header
Sanahaku מלך (melek meh'-lek) king

Löytyi 1919 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Aik. 22:11 

Silloin kuninkaan tytär Josabat otti Ahasjan pojan Joasin salaa pois surmattaviksi määrättyjen kuninkaan poikien joukosta. Hän vei pojan ja tämän imettäjän makuuhuoneeseensa. Näin Ahasjan sisar Josabat, kuningas Joramin tytär ja pappi Jojadan vaimo, kätki pojan Ataljalta, ja pojan henki säästyi.

2. Aik. 23:3 

Kaikki koolle tulleet tekivät temppelissä liiton kuninkaan kanssa. Jojada sanoi heille: "Tässä on kuninkaan poika. Hänet on asetettava kuninkaaksi. Onhan Herra luvannut säilyttää kuninkuuden Daavidin suvulla. [2. Aik. 21:7]

2. Aik. 23:5 

yksi kolmannes vartioi kuninkaan palatsia ja yksi kolmannes Jesodporttia. Muu väki asettuu temppelin esipihoille.

2. Aik. 23:7 

Leeviläisten tulee asettua kuninkaan ympärille, ja kullakin tulee olla ase kädessä. Jokainen, joka tunkeutuu temppeliin, on surmattava. Leeviläisten on pysyttävä joka hetki kuninkaan lähellä, minne hän sitten meneekin."

2. Aik. 23:9 

Pappi Jojada antoi sadanpäälliköille keihäät, kilvet ja jouset, jotka olivat kuuluneet kuningas Daavidille ja olivat nyt temppelissä.

2. Aik. 23:10 

Hän asetti kaikki miehet keihäillä aseistettuina kuninkaan suojaksi riviin, joka kiersi temppelin eteläseinältä alttarin vieritse pohjoisseinälle saakka.

2. Aik. 23:11 

Kuninkaan poika tuotiin esiin, hänen päähänsä asetettiin otsaripa ja hänelle annettiin lain kirja. Jojada ja hänen poikansa voitelivat hänet kuninkaaksi, ja koko kansa huusi: "Eläköön kuningas!"

2. Aik. 23:12 

Kun Atalja kuuli kansanjoukon juoksevan ja huutavan ylistystä kuninkaalle, hän lähti Herran temppeliin väkijoukon luo.

2. Aik. 23:13 

Hän näki kuninkaan seisovan korokkeella sisäänkäynnin luona, ja kuninkaan ympärillä seisoivat päälliköt ja torvensoittajat. Koko kansa riemuitsi, torvet soivat ja laulajat soittivat ja lauloivat ylistyslaulua. Silloin Atalja repäisi vaatteensa ja huusi: "Kapina, kapina!"

2. Aik. 23:15 

Niin sotilaat tarttuivat Ataljaan, veivät hänet Hevosportin kautta kuninkaan palatsiin ja surmasivat hänet siellä.

2. Aik. 23:16 

Jojada, kansa ja kuningas tekivät liiton ja sitoutuivat aina olemaan Herran kansa.

2. Aik. 23:20 

Sitten Jojada kutsui mukaansa sadanpäälliköt, ylimykset, johtomiehet ja koko Juudan kansan ja toi kuninkaan ulos Herran temppelistä. He menivät Yläportin kautta kuninkaan palatsiin ja asettivat hänet valtaistuimelle.

2. Aik. 24:6 

Silloin kuningas kutsui luokseen ylipappi Jojadan ja sanoi hänelle: "Miksi et ole pitänyt huolta siitä, että leeviläiset kokoaisivat Juudasta ja Jerusalemista veron, jonka Jumalan palvelija Mooses ja seurakunta ovat määränneet israelilaisten maksettavaksi pyhäkkötelttaa varten? [2. Moos. 35:5-9]

2. Aik. 24:8 

Kuninkaan käskystä tehtiin arkku, joka asetettiin Herran temppelin portin ulkopuolelle.

2. Aik. 24:11 

Leeviläiset tarkastivat aina kuninkaan määräyksestä arkun, ja kun nähtiin, että siellä oli paljon rahaa, kuninkaan kirjuri ja ylipapin edustaja tulivat tyhjentämään arkun ja kantoivat sen sitten takaisin paikalleen. Näin tehtiin joka päivä, ja rahaa kertyi paljon.

