header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku מלך (melek meh'-lek) king

Löytyi 1919 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Aik. 29:29 

Kuningas Daavidin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu profeetta Samuelin, profeetta Natanin ja näkijä Gadin aikakirjoihin. [1. Aik. 21:9]

2. Aik. 1:12 

niin minä annan sinulle viisautta ja taitoa, ja lisäksi annan sinulle rikkautta, omaisuutta ja kunniaa enemmän kuin kenelläkään kuninkaalla on ollut ennen sinua tai tulee olemaan sinun jälkeesi." [Viis. 7:11; Matt. 6:33]

2. Aik. 1:14 

Salomo hankki sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhatneljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. 2. 1:14-17:[ 1. Kun. 10:26-29 : 1. Kun. 1:14-16: 2. Aik. 9:25,27,28 : 1. Kun. 5:6]

2. Aik. 1:15 

Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa ja kultaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.

2. Aik. 1:16 

Salomon hevoset tuotiin Egyptistä ja Kilikiasta. Kuninkaan kauppamiehet hankkivat niitä Kilikiasta maksua vastaan.

2. Aik. 1:17 

Sotavaunut sai Egyptistä kuudellasadalla hopeasekelillä ja hevosen sadallaviidelläkymmenellä. Salomon kauppiaat välittivät niitä myös kaikille heettiläisten ja aramealaisten kuninkaille.

2. Aik. 2:2 

Sitten Salomo lähetti Tyroksen kuninkaalle Hiramille sanan: "Sinä autoit isääni Daavidia ja lähetit hänelle setripuuta, kun hän rakensi palatsia asunnokseen. [1. Aik. 14:1]

2. Aik. 2:10 

Tyroksen kuningas Hiram lähetti Salomolle kirjeen, jossa hän sanoi: "Koska Herra rakastaa kansaansa, hän on asettanut sinut sen kuninkaaksi." [1. Kun. 10:9]

2. Aik. 2:11 

Hiram jatkoi: "Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka on tehnyt taivaan ja maan! Hän antoi kuningas Daavidille viisaan, neuvokkaan ja taitavan pojan, joka rakentaa Herralle temppelin ja itselleen palatsin. [1. Moos. 1:1+]

2. Aik. 4:11 

Hiram-Abi teki tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Hän sai valmiiksi kaiken, mitä kuningas Salomo hänellä teetti Jumalan temppeliä varten:

2. Aik. 4:16 

Herran temppelissä tarvittavat tuhka- astiat, tuhkalapiot, haarukat ja kaikki niihin kuuluvat välineet Hiram-Abi teki kuningas Salomolle kiillotetusta pronssista.

2. Aik. 4:17 

Kuningas valatti ne maahan kaivetuissa muoteissa Jordanin laaksossa Sukkotin ja Saretanin välillä.

2. Aik. 5:3 

Israelin johtomiehet kokoontuivat kuninkaan luo vuoden seitsemännen kuun juhlien aikaan.

2. Aik. 5:6 

Kuningas Salomo uhrasi arkun edessä, ja hänen ympärillään oli koolla koko Israelin seurakunta. Kuningas ja kansa uhrasivat lampaita, vuohia ja nautakarjaa, eikä uhrieläinten määrää voinut lukea, ei laskea.

2. Aik. 6:3 

Kuningas kääntyi kansaan päin ja siunasi koko Israelin seurakunnan. Kaikki seisoivat,

2. Aik. 7:4 

Kuningas Salomo ja koko kansa uhrasivat teurasuhreja Herralle. 2. 7:4-10:[ 1. Kun. 8:62-66]

2. Aik. 7:5 

Kuningas uhrasi kaksikymmentäkaksituhatta nautaa ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja koko kansa vihkivät Jumalan temppelin.

2. Aik. 7:6 

Papit seisoivat palveluspaikoillaan, samoin leeviläiset soittimineen. Kuningas Daavid oli ne teettänyt sitä varten, että niillä säestettäisiin Herran ylistyslaulua "Iäti kestää hänen armonsa". Heitä vastapäätä papit soittivat torvia, ja esipihalla seisoi Israelin kansa.

2. Aik. 7:11 

Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja saattanut onnellisesti päätökseen kaiken, mitä oli temppeliä ja palatsia varten suunnitellut, 2. 7:11-22:[ 1. Kun. 9:1-9]

2. Aik. 8:10 

Töiden valvojina kuningas Salomolla oli kaksisataaviisikymmentä virkamiestä.

