gerariin.

1. Moos. 26:8 

Iisak oli asunut siellä jonkin aikaa, kun filistealaisten kuningas Abimelek kerran näki ikkunastaan hänen hyväilevän Rebekkaa.

1. Moos. 35:11 

Vielä Jumala sanoi hänelle: -- Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Ole hedelmällinen, ja tulkoon sukusi suureksi. Monet kansat saavat sinusta alkunsa, ja sinusta tulee kuninkaiden kantaisä. [1. Moos. 12:2+]

1. Moos. 36:31 

Nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa ennen kuin israelilaisilla oli kuningasta hallitsijanaan: 1. 36:31-39:[1. Aik. 1:43-51a]

1. Moos. 39:20 

Hän otti Joosefin kiinni ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin. [Ps. 105:18]

1. Moos. 40:1 

Jonkin ajan kuluttua tapahtui, että faraon, Egyptin kuninkaan, juomanlaskija ja leipuri rikkoivat herraansa vastaan.

1. Moos. 40:5 

Vankilassa ollessaan Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipuri näkivät molemmat samana yönä unta. Kumpikin näki eri unen, joka vaati oman selityksensä.

1. Moos. 41:46 

Joosef oli kolmikymmenvuotias tullessaan faraon, Egyptin kuninkaan, palvelukseen. Niin Joosef lähti faraon luota ja kiersi kaikkialla Egyptissä.

1. Moos. 49:20 

Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. [Hes. 27:17]

2. Moos. 1:8 

Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään. [Ap. t. 7:18]

2. Moos. 1:15 

Egyptin kuningas puhui heprealaisten kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Pua,

2. Moos. 1:17 

Mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli käskenyt, vaan jättivät poikalapsetkin eloon. [Ap. t. 5:29]

2. Moos. 1:18 

Silloin Egyptin kuningas kutsui kätilöt luokseen ja kysyi heiltä: "Miksi olette antaneet poikalasten elää?"

2. Moos. 2:23 

Vuodet kuluivat, ja Egyptin kuningas kuoli, mutta israelilaiset huokailivat yhä orjuudessa. He huusivat hädässään, ja heidän avunhuutonsa kohosi Jumalan luo. [4. Moos. 20:16]

2. Moos. 3:18 

He kuulevat sinua. "Menkää sitten, sinä ja Israelin vanhimmat, Egyptin kuninkaan luo ja sanokaa hänelle: 'Herra, heprealaisten Jumala, on kutsunut meitä. Siksi meidän on nyt mentävä kolmen päivämatkan päähän autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme.'

2. Moos. 3:19 

Mutta minä tiedän, ettei Egyptin kuningas päästä teitä menemään muutoin kuin pakosta.

2. Moos. 5:4 

Mutta Egyptin kuningas sanoi heille: "Miksi te, Mooses ja Aaron, tahdotte antaa israelilaisten laiskotella? Menkää tekemään päivätyönne!"

2. Moos. 6:11 

"Mene sanomaan faraolle, Egyptin kuninkaalle, että hän päästäisi israelilaiset lähtemään maasta."

2. Moos. 6:13 

Mutta Herra käski Mooseksen ja Aaronin mennä israelilaisten ja faraon, Egyptin kuninkaan, luo ja viedä israelilaiset pois Egyptistä.

2. Moos. 6:27 

Juuri nämä, Mooses ja Aaron, puhuivat faraolle, Egyptin kuninkaalle, israelilaisten pois päästämisestä.

2. Moos. 6:29 

"Minä olen Herra. Ilmoita faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki mitä minä sinulle sanon."

2. Moos. 14:5 

Kun Egyptin kuningas sai tietää, että kansa oli lähtenyt tiehensä, hän ja hänen hovinsa väki muuttivat mielensä ja sanoivat: "Mitä me teimmekään, kun päästimme israelilaiset palvelemasta itseämme!"

2. Moos. 14:8 

Herra paadutti faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen, niin että hän lähti ajamaan israelilaisia takaa juuri kun he olivat Herran johdolla kulkemassa pois Egyptistä. [4. Moos. 33:3]

4. Moos. 20:14 

Mooses lähetti Kadesista sananviejiä Edomin kuninkaan luo ja käski heidän sanoa: "Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tiedät, minkälaisia vaikeuksia olemme joutuneet kokemaan, [Tuom. 11:17,18]

4. Moos. 20:17 

ja haluaisimme kulkea maasi kautta. Emme aio kulkea peltojen tai viinitarhojen poikki emmekä juoda vettä teidän kaivoistanne. Kuljemme vain Kuninkaan valtatietä* emmekä poikkea sivuun, niin kauan kuin olemme sinun alueellasi." [Kuninkaan valtatie on ikivanha kulkureitti Akabanlahdelta Damaskokseen.]