2. Aik. 24:12 

Kuningas ja Jojada antoivat rahat miehille, jotka johtivat Herran temppelin kunnostustöitä, ja nämä palkkasivat kivenhakkaajia ja puuseppiä ja myös rauta- ja kupariseppiä korjaamaan temppeliä.

2. Aik. 24:14 

Työn valmistuttua loput rahat vietiin kuninkaalle ja Jojadalle. Niillä teetettiin Herran temppeliin jumalanpalveluksessa ja uhritoimituksissa tarvittavia työvälineitä sekä maljoja ja muita kultaisia ja hopeisia astioita. Polttouhreja uhrattiin Herran temppelissä säännöllisesti niin kauan kuin Jojada eli.

2. Aik. 24:16 

Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin kuninkaiden viereen, sillä hän oli tehnyt paljon sekä Israelin että Jumalan ja hänen temppelinsä hyväksi.

2. Aik. 24:17 

Jojadan kuoleman jälkeen Juudan johtomiehet tulivat kuninkaan luo ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja kuningas myöntyi heidän pyyntöihinsä.

2. Aik. 24:21 

Mutta väkijoukko liittoutui häntä vastaan, ja kuninkaan käskystä hänet kivitettiin kuoliaaksi Herran temppelin esipihalla. [Matt. 23:35]

2. Aik. 24:22 

Kuningas Joas ei ajatellut, miten paljon hyvää Sakarjan isä Jojada oli hänelle tehnyt, vaan surmautti hänen poikansa. Kuollessaan Sakarja sanoi: "Herra näkee ja kostaa."

2. Aik. 24:23 

Vuoden vaihteessa lähti Syyrian sotajoukko Joasia vastaan. Se tunkeutui Juudaan ja Jerusalemiin ja surmasi kaikki kansan johtomiehet, ja kaikki saalis lähetettiin Syyrian kuninkaalle Damaskokseen. 2. 24:23-27:[ 2. Kun. 12:18-22]

2. Aik. 24:25 

Syyrialaisten lähtiessä Joas jäi makaamaan pahoin haavoittuneena. Silloin hänen omat palvelijansa tekivät salaliiton pappi Jojadan pojan murhan tähden ja surmasivat Joasin hänen omaan vuoteeseensa. Näin kuoli Joas. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. [2. Aik. 21:20, 28:27]

2. Aik. 24:27 

Joasin pojista, lukuisista häntä koskeneista ennustuksista sekä temppelin korjaustöistä on kerrottu kuninkaiden historiassa. Joasin jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amasja. [2. Aik. 13:22]

2. Aik. 25:3 

Heti saatuaan valtansa lujitetuksi hän surmasi ne miehet, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä. [2. Aik. 24:25]

2. Aik. 25:7 

Silloin hänen luokseen tuli Jumalan mies, joka sanoi: "Kuningas, sinun ei pidä ottaa mukaasi israelilaisia joukkoja, sillä Herra ei ole Israelin eikä kenenkään efraimilaisen kanssa.

2. Aik. 25:16 

Mutta kuningas sanoi: "Kuka sinut on pannut kuninkaan neuvonantajaksi? Lopeta, tai saat raippoja!" Profeetta vaikeni, mutta sanoi vielä: "Minä tiedän, että Jumala on päättänyt saattaa sinut tuhoon, koska teet tuolla tavoin etkä noudata neuvoani."

2. Aik. 25:17 

Kysyttyään neuvonantajiensa mieltä kuningas Amasja lähetti Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, sanan: "Tule, meidän on selvitettävä välimme." 2. 25:17-24:[ 2. Kun. 14:8-14]

2. Aik. 25:18 

Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

2. Aik. 25:21 

Joas, Israelin kuningas, hyökkäsi maahan. Hän ja Juudan kuningas Amasja kävivät taisteluun Bet-Semesissä, joka oli Juudan aluetta.

2. Aik. 25:23 

Joas, Israelin kuningas, otti Bet-Semesissä vangiksi Juudan kuninkaan Amasjan, joka oli Ahasjan pojan Joasin poika. Sitten Joas vei Amasjan Jerusalemiin. Siellä hän määräsi kaupunginmuurin revittäväksi neljänsadan kyynärän matkalta, Efraiminportilta Kulmaportille saakka.