2. Aik. 8:11 

Faraon tyttären Salomo vei Daavidin kaupungista häntä varten rakentamaansa palatsiin. Salomo sanoi: "Kukaan vaimoistani ei saa asua Daavidin, Israelin kuninkaan, palatsissa. Se on pyhä, koska Herran liitonarkku on ollut sillä paikalla." [1. Kun. 3:1, 7:8]

2. Aik. 8:15 

Missään kohden ei poikettu pappeja ja leeviläisiä, aarrekammioita ja muita seikkoja koskevista kuninkaan käskyistä.

2. Aik. 8:18 

Hiram lähetti palvelijansa tuomaan hänelle laivoja ja miehiä, jotka olivat kokeneita merenkulkijoita. Nämä purjehtivat Salomon miesten kanssa Ofiriin ja toivat sieltä kuninkaalle neljäsataaviisikymmentä talenttia kultaa.

2. Aik. 9:5 

Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi.

2. Aik. 9:8 

Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut valtaistuimelleen hallitsemaan kuninkaana hänen nimissään. Koska sinun Jumalasi rakastaa Israelia, hän antaa sen säilyä ikuisesti ja on pannut sinut sen kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta." [2. Aik. 2:10]

2. Aik. 9:9 

Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja runsain mitoin hajusteita ja jalokiviä. Mitään niiden hajusteiden veroista, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole nähty.

2. Aik. 9:11 

Kuningas teetti jalopuusta porraskaiteet Herran temppeliin ja omaan palatsiinsa sekä laulajien lyyrat ja harput. Mitään sellaista ei ennen ollut nähty Juudan maassa.

2. Aik. 9:12 

Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle vastalahjat hänen tuomisistaan sekä lisäksi kaiken, mitä hän halusi ja pyysi. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa.

2. Aik. 9:14 

Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa.

2. Aik. 9:15 

Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa.

2. Aik. 9:16 

Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kolmesataa sekeliä kultaa. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.

2. Aik. 9:17 

Kuningas teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin puhtaalla kullalla.

2. Aik. 9:20 

Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena.

2. Aik. 9:21 

Kuninkaan laivat purjehtivat näet Hiramin miesten kanssa Tarsisiin, ja joka kolmas vuosi laivat toivat Tarsisista kultaa ja hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.

2. Aik. 9:22 

Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat.

2. Aik. 9:23 

Kaikkialta tuli kuninkaita Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

2. Aik. 9:25 

Salomolla oli talleissaan neljätuhatta paikkaa hevosille ja vaunuille, ja hänellä oli kaksitoistatuhatta vaunusotilasta, jotka hän sijoitti varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. [1. Kun. 5:6; 2. Aik. 1:14]

2. Aik. 9:26 

Kaikki kuninkaat Eufratvirrasta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan saakka olivat hänen alamaisiaan. [1. Kun. 5:1]

2. Aik. 9:27 

Hänen aikanaan Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. 2. 9:27,28:[ 2. Aik. 1:15,16]

2. Aik. 10:2 

Kun Jerobeam, Nebatin poika, sai kuulla tästä Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa, hän palasi Israeliin.

2. Aik. 10:6 

Kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka olivat olleet hänen isänsä Salomon palveluksessa, kun tämä vielä eli. Hän kysyi: "Millaisen vastauksen neuvotte antamaan tälle kansalle?"

2. Aik. 10:12 

Kahden päivän kuluttua Jerobeam ja koko kansa tulivat Rehabeamin luo, niin kuin kuningas oli käskenyt.

2. Aik. 10:13 

Kuningas Rehabeam vastasi heille kovin sanoin. Hän hylkäsi neuvon, jonka oli vanhimmilta saanut,

2. Aik. 10:15 

Kuningas ei kuunnellut kansaa. Jumala ohjasi hänet tekemään näin pannakseen täytäntöön sanansa, jotka hän silolaisen Ahian suulla oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle.

2. Aik. 10:16 

Kun israelilaiset näkivät, että kuningas ei välittänyt heidän pyynnöstään, he sanoivat hänelle näin: -- Mitä meillä on tekemistä Daavidin kanssa? Vieras on meille Iisain poika. Palatkaa majoillenne, Israelin miehet! Pidä itse huoli asioistasi, Daavidin suku! Niin israelilaiset palasivat kotiinsa.

2. Aik. 10:18 

Kun kuningas Rehabeam lähetti verotöiden valvojan Adoramin israelilaisten luo, he kivittivät tämän kuoliaaksi. Silloin Rehabeam nousi kiireesti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin.

2. Aik. 11:3 

"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, ja kaikille Juudassa asuville israelilaisille sekä Benjaminin heimolle tämä viesti:

2. Aik. 12:2 

Kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemia vastaan. Näin tapahtui sen vuoksi, että israelilaiset olivat luopuneet Herrasta.

2. Aik. 12:6 

Silloin Israelin johtomiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: "Herra antaa meille ansiomme mukaan."

