Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 1919 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
He kukistivat Debirin ja sen kuninkaan, valtasivat seudun kaikki muutkin kaupungit ja surmasivat kaupunkien asukkaat. Joosua julisti ihmiset ja eläimet Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmasi kaikki säästämättä ainoatakaan. Joosua teki Debirille ja sen kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Libnalle ja sen kuninkaalle. | |
Joosua kukisti koko maan ja valloitti vuoriston, Negevin alueen, läntiset kukkulat ja itäiset rinteet. Hän surmasi näiden seutujen kuninkaat eikä päästänyt ainoatakaan heistä pakenemaan. Hän julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi kaikki elävät olennot ja hävitti ne, kuten Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt. [5. Moos. 7:2, 20:16,17] | |
Hän kukisti yhdellä kertaa kaikki tämän alueen kuninkaat, sillä Herra, Israelin Jumala, soti kansansa puolesta. | |
Kun Jabin, Hasorin kuningas, sai tietää israelilaisten voitoista, hän lähetti viestin Madonin kuninkaalle Jobabille, Simronin ja Aksafin kuninkaille | |
sekä niille kuninkaille, jotka hallitsivat pohjoisilla vuorilla, Gennesaretinjärven rannoilla ja sen eteläpuolella Jordaninlaaksossa, läntisillä kukkuloilla ja Dorin ylängöllä. | |
Kaikki kuninkaat liittyivät yhteen ja asettuivat joukkoineen leiriin Meromin lähteiden luo ryhtyäkseen sotaan israelilaisia vastaan. | |
Sitten Joosua kääntyi takaisin. Hän valtasi Hasorin, joka muinoin oli seudun kaikista kaupunkivaltioista mahtavin, ja surmasi sen kuninkaan. | |
Hän valtasi myös kaikki muut kaupungit, otti niiden kuninkaat vangiksi ja surmasi heidät ja kaupunkien asukkaat Herralle kuuluvana uhrina, kuten Mooses, Herran palvelija, oli käskenyt. [2. Moos. 23:32,33; 4. Moos. 33:52] | |
Hän valloitti alueen, joka alkaa Seirin suunnalla kohoavasta Halakinvuoresta ja ulottuu Libanoniin, Bekaanlaaksossa, Hermoninvuoren juurella olevaan Baal-Gadiin saakka. Hän otti näiden seutujen kuninkaat vangiksi ja surmasi heidät. | |
Joosua joutui sotimaan kauan näitä kuninkaita vastaan. [2. Moos. 23:29,30; 5. Moos. 7:22] | |
Itäisessä Jordaninmaassa hallitsi aikaisemmin kaksi kuningasta, joiden maat ulottuivat etelässä Arnonjokeen ja pohjoisessa Hermoniin ja käsittivät Jordaninlaakson itäpuolisen alueen. Israelilaiset kukistivat heidät ja ottivat haltuunsa heidän maansa. [4. Moos. 21:13] | |
Toinen näistä kuninkaista oli Sihon, amorilaisten kuningas. Hän asui Hesbonissa, ja hänen hallinnassaan oli puolet Gileadista. Hänen alueensa eteläraja lähti Aroerista, Arnonin jokilaakson varrelta, ja kulki pitkin jokea. Pohjoisessa hänen maansa ulottui Jabbokiin, ammonilaisten maan rajajokeen, 12:2,3:[ 4. Moos. 21:24] | |
Israelilaiset valloittivat myös Basanin kuninkaan Ogin maan. Hän oli viimeisiä refalaisia, ja hänen hallituskaupunkinsa olivat Astarot ja Edrei. 12:4,5:[ 4. Moos. 21:35] | |
Ogin valtakuntaan kuului koko Basan Hermonia ja Salkaa myöten aina Gesurin ja Maakan alueisiin saakka sekä toinen puoli Gileadista Hesbonin kuninkaan Sihonin maan rajalle asti. | |