2. Aik. 25:24 

Hän ryösti kaiken kullan ja hopean sekä muut esineet Jumalan temppelistä, jossa ne olivat Obed-Edomin vartioitavina, sekä kaikki kuninkaan palatsin aarteet. Hän otti myös panttivankeja ja palasi sitten Samariaan.

2. Aik. 25:25 

Juudan kuningas Amasja, Joasin poika, eli vielä viisitoista vuotta sen jälkeen kun Israelin kuningas Joas, Joahasin poika, oli kuollut. 2. 25:25-28:[ 2. Kun. 14:17-20]

2. Aik. 25:26 

Muut Amasjan ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiassa.

2. Aik. 26:2 

Ussia oli se kuningas, joka palautti Eilatin Juudalle ja rakensi sen entiselleen. Silloin Amasja oli jo mennyt lepoon isiensä luo.

2. Aik. 26:11 

Ussialla oli harjaantunut, osastoihin jaettu sotajoukko. Kirjuri Jeiel ja esimies Maaseja toimittivat sotajoukon katselmuksen ja laskivat sen lukumäärän kuninkaan virkamiehen Hananjan johdolla.

2. Aik. 26:13 

Heidän alaisinaan oli kolmesataaseitsemäntuhatta viisisataa miestä, valmiina taistelemaan kuninkaan puolesta vihollista vastaan.

2. Aik. 26:18 

He asettuivat kuningas Ussian tielle ja sanoivat: "Ussia, sinä et saa uhrata suitsutusta Herralle. Sen saavat tehdä vain papit, Aaronin suvun miehet, jotka on sitä varten pyhitetty. Lähde pois temppelistä! Sinä olet rikkonut Herraa, Jumalaasi, vastaan, ja se on sinulle häpeäksi hänen edessään." [2. Moos. 30:7,8; 4. Moos. 18:7]

2. Aik. 26:21 

Kuningas Ussia sairasti spitaalia kuolemaansa asti. Spitaalitautisena hänen oli asuttava erillisessä talossa, eikä hän saanut mennä Herran temppelin alueelle. Hänen poikansa Jotam, joka oli hovin päällikkö, hoiti maan hallintoa. 2. 26:21-23:[ 2. Kun. 15:5-7]

2. Aik. 26:23 

Ussia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä lähelle mutta kuninkaiden haudan ulkopuolelle, koska hän oli spitaalinen. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jotam.

2. Aik. 27:5 

Hän kävi sotaa ammonilaisten kuningasta vastaan ja voitti, ja ammonilaiset maksoivat hänelle sinä vuonna sata talenttia hopeaa, kymmenentuhatta kor-mittaa vehnää ja saman verran ohraa. Yhtä paljon ammonilaiset maksoivat hänelle myös kahtena seuraavana vuonna.

2. Aik. 27:7 

Muut Jotamin ajan tapahtumat, hänen sotansa ja muut toimensa, on kirjoitettu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiaan. 2. 27:7-9:[ 2. Kun. 15:36-38]

2. Aik. 28:2 

Hän vaelsi Israelin kuninkaiden teitä ja teki myös patsaita baaleille.

2. Aik. 28:5 

Herra, hänen Jumalansa, antoi hänet Syyrian kuninkaan käsiin, ja syyrialaiset löivät hänet. He ottivat suuren joukon hänen miehiään vangiksi ja veivät heidät Damaskokseen. Herra antoi hänet myös Israelin kuninkaan käsiin, ja tämä tuotti hänelle suuren tappion.

2. Aik. 28:7 

Sikri, efraimilainen sotasankari, surmasi kuninkaan pojan Maasejan, palatsin päällikön Asrikamin ja kuninkaan lähimmän miehen Elkanan.

2. Aik. 28:16 

Noihin aikoihin kuningas Ahas lähetti Assyrian kuninkaalle sanan ja pyysi häneltä apua, [2. Kun. 16:7]

2. Aik. 28:19 

Herra oli näin nöyryyttänyt Juudaa sen kuninkaan Ahasin vuoksi, koska Ahas oli saattanut Juudan luopumuksen valtaan ja oli itsekin ollut Herralle uskoton.