2. Aik. 12:9 

Niin Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin ja ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt. [2. Aik. 5:1, 9:15,16]

2. Aik. 12:10 

Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan pronssikilvet ja uskoi ne palatsinsa ovea vartioivan henkikaartin päälliköille.

2. Aik. 12:11 

Aina kun kuningas meni Herran temppeliin, myös vartijat menivät sinne kilpiä kantaen, ja sitten he veivät kilvet taas henkikaartin huoneeseen.

2. Aik. 12:13 

Kuningas Rehabeamin valta Jerusalemissa vahvistui, ja hän hallitsi siellä edelleen. Kuninkaaksi tullessaan hän oli neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama. [5. Moos. 12:5+]

2. Aik. 13:1 

Abia tuli Juudan kuninkaaksi kuningas Jerobeamin kahdeksantenatoista hallitusvuotena. 2. 13:1-22:[ 1. Kun. 15:1-8]

2. Aik. 15:16 

Isänsä äidiltä Maakalta kuningas Asa riisti kuningataräidin aseman, koska tämä oli pystyttänyt iljettävän kuvan asera-tarhaan. Asa kaatoi tämän iljetyksen, murskasi sen palasiksi ja poltti sen Kidroninlaaksossa. 2. 15:16-18:[ 1. Kun. 15:13-15]

2. Aik. 16:1 

Asan kolmantenakymmenentenäkuudentena hallitusvuotena Israelin kuningas Baesa hyökkäsi Juudaan ja alkoi linnoittaa Ramaa katkaistakseen Juudan kuninkaan Asan kulkutiet. 2. 16:1-6:[ 1. Kun. 15:17-22]

2. Aik. 16:2 

Asa otti silloin Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioista hopean ja kullan ja lähetti ne Ben- Hadadille, Syyrian* kuninkaalle, joka asui Damaskoksessa. Hän käski sanoa kuninkaalle: [Nimeä Syyria on käytetty yhtyneiden aramealaisheimojen muodostamasta valtiosta, jonka pääkaupunki oli Damaskos. Hepreassa käytetään samaa nimitystä aram sekä aramealaisista että Syyriasta ja syyrialaisista.]

2. Aik. 16:3 

"Minun isäni ja sinun isäsi olivat keskenään liitossa. Tehkäämme mekin liitto. Tässä lähetän sinulle hopeaa ja kultaa. Riko se liitto, jonka olet tehnyt Israelin kuninkaan Baesan kanssa. Silloin hän lähtee pois ahdistamasta minua."

2. Aik. 16:4 

Ben-Hadad teki kuningas Asan pyynnön mukaan. Hän lähetti sotapäälliköitään Israelin kaupunkeja vastaan, ja he valtasivat Ijjonin, Danin ja Abel- Majimin sekä kaikki Naftalin alueen varastokaupungit.

2. Aik. 16:6 

Kuningas Asa vei sinne kaikki Juudan miehet, ja he kuljettivat Ramasta pois kivet ja hirret, joita Baesa oli käyttänyt rakennustöissään. Niillä Asa linnoitti Geban ja Mispan.

2. Aik. 16:7 

Noihin aikoihin tuli näkijä Hanani Juudan kuninkaan Asan luo ja sanoi hänelle: "Koska olet turvautunut Syyrian kuninkaaseen etkä Herraan, Jumalaasi, Syyrian kuninkaan sotajoukko pelastuu joutumasta sinun valtaasi.

2. Aik. 16:11 

Asan ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiassa. 2. 16:11-14:[ 1. Kun. 15:23,24]

2. Aik. 17:19 

Näin paljon sotaväkeä kuninkaalla oli, ja lisäksi tulivat vielä ne, jotka kuningas oli sijoittanut Juudan varuskuntakaupunkeihin.

2. Aik. 18:3 

Ahab, Israelin kuningas, kysyi Josafatilta, Juudan kuninkaalta: "Lähdetkö kanssani Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi hänelle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin. Minä lähden kanssasi sotaan."

2. Aik. 18:4 

Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

2. Aik. 18:5 

Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi."

2. Aik. 18:7 

Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

2. Aik. 18:8 

Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita heti tänne Miika, Jimlan poika."

2. Aik. 18:9 

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

2. Aik. 18:11 

Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

2. Aik. 18:12 

Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää."

2. Aik. 18:14 

Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi: "Lähtekää vain. Voitto on teidän. Kaupunki annetaan teidän käsiinne."

2. Aik. 18:15 

Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä?"

2. Aik. 18:17 

Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

2. Aik. 18:19 

Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, Israelin kuninkaan, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

2. Aik. 18:25 

Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

2. Aik. 18:26 

Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

2. Aik. 18:28 

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

2. Aik. 18:29 

Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi." Hän vaihtoi vaatteita, ja niin he lähtivät taisteluun.