4. Moos. 21:1 

Kun kanaanilainen Aradin kuningas, joka hallitsi Negeviä, sai kuulla israelilaisten olevan tulossa Atarimin tietä, hän hyökkäsi heitä vastaan ja otti muutamia heistä vangiksi. [4. Moos. 33:40]

4. Moos. 21:21 

Israelilaiset lähettivät sananviejiä amorilaisten kuninkaan Sihonin luo sanomaan: [5. Moos. 2:26; Tuom. 11:19]

4. Moos. 21:22 

"Tahtoisimme kulkea sinun maasi kautta. Me emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin. Me emme juo vettä teidän kaivoistanne. Kuljemme vain Kuninkaan valtatietä suoraan sinun alueesi halki."

4. Moos. 21:26 

Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Sihonin hallituskaupunki. Sihon oli käynyt sotaa Moabin aikaisempaa kuningasta vastaan ja vallannut Arnonjokeen saakka kaikki hänen maansa.

4. Moos. 21:29 

Voi sinua, Moab! Perikatoon jouduit sinä, Kemosin kansa.* Sinun poikasi pakenivat, sinun tyttäresi vei vankeinaan Sihon, amorilaisten kuningas. [Kemos oli Moabin kansallisjumala.]

4. Moos. 21:33 

Kun israelilaiset tämän jälkeen suuntasivat kulkunsa pohjoiseen pitkin Basaniin vievää tietä, Basanin kuningas Og lähti sotajoukkoineen heitä vastaan ja ryhtyi taisteluun Edreissä. [5. Moos. 3:1, 29:7]

4. Moos. 21:34 

Herra sanoi Moosekselle: "Älä pelkää häntä. Minä annan sekä hänet että hänen kansansa ja maansa sinun käsiisi, ja voit tehdä hänelle, kuten teit amorilaisten kuninkaalle Sihonille, joka hallitsi Hesbonissa."

4. Moos. 22:4 

Pelästyksissään moabilaiset lähettivät midianilaisten vanhimmille viestin: "Nyt tuo joukko ahmii näiltä seuduilta kaiken, niin kuin karja ahmii niityltä tuoreen ruohon." Balak, Sipporin poika, oli siihen aikaan Moabin kuninkaana.

4. Moos. 22:10 

Bileam vastasi: "Balak, Sipporin poika, Moabin kuningas, on lähettänyt heidät luokseni sanomaan:

4. Moos. 23:7 

Sitten Bileam lausui nämä sanat: -- Aramin maasta, idän vuorilta, haetti minut luokseen Balak, Moabin kuningas, sanoen näin: "Tule avukseni ja kiroa Jaakobin kansa, tule ja solvaa Israelia." [5. Moos. 23:5]

4. Moos. 23:21 

Ei ole onnettomuutta Jaakobin varalle, ei pahaa Israelin osalle. Heidän kanssaan on Herra, heidän Jumalansa, he ylistävät kuningastaan riemuhuudoin.

4. Moos. 24:7 

Vesi läikkyy heidän sangoistaan, ja heidän kylvönsä on runsaasti kasteltu. Heidän kuninkaansa tulee Agagia suuremmaksi, mahtava on heidän valtansa. [Jes. 58:11 | 1. Sam. 15:8]

4. Moos. 31:8 

Surmattujen joukossa olivat midianilaisten viisi kuningasta, Evi, Rekem, Sur, Hur ja Reba. Israelilaiset löivät kuoliaaksi myös Bileamin, Beorin pojan. [Joos. 13:21,22]

4. Moos. 32:33 

Sitten Mooses antoi Gadin ja Ruubenin heimoille sekä Manassen heimon toiselle puoliskolle amorilaisten kuninkaan Sihonin sekä Basanin kuninkaan Ogin valtakunnat kaupunkeineen ja niitä ympäröivine maa- alueineen. [5. Moos. 3:12,13; Joos. 13:8, 22:4]

4. Moos. 33:40 

Kanaanilainen Aradin kuningas, joka asui Negevissä, Kanaaninmaan eteläosassa, sai tuolloin tietää, että israelilaiset olivat lähestymässä. [4. Moos. 21:1]