2. Aik. 28:20 

Assyrian kuningas Tiglatpileser tuli Ahasia vastaan, mutta kävikin hänen kimppuunsa sen sijaan että olisi auttanut häntä.

2. Aik. 28:21 

Vaikka Ahas otti aarteita Herran temppelistä, kuninkaan palatsista ja maan johtomiehiltä ja antoi ne Assyrian kuninkaalle, hän ei saanut tältä apua. [2. Kun. 16:8]

2. Aik. 28:22 

Suuren ahdinkonsakaan aikana kuningas Ahas ei kääntynyt Herran puoleen.

2. Aik. 28:23 

Hän uhrasi Damaskoksen jumalille, jotka olivat voittaneet hänet, sillä hän ajatteli: "Kun Syyrian kuninkaat ovat saaneet apua jumaliltaan, minä uhraan niille, ja niin ne auttavat minuakin." Näin Ahas ja koko Israel lankesivat syntiin. [2. Kun. 16:10-16]

2. Aik. 28:26 

Muut Ahasin ajan tapahtumat ja kaikki hänen toimensa, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan. 2. 28:26,27:[ 2. Kun. 16:19,20]

2. Aik. 28:27 

Ahas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Jerusalemin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Hiskia. [2. Aik. 21:20, 24:25]

2. Aik. 29:15 

He kutsuivat koolle leeviläiset veljensä, pyhittivät itsensä ja menivät puhdistamaan Herran temppeliä, niin kuin kuningas oli Herran määräyksen mukaisesti heitä käskenyt.

2. Aik. 29:18 

Sitten leeviläiset menivät palatsiin kuningas Hiskian luo ja sanoivat: "Olemme puhdistaneet koko Herran temppelin, polttouhrialttarin ja kaikki sen työvälineet sekä uhrileipäpöydän ja kaikki sen välineet.

2. Aik. 29:19 

Me olemme kunnostaneet ja pyhittäneet kaikki esineet, jotka kuningas Ahas hallituskaudellaan luopumuksensa aikana hylkäsi. Ne ovat nyt Herran alttarin edessä."

2. Aik. 29:20 

Varhain seuraavana aamuna kuningas Hiskia kutsui koolle kaupungin johtomiehet ja meni heidän kanssaan temppeliin.

2. Aik. 29:23 

Sitten tuotiin syntiuhripukit kuninkaan ja seurakunnan eteen, ja kaikki ojensivat kätensä niiden päälle. [2. Moos. 29:10; 3. Moos. 4:15]

2. Aik. 29:24 

Papit teurastivat pukit ja uhrasivat niiden veren alttarilla koko Israelin syntien sovittamiseksi, sillä kuningas oli käskenyt uhrata polttouhrin ja syntiuhrin koko kansan puolesta.

2. Aik. 29:25 

Kuningas käski leeviläisten asettua paikoilleen symbaaleineen, harppuineen ja lyyroineen, niin kuin Daavid sekä kuninkaan näkijä Gad ja profeetta Natan olivat määränneet. Tämä oli Herran käsky, jonka profeetat olivat antaneet. [1. Aik. 6:16, 16:4, 23:5, 25:1]

2. Aik. 29:27 

Hiskia käski uhrata alttarilla polttouhrin, ja kun uhritoimitus alkoi, viritettiin Herralle laulu, jota säestettiin torvilla ja Israelin kuninkaan Daavidin teettämillä soittimilla.

2. Aik. 29:29 

Kun uhraaminen oli päättynyt, kuningas ja kaikki muut polvistuivat rukoilemaan.

2. Aik. 29:30 

Kuningas Hiskia ja johtomiehet käskivät leeviläisten ylistää Herraa Daavidin ja näkijä Asafin sanoilla, ja he ylistivät Herraa riemulauluin ja kumartuivat sitten rukoilemaan.