2. Aik. 18:30 

Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa päälliköille käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

2. Aik. 18:31 

Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja he piirittivät hänet käydäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Josafat huusi apua, ja Herra auttoi häntä ja houkutteli miehet pois hänen ympäriltään.

2. Aik. 18:32 

Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

2. Aik. 18:33 

Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Israelin kuningasta haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

2. Aik. 18:34 

Mutta taistelu riehui koko päivän kiivaana, ja niin Israelin kuningas joutui olemaan vaunuissaan taistelukentällä iltaan asti. Auringonlaskun aikaan hän kuoli.

2. Aik. 19:1 

Juudan kuningas Josafat palasi onnellisesti kotiinsa Jerusalemiin.

2. Aik. 19:2 

Näkijä Jehu, Hananin poika, tuli kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Pitikö sinun auttaa jumalatonta? Sinähän olet Herran vihollisten ystävä. Tämän vuoksi sinua kohtaa Herran viha. [2. Aik. 16:7]

2. Aik. 19:11 

Pappi Amarja on esimiehenne kaikissa Herran lakia koskevissa asioissa ja Juudan heimon päämies Sebadja, Ismaelin poika, kaikessa mikä koskee kuningasta. Leeviläiset saavat toimia teidän kirjureinanne. Ryhtykää tarmokkaasti työhön! Olkoon Herra niiden kanssa, jotka tekevät hyvää."

2. Aik. 20:15 

Hän lausui: "Kuulkaa, koko Juudan kansa, Jerusalemin asukkaat ja kuningas Josafat! Näin sanoo teille Herra: Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö tuota valtavaa sotajoukkoa, sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan.

2. Aik. 20:34 

Muut Josafatin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on esitetty Jehun, Hananin pojan, kertomuksessa, joka on otettu Israelin kuninkaiden historiaan. [2. Aik. 19:2]

2. Aik. 20:35 

Myöhemmin Juudan kuningas Josafat liittoutui Israelin kuninkaan Ahasjan kanssa, vaikka tämä eli jumalattomasti.

2. Aik. 21:2 

Joramin veljet olivat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarja, Mikael ja Sefatja. Kaikki he olivat Juudan kuninkaan Josafatin poikia.

2. Aik. 21:6 

Joram kulki samaa tietä kuin Israelin kuninkaat. Hänellä oli vaimonaan Ahabin tytär, ja Ahabin suvun tavoin hän teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä.

2. Aik. 21:8 

Joramin aikana Edom nousi kapinaan, irrottautui Juudan alaisuudesta ja valitsi itselleen oman kuninkaan.

2. Aik. 21:12 

Joram sai profeetta Elialta tällaisen kirjeen: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: 'Sinä et ole vaeltanut isäsi Josafatin ja Juudan kuninkaan Asan teitä,

2. Aik. 21:13 

vaan olet kulkenut Israelin kuninkaiden teitä ja houkutellut Juudan kansan ja Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta Ahabin suvun tavoin. Sinä olet surmannut isäsi perheen, omat veljesi, jotka olivat parempia kuin sinä.

2. Aik. 21:17 

He hyökkäsivät Juudaan, tunkeutuivat syvälle maahan ja ottivat kuningasperheen omaisuudesta saaliikseen kaiken minkä käsiinsä saivat. He veivät mukanaan myös kuninkaan lapset ja vaimot, niin ettei hänelle jäänyt kuin Joahas, nuorin poika.

2. Aik. 21:20 

Kuninkaaksi tullessaan Joram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Hänen kuolemaansa ei kukaan surrut. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. [2. Aik. 24:25, 28:27]

2. Aik. 22:1 

Jerusalemin asukkaat huusivat Joramin jälkeen kuninkaaksi hänen nuorimman poikansa Ahasjan*, sillä rosvojoukko, joka oli hyökännyt maahan yhdessä arabialaisten kanssa, oli tappanut kaikki hänen vanhemmat poikansa. Näin Joramin poika Ahasja tuli Juudan kuninkaaksi. [Ahasja on nimen Joahas (21:17)rinnakkaismuoto.] [ 2. Aik. 21:17]

2. Aik. 22:5 

Heidän neuvostaan Ahasja lähti yhdessä Israelin kuninkaan Joramin, Ahabin pojan, kanssa sotaretkelle Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. He kävivät taisteluun Ramot-Gileadissa, ja syyrialaiset onnistuivat haavoittamaan Joramia.

2. Aik. 22:6 

Kuningas Joram palasi Jisreeliin toipumaan haavoistaan, joita syyrialaiset olivat häneen Ramotin luona lyöneet hänen taistellessaan Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. Juudan kuningas Ahasja, Joramin poika, tuli Jisreeliin katsomaan Ahabin poikaa Joramia, kun tämä makasi haavoittuneena.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20>