Tässä ovat lueteltuina ne Kanaaninmaan kuninkaat, jotka Joosua ja israelilaiset löivät Jordanin länsipuolella. Näiden kuninkaiden hallitsema alue ulottui Libanonista, Bekaanlaakson Baal-Gadista, Seirin suunnalla kohoavaan Halakinvuoreen asti. Nämä alueet Joosua antoi Israelin heimoille perintömaiksi, kullekin heimolle sille määrätyn osuuden, | |
Kukistetut kuninkaat olivat: Jerikon kuningas ja Betelin lähellä sijaitsevan Ain kuningas, | |
Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, | |
Jarmutin kuningas, Lakisin kuningas, | |
Eglonin kuningas, Geserin kuningas, | |
Debirin kuningas, Gederin kuningas, | |
Horman kuningas, Aradin kuningas, | |
Libnan kuningas, Adullamin kuningas, | |
Makkedan kuningas, Betelin kuningas, | |
Tappuahin kuningas, Heferin kuningas, | |
Afekin kuningas, Lassaronin kuningas, | |
Madonin kuningas, Hasorin kuningas, | |
Simron-Meronin kuningas, Aksafin kuningas, | |
Taanakin kuningas, Megiddon kuningas, | |
Kedesin kuningas, Karmelin juurella sijaitsevan Jokneamin kuningas, | |
rannikolla sijaitsevan Dorin kuningas, Galilean Gojimin kuningas | |
ja Tirsan kuningas. Näitä kuninkaita oli kaikkiaan kolmekymmentäyksi. | |
ja käsitti kaikki Sihonin, Hesbonissa hallinneen amorilaiskuninkaan, kaupungit ammonilaisten maahan asti. | |
sekä kaikki muutkin ylängön kaupungit, amorilaiskuningas Sihonin koko valtakunta. Sihon oli hallinnut Hesbonissa, ja Mooses kukisti hänet samalla kun hän kukisti midianilaiset ruhtinaat Evin, Rekemin, Surin, Hurin ja Reban, jotka olivat Sihonin sotapäällikköjä ja asuivat hänen maassaan. 13:21,22:[ 4. Moos. 31:8] | |
Jordaninlaaksossa siihen kuuluivat Bet- Haram, Bet-Nimra, Sukkot ja Safon, loppuosa Hesbonin kuninkaan Sihonin valtakunnasta. Maan länsirajana oli Jordan Gennesaretinjärveen saakka. | |
Manassen sukujen alue alkoi Mahanaimista ja käsitti koko Basanin, kuningas Ogin entisen valtakunnan, ja myös Basanissa sijaitsevat Jairin leirikylät, kaikkiaan kuusikymmentä kaupunkia. [4. Moos. 32:41; 5. Moos. 3:14] | |
Sitten Moabin kuningas Balak, Sipporin poika, lähti sotaan Israelia vastaan ja kutsui Bileamin, Beorin pojan, kiroamaan israelilaiset. [4. Moos. 22:5] | |
Minä lähetin teidän edellänne herhiläisparvia, ja ne karkottivat kaksi amorilaiskuningasta teidän tieltänne; teidän miekkanne ja jousenne eivät heitä karkottaneet. [2. Moos. 23:28; 5. Moos. 7:20] | |
Silloin hän sanoi: "Seitsemältäkymmeneltä kuninkaalta minä hakkasin peukalot ja isotvarpaat, ja he joutuivat syömään ruoantähteitä minun pöytäni alta. Nyt on Jumala rangaissut minua ja tehnyt minulle sen, minkä minä tein heille." Adoni-Besek vietiin Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli. [1. Sam. 15:33; Viis. 11:16; Matt. 7:2] | |
Silloin Herra vihastui israelilaisiin ja antoi heidät Kusan-Riseataimin, pohjoisen Mesopotamian kuninkaan, käsiin. He joutuivat olemaan Kusan-Riseataimin vallan alla kahdeksan vuotta. [Tuom. 2:14,20] | |
Hänessä vaikutti Herran henki, ja hän johti tuomarina Israelia. Kun Otniel lähti sotaan, Herra antoi hänen saada voiton Kusan-Riseataimista, aramealaiskuninkaasta, ja niin Otniel alisti tämän kuninkaan valtansa alle. [4. Moos. 27:18] | |
Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja sen tähden Herra antoi Eglonin, Moabin kuninkaan, nousta Israelia mahtavammaksi. [Tuom. 2:11+] | |
Israelilaiset olivat Moabin kuninkaan Eglonin vallan alla kahdeksantoista vuotta. | |