2. Aik. 30:2 

Kuningas oli sopinut johtomiesten ja koko Jerusalemin seurakunnan kanssa, että pääsiäinen vietettäisiin toisessa kuussa. [4. Moos. 9:10,11]

2. Aik. 30:4 

Kuningas ja kansa pitivät päätöstä hyvänä,

2. Aik. 30:6 

Juoksijat lähtivät kaikkialle Israeliin ja Juudaan mukanaan kuninkaan ja johtomiesten kirjoittamat kirjeet, ja he kehottivat kuninkaan käskyn mukaisesti: "Israelilaiset, palatkaa Herran, Abrahamin ja Iisakin ja Israelin Jumalan luo! Silloin hän palaa teidän luoksenne, teidän, jotka olette pelastuneet Assyrian kuninkaiden käsistä. [Mal. 3:7 | 2. Aik. 28:20]

2. Aik. 30:12 

Mutta Juudan kansassa Jumala herätti yksimielisen halun tehdä niin kuin kuningas ja johtomiehet olivat Herran käskystä määränneet.

2. Aik. 30:24 

Juudan kuningas Hiskia lahjoitti kansalle tuhat sonnia ja seitsemäntuhatta lammasta, ja johtomiehet lahjoittivat sille vielä tuhat sonnia ja kymmenentuhatta lammasta. Suuri joukko pappeja oli pyhittänyt itsensä. [2. Aik. 35:7,8]

2. Aik. 30:26 

Jerusalemissa vallitsi suuri riemu; näin siellä ei ollut juhlittu sitten Daavidin pojan Salomon, Israelin kuninkaan, päivien.

2. Aik. 31:3 

Kuningas antoi omaisuudestaan Herran laissa määrätyn osuuden erilaisiin polttouhreihin: aamu- ja iltauhreihin, sapattiuhreihin ja uudenkuun päivien ja vuotuisten juhlien uhreihin. [4. Moos. 28:1-31]

2. Aik. 31:13 

Heidän alaisinaan vartijoina toimivat Jehiel, Asasja, Nahat, Asael, Jerimot, Josabad, Eliel, Jismakja, Mahat ja Benaja. Näin olivat kuningas Hiskia ja temppelin esimies Asarja määränneet.

2. Aik. 32:1 

Näiden tapahtumien jälkeen, jotka osoittivat Hiskian uskollisuuden, hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib Juudaan ja ryhtyi piirittämään varustettuja kaupunkeja valloittaakseen ne. [2. Kun. 18:13; Jes. 36:1]

2. Aik. 32:4 

Paljon kansaa tuli koolle, ja kaikki lähteet peitettiin ja pääsy maan alla virtaavalle purolle tukittiin. Ihmiset sanoivat: "Tehdään näin, etteivät Assyrian kuninkaat tänne tullessaan löydä vettä."

2. Aik. 32:7 

"Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä. [2. Kun. 6:16; 1. Joh. 4:4]

2. Aik. 32:8 

Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme." Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta. [2. Moos. 14:14+]

2. Aik. 32:9 

Kun Assyrian kuningas Sanherib oli vielä sotajoukkoineen piirittämässä Lakisia, hän lähetti Jerusalemiin miehiä, jotka puhuivat Juudan kuninkaalle Hiskialle ja juutalaisille tällä tavoin: 2. 32:9-19:[ 2. Kun. 18:17-37; Jes. 36:2-22]

2. Aik. 32:10 

"Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: 'Mihin te oikein luotatte, kun aiotte jäädä Jerusalemiin piiritettäviksi?

2. Aik. 32:11 

Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä.

2. Aik. 32:20 

Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta. [2. Kun. 19:14-19]

2. Aik. 32:21 

Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa. Kun hän sitten kerran meni jumalansa temppeliin, hänen omat poikansa pistivät hänet siellä miekalla kuoliaaksi. [2. Kun. 19:35-37]

2. Aik. 32:22 

Näin Herra pelasti Hiskian ja kaikki Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muidenkin vihollisten vallasta ja antoi heidän elää rauhassa.

2. Aik. 32:23 

Monet toivat Jerusalemiin anteja Herralle ja kallisarvoisia lahjoja Juudan kuninkaalle Hiskialle, ja hän kohosi kaikkien kansojen silmissä suureen arvoon.