5. Moos. 1:4 

Tätä ennen hän oli lyönyt Sihonin, Hesbonissa hallinneen amorilaisten kuninkaan, sekä Ogin, Basanin kuninkaan, jonka hallituskaupungit olivat Astarot ja Edrei. [4. Moos. 21:21,33]

5. Moos. 2:24 

"Herra sanoi: 'Lähtekää liikkeelle Arnonin jokilaakson poikki. Minä annan teidän käsiinne amorilaisen Sihonin, Hesbonin kuninkaan, ja hänen maansa. Ryhtykää taisteluun häntä vastaan ja valloittakaa maa!

5. Moos. 2:26 

"Niin minä lähetin Kedemotin autiomaasta sananviejien mukana Hesbonin kuninkaalle Sihonille tämän viestin: 'Rauhaa sinulle! [4. Moos. 21:21; 5. Moos. 20:10]

5. Moos. 2:30 

"Mutta Sihon, Hesbonin kuningas, ei halunnut päästää meitä alueensa halki, sillä Herra, teidän Jumalanne, oli paaduttanut hänen mielensä ja kovettanut hänen sydämensä antaakseen hänet teidän käsiinne, kuten sitten tapahtuikin.

5. Moos. 3:1 

"Sitten me suuntasimme kulkumme pohjoiseen pitkin Basaniin vievää tietä. Silloin Basanin kuningas Og tuli sotajoukkoineen Edreihin taistelemaan meitä vastaan. [4. Moos. 21:33]

5. Moos. 3:2 

Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä. Minä annan sinun käsiisi sekä hänet että hänen kansansa ja maansa. Tee hänelle samoin kuin teit amorilaisten kuninkaalle Sihonille, joka hallitsi Hesbonissa.'

5. Moos. 3:3 

Näin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myös Ogin, Basanin kuninkaan, ja koko hänen väkensä. Me löimme hänet emmekä jättäneet eloon ketään. [5. Moos. 29:6,7]

5. Moos. 3:6 

Me julistimme kaupungit Herralle kuuluvaksi uhriksi, kuten olimme tehneet lyödessämme Hesbonin kuninkaan Sihonin. Julistimme Herralle kuuluvaksi uhriksi kaikki niiden asukkaat, miehet, naiset ja lapset, ja surmasimme heidät, [5. Moos. 2:34]

5. Moos. 3:8 

"Me otimme noilta kahdelta Jordanin itäpuolella hallinneelta amorilaiselta kuninkaalta heidän maansa Arnonin jokilaaksosta Hermoninvuoreen saakka.

5. Moos. 3:11 

Og, Basanin kuningas, oli ainoa, joka refalaisista enää oli jäljellä. -- Hänen rautainen hauta-arkkunsa on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Rabbassa*. Arkun pituus on tavallisella kyynärämitalla mitattuna yhdeksän kyynärää ja sen leveys neljä kyynärää. [Rabba on nykyinen Amman.]

5. Moos. 3:21 

"Sitten minä sanoin Joosualle: 'Sinä olet omin silmin nähnyt, mitä Herra, teidän Jumalanne, teki niille kahdelle kuninkaalle. Samoin Herra tekee kaikille kuninkaille ja heidän mailleen, joihin te tunkeudutte.

5. Moos. 4:46 

olivat tulleet Jordanin itäpuolelle laaksoon, joka on Bet-Peorin lähellä, amorilaisten kuninkaan Sihonin maassa. Sihon oli hallinnut Hesbonissa, mutta Mooses ja israelilaiset olivat matkallaan Egyptistä kukistaneet hänet [4. Moos. 21:24; 5. Moos. 1:4]

5. Moos. 4:47 

ja ottaneet haltuunsa sekä hänen maansa että Basanin kuninkaan Ogin maat. Israelilaiset olivat vallanneet näiden molempien amorilaiskuninkaiden alueet, jotka sijaitsivat Jordanin itäpuolella: [5. Moos. 3:8]

5. Moos. 7:8 

Herra rakasti teitä, ja pitääkseen esi-isillenne vannomansa valan hän vei teidät väkevällä kädellään pois Egyptistä, orjuuden maasta, ja lunasti teidät vapaiksi faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta. [5. Moos. 10:15]