Israelilaiset huusivat Herraa avukseen, ja Herra lähetti heille vapauttajaksi Benjaminin heimoon kuuluvan Ehudin, Geran pojan, joka oli vasenkätinen. Kun israelilaiset lähettivät Ehudin viemään pakkoveroa Eglonille, Moabin kuninkaalle, | |
Ehud vei veron Moabin kuninkaalle Eglonille, joka oli hyvin lihava mies. | |
Gilgalin kivipatsaille asti, mutta palasi itse Eglonin luo. Hän sanoi Eglonille: "Kuningas, minulla on sinulle salaista asiaa." Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: "Poistukaa!" Kaikki poistuivat paikalta. | |
Siksi Herra antoi heidän joutua Kanaanin kuninkaan Jabinin valtaan. Jabin hallitsi Hasorissa, ja hänellä oli sotapäällikkönään Haroset- Gojimissa asuva Sisera. [Joos. 11:10; 1. Sam. 12:9] | |
Sisera pakeni jalkaisin keniläisen Heberin vaimon Jaelin teltalle, sillä Hasorin kuninkaan Jabinin ja keniläisen Heberin suvun välillä vallitsi rauha. | |
Sinä päivänä Herra antoi israelilaisten saavuttaa voiton Jabinista, Kanaanin kuninkaasta. | |
He ahdistivat häntä yhä ankarammin, kunnes viimein saivat hänet surmatuksi. | |
Kuulkaa minua, kuninkaat, kuunnelkaa, ruhtinaat! Minä tahdon laulaa Herralle, minun soittoni ylistää Israelin Jumalaa. | |
Kuninkaat saapuivat sotimaan. Taanakissa, lähellä Megiddon vesiä, jo taistelivat Kanaanin kuninkaat. Eivät he saaneet saaliikseen hopeaa. [Joos. 12:21] | |
ja Gideon sanoi sukkotilaisille: "Antakaa leipää miehilleni. He ovat näännyksissä. Ajamme takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa." | |
Molemmat midianilaiskuninkaat Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta Gideon ajoi heitä takaa, sai heidät vangiksi ja löi hajalle heidän koko sotajoukkonsa. | |
Sitten hän kysyi Sebahilta ja Salmunnalta: "Minkä näköisiä olivat ne miehet, jotka te surmasitte Taborilla?" He vastasivat: "Samanlaisia kuin sinä. Jokainen oli näöltään kuin kuninkaan poika." | |
Kultarenkaat, jotka Gideon oli pyytänyt lahjaksi, painoivat yhteensä tuhat seitsemänsataa sekeliä; tähän eivät sisältyneet ne puolikuun muotoiset korut, korvakorut ja purppuraiset vaatteet, jotka midianilaiskuninkailla oli ollut yllään, eivätkä heidän kameliensa kaulaketjut. | |
Sen jälkeen kaikki Sikemin ja Bet-Millon miehet kokoontuivat yhteen, menivät Sikemin pyhän tammen luo ja huusivat Abimelekin kuninkaaksi. [Joos. 24:25,26] | |
Kerran lähtivät puut voitelemaan itselleen kuningasta. Ne sanoivat oliivipuulle: "Ryhdy sinä meidän kuninkaaksemme!" | |
Orjantappura vastasi puille: "Jos vilpittömästi tahdotte voidella minut kuninkaaksenne, tulkaa etsimään suojaa varjostani. Jos ette tahdo, orjantappurasta lähtee tuli, joka polttaa Libanonin setrit." | |
Jefta lähetti sananviejiä kysymään ammonilaisten kuninkaalta: "Mitä me olemme tehneet, kun tunkeudut maahamme?" | |
Ammonilaisten kuningas vastasi Jeftan miehille: "Käyn sotaa siksi, että tullessaan Egyptistä Israel valloitti minun maani Arnonista Jabbokiin ja Jordaniin saakka. Luovuta nyt suosiolla nuo alueet minulle takaisin." [4. Moos. 21:24] | |
Jefta lähetti uudelleen sananviejiä ammonilaisten kuninkaan luo | |
He lähettivät Edomin kuninkaan luo sananviejiä pyytämään lupaa kulkea hänen maansa kautta, mutta Edomin kuningas ei suostunut pyyntöön. Myös Moabin kuninkaalle he lähettivät saman viestin, mutta hänkään ei suostunut, ja niin israelilaisten oli jäätävä Kadesiin. [4. Moos. 20:21] | |