2. Aik. 32:32 

Muut Hiskian vaiheet ja hänen hurskaat tekonsa on kerrottu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä, joka sisältyy Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan. 2. 32:32,33:[ 2. Kun. 20:20,21]

2. Aik. 33:11 

Silloin Herra lähetti heidän kimppuunsa Assyrian kuninkaan sotapäälliköitä. He panivat Manassen kahleisiin ja veivät hänet nenärenkaasta taluttaen Babyloniin. [2. Kun. 19:28; Hes. 19:4]

2. Aik. 33:18 

Muista Manassen teoista, siitä miten hän rukoili Jumalaansa ja siitä mitä profeetat hänelle puhuivat Herran, Israelin Jumalan, nimessä, on kerrottu Israelin kuninkaiden historiassa. 2. 33:18-20:[ 2. Kun. 21:17,18]

2. Aik. 33:25 

Mutta Juudan kansa löi kuoliaaksi kaikki ne, jotka olivat olleet salaliitossa kuningas Amonia vastaan, ja asetti hänen jälkeensä kuninkaaksi hänen poikansa Josian.

2. Aik. 34:11 

sekä käsityöläisille ja rakentajille. Rahoilla hankittiin myös hakattuja kiviä ja puutavaraa niiden rakennusten korjaamiseksi, jotka olivat päässeet rappeutumaan Juudan kuninkaiden aikana. [2. Aik. 24:7]

2. Aik. 34:16 

Safan vei kirjan kuninkaalle ja sanoi: "Palvelijasi ovat tehneet kaiken, mikä on annettu heidän tehtäväkseen.

2. Aik. 34:18 

Sitten kirjuri Safan kertoi kuninkaalle, että pappi Hilkia oli antanut hänelle kirjan. Hän luki kirjan kuninkaalle.

2. Aik. 34:19 

Kun kuningas kuuli, mitä laissa sanottiin, hän repäisi vaatteensa.

2. Aik. 34:20 

Hän sanoi Hilkialle sekä Safanin pojalle Ahikamille, Miikan pojalle Abdonille, kirjuri Safanille ja hovimiehelleen Asajalle:

2. Aik. 34:22 

Hilkia ja muut, joille kuningas oli antanut määräyksen, lähtivät naisprofeetta Huldan luo; tämän mies oli pyhien vaatteiden vartija Sallum, Tokhatin poika, Hasran pojanpoika. Profeetta asui Jerusalemin uudessa kaupunginosassa. He esittivät hänelle asiansa,

2. Aik. 34:24 

tämä Herran sana: Minä annan onnettomuuden kohdata tätä paikkaa ja sen asukkaita. Kaikki kiroukset, jotka on mainittu Juudan kuninkaalle luetussa kirjassa, minä panen täytäntöön. [3. Moos. 26:14-39; 5. Moos. 28:15-68]

2. Aik. 34:26 

Mutta koska Juudan kuningas lähetti teidät tiedustelemaan Herran tahtoa, viekää hänelle tämä viesti: 'Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Olet nyt kuullut sanani,

2. Aik. 34:28 

Minä korjaan sinut isiesi luo, ja sinä pääset rauhassa hautaasi. Silmäsi eivät joudu näkemään sitä onnettomuutta, johon minä tämän paikan ja sen asukkaat saatan.'" Tämän vastauksen he toivat kuninkaalle.

2. Aik. 34:29 

Kuningas kutsui koolle kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.

2. Aik. 34:30 

Hän meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan menivät kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, papit ja leeviläiset ja koko kansa, niin ylhäiset kuin alhaiset. Hän luki heidän kuultensa kaiken, mitä temppelistä löytyneessä liiton kirjassa sanottiin.

2. Aik. 34:31 

Sitten kuningas nousi korokkeelle ja teki Herran edessä liiton. Sen mukaan heidän tuli seurata Herraa ja kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan noudattaa hänen käskyjään, määräyksiään ja säädöksiään. Näin he täyttäisivät sen, mitä kirjassa oli liitosta sanottu. [2. Aik. 15:12]

2. Aik. 35:3 

Leeviläisille, jotka opettivat Israelia ja olivat pyhittäytyneet Herran palvelukseen, hän sanoi: "Sen jälkeen kun pyhä arkku on sijoitettu temppeliin, jonka on rakentanut Israelin kuningas Salomo, Daavidin poika, teidän ei ole enää tarvinnut kantaa sitä olkapäillänne. Nyt teidän tehtävänne on palvella Herraa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa Israelia. [4. Moos. 4:15]

2. Aik. 35:4 

Järjestäytykää suvuittain ja osastoittain sen mukaan kuin Israelin kuningas Daavid ja hänen poikansa Salomo ovat määränneet.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20>