5. Moos. 7:24 

Herra antaa myös niiden kuninkaat teidän käsiinne, ja te pyyhitte heidän nimensäkin pois maan päältä. Kukaan ei pysty teitä vastustamaan, vaan te hävitätte kaikki. [Joos. 11:12]

5. Moos. 11:3 

He eivät ole nähneet niitä voimatekoja, jotka hän teki faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja koko hänen maalleen,

5. Moos. 17:14 

"Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan, te saatatte ajatella, että teillä pitäisi olla kuningas, kuten on kaikilla ympärillänne asuvilla kansoilla. [1. Sam. 8:5]

5. Moos. 17:15 

Asettakaa silloin itsellenne kuningas, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. Muistakaa, että asetatte kuninkaaksenne oman kansanne miehen; vierasmaalaisesta ette saa tehdä kuningasta.

5. Moos. 28:36 

Herra vie teidät ja kuninkaan, jonka olette asettaneet hallitsijaksenne, vieraan kansan keskelle, jota ette tunne ja jota eivät isännekään tunteneet, ja te joudutte siellä palvelemaan puusta ja kivestä tehtyjä jumalia.

5. Moos. 29:6 

Kun me tulimme tälle seudulle, Hesbonin kuningas Sihon ja Basanin kuningas Og lähtivät taistelemaan meitä vastaan, mutta me löimme heidät. [4. Moos. 21:23,24,33-35; 5. Moos. 2:30, 3:3]

5. Moos. 31:4 

Herra tekee noille kansoille, niin kuin hän teki amorilaisten kuninkaille Sihonille ja Ogille. Heidät ja heidän maansa hän tuhosi. [4. Moos. 21:24,35]

5. Moos. 33:5 

Jesurun* sai kuninkaan, kun kansan päämiehet kokoontuivat, kun Israelin heimot olivat koolla. [Ks. selitystä 5. 32:15.]

Joos. 2:2 

Mutta Jerikon kuningas sai vielä samana iltana tietää, että israelilaisia miehiä oli saapunut Jerikoon vakoilemaan maata,

Joos. 2:3 

ja hän käski miestensä sanoa Rahabille: "Tuo tänne ne miehet, jotka sinulla on talossasi. He ovat tulleet vakoilemaan tätä maata."

Joos. 2:10 

Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivatti Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä. Me tiedämme, että te julistitte Herralle kuuluvaksi uhriksi Sihonin ja Ogin, ne kaksi amorilaiskuningasta, ja surmasitte heidät. [2. Moos. 14:21,22; 4. Moos. 21:24,35]

Joos. 5:1 

Kaikki amorilaiskuninkaat, jotka asuivat Jordanin länsipuolella, ja kaikki meren rannikon kanaanilaiskuninkaat saivat tietää, että Herra oli kuivannut Jordanin vedet israelilaisten tieltä ja näin tuonut heidät joen yli. Silloin kuninkaiden rohkeus petti, eikä kukaan heistä uskaltanut asettua israelilaisia vastaan. [Joos. 2:11,24, 3:16]

Joos. 6:2 

Herra sanoi Joosualle: "Minä annan sinun käsiisi Jerikon, sen kuninkaan ja kaikki sen sotilaat.

Joos. 8:1 

Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä lannistu. Ota mukaasi koko sotaväki ja lähde kohti Ain kaupunkia. Minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan, hänen kansansa, kaupunkinsa ja koko hänen alueensa. [5. Moos. 1:21, 31:6]

Joos. 8:2 

Sinun tulee kohdella Aita ja sen kuningasta samalla tavoin kuin Jerikoa ja sen kuningasta. Aista saatte kuitenkin ryöstää tavaraa ja karjaa. Sijoita miehiä väijyksiin kaupungin toiselle puolen." [Joos. 6:21,24]

Joos. 8:14 

Kun Ain kuningas aamulla näki israelilaiset, hän lähti heti sotajoukkoineen liikkeelle käydäkseen taisteluun israelilaisia vastaan avoimella kentällä, joka oli Jordaninlaakson suunnalla. Mutta hän ei tiennyt, että kaupungin takana oli israelilaisia väijyksissä.

Joos. 8:23 

Mutta Ain kuninkaan he ottivat kiinni elävänä ja toivat Joosuan eteen.