"Israelilaiset lähettivät nyt sananviejiä amorilaisten kuninkaan Sihonin luo, joka hallitsi Hesbonissa. He sanoivat hänelle: 'Tahtoisimme vain kulkea alueesi halki omaan maahamme.' | |
Luuletko olevasi parempi kuin Moabin kuningas Balak, Sipporin poika? Haastoiko hän koskaan riitaa Israelin kanssa? Ryhtyikö hän sotimaan Israelia vastaan? [4. Moos. 22:6] | |
Mutta ammonilaisten kuningas ei piitannut viestistä, jonka Jeftan sananviejät hänelle esittivät. | |
Israelissa ei vielä siihen aikaan ollut kuningasta, ja jokainen toimi niin kuin itse hyväksi näki. [1. Sam. 8:5] | |
Siihen aikaan, kun Israelissa ei vielä ollut kuningasta, Danin heimo etsiskeli itselleen asuinpaikkaa. Sillä ei vielä ollut omaa aluetta Israelin heimojen keskuudessa. [Tuom. 17:6 | Joos. 19:40; Tuom. 1:34] | |
Siihen aikaan, kun Israelissa ei vielä ollut kuningasta, Efraimin vuoriston perukoilla asui muualta sinne muuttanut leeviläinen mies. Hän otti itselleen sivuvaimon Juudan Betlehemistä. [Tuom. 17:6, 18:1] | |
Siihen aikaan Israelissa ei vielä ollut kuningasta, ja jokainen toimi niin kuin itse hyväksi näki. | |
Ne, jotka Herraa vastustavat, joutuvat kauhun valtaan, kun Korkein jylisee taivaasta. Herra tuomitsee koko maanpiirin. Hän antakoon voimaa kuninkaalleen, hän kohottakoon pystyyn voideltunsa pään! [1. Sam. 7:10; Ps. 18:14,15 | Ps. 89:25; Luuk. 1:69] | |
He sanoivat hänelle: "Sinusta on tullut vanha, eivätkä poikasi ole seuranneet sinun jälkiäsi. Anna meille kuningas meitä johtamaan, niinhän muillakin kansoilla on." [5. Moos. 17:14-20; Hoos. 13:10; Ap. t. 13:21] | |
Samuel pahastui kovin siitä, että he pyysivät häneltä kuningasta johtajakseen. Hän rukoili Herraa, [1. Sam. 12:17] | |
Mutta suostu heidän pyyntöönsä. Varoita kuitenkin heitä vakavasti ja muistuta heitä siitä, millaiset oikeudet kuuluvat kuninkaalle, joka heitä hallitsee." | |
Samuel kertoi Herran sanat kansalle, joka pyysi häneltä kuningasta. | |
Näin hän sanoi: "Nämä oikeudet kuuluvat kuninkaalle, joka hallitsee teitä: Hän ottaa teiltä poikanne ja tekee heistä sotilaita vaunujoukkoihinsa ja ratsuväkeensä, panee jotkut juoksemaan vaunujensa saattomiehinä [2. Sam. 15:1] | |
Silloin te nostatte hätähuudon kuninkaanne vuoksi, jonka olette itsellenne valinneet, mutta sinä päivänä Herra ei vastaa valitukseenne." | |
Kansa ei kuitenkaan välittänyt Samuelin puheesta vaan sanoi: "Ei, kuningas meidän täytyy saada! | |
Vasta silloin me olemme muiden kansojen veroisia, kun oma kuninkaamme hallitsee meitä, käy edellämme ja johtaa sotiamme." | |
Herra vastasi Samuelille: "Tee niin kuin he tahtovat. Anna heille kuningas." Silloin Samuel sanoi Israelin miehille: "Palatkaa kukin kaupunkiinne!" | |
Mutta nyt te olette hylänneet Jumalanne, joka on pelastanut teidät kaikista onnettomuuksista ja vaaroista. Te olette sanoneet: 'Ei, anna meille kuningas!' Asettukaa siis nyt Herran eteen heimoittain ja suvuittain." [1. Sam. 8:7,19,20, 12:12] | |
Samuel sanoi kansalle: "Näettekö, millaisen miehen Herra on valinnut? Koko Israelissa ei ole hänen veroistaan!" Silloin kansa kohotti riemunhuudon: "Eläköön kuningas!" [1. Sam. 9:16 | 1. Kun. 1:25,39; 2. Kun. 11:12] | |
Samuel sanoi koko Israelille: "Minä olen totellut teitä ja tehnyt niin kuin pyysitte. Olen asettanut teille kuninkaan. [1. Sam. 8:7,22] | |
Nyt kuninkaanne johtaa teitä, mutta minä olen jo vanha ja harmaa, ja poikani seisovat joukossanne. Minä olen kuitenkin johtanut teitä nuoruudestani alkaen tähän päivään saakka | |
Mutta kun isänne unohtivat Herran, Jumalansa, hän luovutti heidät Siseralle, Hasorin sotaväen päällikölle, ja filistealaisille ja Moabin kuninkaalle, ja he kaikki kävivät isienne kimppuun. [5. Moos. 6:12+ | Tuom. 3:12,13, 4:1,2, 10:6,7, 13:1] | |
"Mutta kun näitte ammonilaisten kuninkaan Nahasin hyökkäävän kimppuunne, te sanoitte minulle: 'Ei, kuningas hallitkoon meitä!' Kuitenkin oikea kuninkaanne on Herra, teidän Jumalanne. [1. Sam. 8:5,20, 11:5] | |
Tässä teillä nyt on valitsemanne kuningas, jota itsellenne pyysitte. Herra on antanut teille kuninkaan. | |
Jos te aina kunnioitatte, palvelette ja tottelette Herraa, Jumalaanne, ettekä kapinoi hänen käskyjään vastaan, silloin Herra on teidän ja teidän kuninkaanne kanssa. [5. Moos. 13:5] | |
Nyt on vehnänkorjuun aika. Mutta kun kutsun Herraa, hän lähettää ukkosen ja sateen.* Siitä tiedätte, että pyytäessänne itsellenne kuningasta olette pahasti rikkoneet Herraa vastaan." [Vehnänkorjuun aikana huhti-toukokuussa ei esiintynyt sateita.] [1. Sam. 8:6] | |
Kansa sanoi Samuelille: "Rukoile palvelijoittesi puolesta Herraa, Jumalaasi, jottei meidän tarvitsisi kuolla, vaikka kaikkien syntiemme lisäksi teimme senkin rikkomuksen, että pyysimme itsellemme kuningasta." | |
Mutta jos jatkatte pahoja tekojanne, teidät ja kuninkaanne pyyhkäistään pois." | |
Lujitettuaan asemansa Israelin kuninkaana Saul taisteli kaikkialla vihollisiaan vastaan. Näitä olivat Moab, Ammon, Edom, Soban kuninkaat ja filistealaiset. Hän oli voittoisa kaikkialla, minne kääntyikin. | |
Samuel sanoi Saulille: "Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis, mitä Herra käskee. [1. Sam. 10:1] | |
Hän otti elävänä vangiksi Amalekin kuninkaan Agagin, mutta kaikki muut hän julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi ja hakkasi miekalla maahan. [4. Moos. 24:7] | |
"Minä kadun, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on luopunut minusta eikä ole täyttänyt käskyäni." Samuel kauhistui ja huusi Herraa avuksi koko yön. [1. Moos. 6:6,7] | |
Samuel sanoi: "Vaikka olit omasta mielestäsi mitätön, Herra voiteli sinut Israelin kuninkaaksi, ja sinä olet Israelin heimojen päämies. [1. Sam. 9:21] | |
Saul vastasi Samuelille: "Minähän tottelin Herraa ja lähdin minne hän minut lähetti. Toin sieltä Agagin, Amalekin kuninkaan, mutta kaiken muun tuhosin. | |
Kapinointi on noituuden vertainen synti, röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat. Sinä olet hylännyt Herran sanan. Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi. [Hoos. 4:6] | |
Mutta Samuel sanoi Saulille: "Minä en lähde takaisin sinun kanssasi. Sinä olet hylännyt Herran sanan, ja siksi Herra hylkää sinut: et saa olla Israelin kuningas." | |
Sitten Samuel käski: "Tuokaa tänne Agag, Amalekin kuningas!" Agag tuli hänen luokseen kahlehdittuna ja sanoi: "Kuinka katkeraa onkaan kuolla!" | |
Herra sanoi Samuelille: "Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas. Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan." [1. Sam. 15:26, 17:12; Ap. t. 13:22] |