Joos. 8:29 

Mutta Ain kuninkaan hän surmasi, ja ruumis sai riippua puussa iltaan saakka. Auringon laskettua Joosua käski ottaa ruumiin alas. Se heitettiin kaupunginportin ulkopuolelle ja sen päälle kasattiin suuri kiviröykkiö, joka on siellä vielä tänäkin päivänä. [5. Moos. 21:22,23; Joos. 10:26,27]

Joos. 9:1 

Nämä tapahtumat tulivat pian maan kaikkien kuninkaiden tietoon. He hallitsivat heettiläisiä, amorilaisia, kanaanilaisia, perissiläisiä, hivviläisiä ja jebusilaisia alueella, joka Jordanin länsipuolella ulottuu vuoristosta läntisille kukkuloille ja Suurenmeren rannikkoa pitkin Libanoniin saakka. [5. Moos. 1:7]

Joos. 9:10 

Kuulimme myös siitä, mitä hän teki kahdelle amorilaiskuninkaalle, jotka asuivat Jordanin itäpuolella, Hesbonin kuninkaalle Sihonille ja Basanin kuninkaalle Ogille, joka asui Astarotissa. [Joos. 2:10]

Joos. 10:1 

Adoni-Sedek, Jerusalemin kuningas, sai kuulla, että Joosua oli vallannut Ain ja julistanut sen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja että hän oli tehnyt Aille ja sen kuninkaalle saman kuin Jerikolle ja sen kuninkaalle. Adoni-Sedek sai myös tietää, että Gibeonin asukkaat olivat tehneet sopimuksen Israelin kanssa ja saaneet jäädä asumaan israelilaisten keskuuteen.

Joos. 10:3 

Jerusalemin kuningas Adoni-Sedek lähetti silloin Hebronin kuninkaalle Hohamille, Jarmutin kuninkaalle Piramille, Lakisin kuninkaalle Jafialle ja Eglonin kuninkaalle Debirille tämän viestin:

Joos. 10:5 

Kaikki viisi amorilaiskuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, kokosivat joukkonsa ja lähtivät yhdessä liikkeelle. He leiriytyivät Gibeonin edustalle ja valmistautuivat valtaamaan kaupungin.

Joos. 10:6 

Silloin gibeonilaiset lähettivät Gilgaliin leiriytyneelle Joosualle tämän viestin: "Mehän olemme sinun palvelijoitasi. Älä hylkää meitä, vaan tule nopeasti apuun ja pelasta meidät. Kaikki vuoriston amorilaiskuninkaat ovat yhteisvoimin ryhtyneet sotimaan meitä vastaan."

Joos. 10:16 

Amorilaiskuninkaat pakenivat ja piiloutuivat Makkedan luolaan.

Joos. 10:17 

Joosua sai viestin: "Kaikki viisi kuningasta ovat löytyneet, he piileskelevät Makkedan luolassa."

Joos. 10:22 

Joosua sanoi: "Avatkaa luolan suu ja tuokaa kuninkaat minun luokseni."

Joos. 10:23 

Näin tapahtui, ja kaikki viisi kuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, tuotiin Joosuan eteen.

Joos. 10:24 

Joosua kutsui sitten israelilaiset koolle ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat taistelleet hänen rinnallaan: "Tulkaa tänne ja laskekaa jalkanne näiden kuninkaiden niskan päälle." He tekivät niin.

Joos. 10:28 

Samana päivänä Joosua hyökkäsi Makkedaa vastaan ja valtasi sen. Hän julisti kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmasi Makkedan kuninkaan ja kaikki sen asukkaat; ainoatakaan ihmistä ei jätetty henkiin. Hän teki Makkedan kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle. [Joos. 6:21]

Joos. 10:30 

ja Herra antoi Libnan ja sen kuninkaan heidän käsiinsä. Israelilaiset kukistivat kaupungin ja surmasivat kaikki sen asukkaat päästämättä ainoatakaan pakenemaan. Libnan kuninkaalle Joosua teki samoin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

Joos. 10:33 

Horam, Geserin kuningas, saapui silloin Lakisin avuksi, mutta Joosua voitti myös hänet ja hänen sotajoukkonsa, eikä ainoatakaan geseriläistä päästetty pakenemaan.

Joos. 10:37 

valtasivat sen ja surmasivat sen kuninkaan ja kaikki asukkaat. He hävittivät seudun kaikki muutkin kaupungit asukkaineen eivätkä jättäneet ketään henkiin. Joosua teki Hebronille niin kuin oli tehnyt Eglonillekin: hän julisti kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi sen kaikkine asukkaineen.
Sivu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20>