Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 1919 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Herra pitää Daavidin valtaistuimen ikuisesti vahvana." | |
Kuningas lähetti Benajan, Jojadan pojan, ottamaan Simein hengiltä, ja niin hän kuoli. Kuninkuus oli nyt lujasti Salomon käsissä. | |
Salomo sai faraon tyttären vaimokseen; näin hänestä tuli Egyptin kuninkaan vävy. Hän toi vaimonsa Daavidin kaupunkiin siksi aikaa, että sai valmiiksi palatsinsa, Herran temppelin ja Jerusalemin ympärysmuurin. [1. Kun. 7:8, 9:24] | |
Kuningas meni Gibeoniin uhraamaan, sillä siellä oli tärkein uhrikukkula. Salomo uhrasi sen alttarilla tuhat polttouhria. 1. 3:4-15:[ 2. Aik. 1:2-13 : 1. Aik. 16:39,40, 21:29] | |
Mutta minä annan sinulle myös sellaista, mitä et pyytänyt: annan rikkautta ja kunniaa, niin ettei kuninkaiden joukossa koko elinaikanasi ole sinulle vertaa. [Viis. 7:11; Matt. 6:33] | |
Noihin aikoihin kuninkaan puheille tuli kaksi porttoa. He astuivat hänen eteensä, | |
Toinen nainen sanoi: "Tuo ei ole totta! Minun poikani elää, sinun poikasi kuoli!" Toinen vastasi: "Ei, tuo kuollut on sinun poikasi, minun poikani elää!" Näin he riitelivät kuninkaan edessä. | |
Kuningas sanoi: "Tämä nainen väittää, että elävä poika on hänen ja kuollut tuon toisen. Tämä toinen taas sanoo, ettei se ole totta, kuollut poika on toisen ja elävä hänen." | |
"Hakekaa minulle miekka", kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan eteen. | |
Hän antoi käskyn: "Halkaiskaa elävä lapsi kahtia ja antakaa toinen puoli toiselle, toinen toiselle." | |
Silloin rakkaus lapseen pani elävän pojan äidin puhumaan, ja hän huudahti kuninkaalle: "Herrani! Anna lapsi hänelle, älä anna surmata sitä!" Mutta toinen sanoi: "Ei minulle eikä sinulle. Halkaiskaa vain!" [Jes. 49:15] | |
Silloin kuningas lausui: "Antakaa lapsi tuolle, joka ensin puhui, älkää tappako sitä. Hän on lapsen äiti." | |
Kautta koko Israelin levisi tieto tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. Kaikki alkoivat kunnioittaa kuningasta, sillä he näkivät nyt, että hän oli saanut Jumalalta viisauden tuomita ja hallita oikein. | |
Kuningas Salomo oli koko Israelin hallitsija. | |
ylimaaherrana Asarja, Natanin poika, kuninkaan uskottuna pappi Sabud, Natanin poika, | |
Salomolla oli Israelissa kaksitoista maaherraa, jotka vastasivat kuninkaan ja hänen hovinsa ylläpidosta, kukin vuosittain kuukauden ajan. | |
Gileadin alueella Urin poika Geber, jonka maita ennen olivat hallinneet amorilaisten kuningas Sihon ja Basanin kuningas Og. Vielä oli yksi maaherra Juudan alueella. | |
Hänen hallinnassaan olivat alueet Eufratilta asti, Tifsahista Gazaan saakka. Eufratille asti hän hallitsi kuninkaita, ja joka puolella vallitsi rauha. | |
Maaherrat huolehtivat kuningas Salomon ja hänen pöytävieraidensa ylläpidosta kukin kuukauden ajan, eikä mitään jäänyt puuttumaan. | |
Salomon viisaita sanoja tultiin kuulemaan kaikista maista, kaikkien kuninkaiden luota, jotka olivat kuulleet hänen viisaudestaan. [1. Kun. 10:1,24] | |
Kun Tyroksen kuningas Hiram sai kuulla, että Salomo oli voideltu kuninkaaksi isänsä jälkeen, hän lähetti viemään tervehdyksensä Salomolle, sillä hän oli aina ollut Daavidin ystävä. 1. 5:15-32:[ 2. Aik. 2:2-15 : 2. Sam. 5:11; 1. Aik. 14:1] | |
Kuningas Salomo otti verotöihin miehiä joka puolelta Israelia, yhteensä kolmekymmentätuhatta miestä. | |
Kuningas käski louhia suuria, hyvälaatuisia lohkareita, sillä temppelin perustus oli määrä tehdä hakatusta kivestä. | |
Temppeli, jonka kuningas Salomo rakensi Herralle, oli kuusikymmentä kyynärää pitkä, kaksikymmentä kyynärää leveä ja kolmekymmentä kyynärää korkea.* [Temppelin mitat olivat noin 27 m x 9 m x 13,5 m.] | |
Kuningas Salomo lähetti hakemaan Tyroksesta Hiram-nimisen miehen, 1. 7:13,14:[ 2. Aik. 2:12,13 | 2. Moos. 31:1-11] | |
joka oli Naftalin heimoa ja leskivaimon poika. Hänen isänsä oli ollut Tyroksessa vaskiseppänä, ja hänellä oli sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykeni tekemään pronssista mitä tahansa. Hän tuli kuningas Salomon luo ja teki kaikki työt, jotka Salomo hänelle antoi. | |
Vielä Hiram teki tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Näin hän sai valmiiksi kaiken sen, mitä kuningas Salomo hänellä teetti Herran temppeliä varten: | |
tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Kaikki nämä esineet, jotka Hiram teki kuningas Salomolle Herran temppeliä varten, olivat kiillotettua pronssia. | |
Ne valettiin maahan kaivetuissa muoteissa, ja kuningas valatti ne Jordanin laaksossa Sukkotin ja Saretanin välillä. | |
Kun kuningas Salomo sai valmiiksi kaikki työt, jotka hän oli Herran temppeliä varten teettänyt, hän toi sinne isänsä Daavidin pyhittämät esineet. Hopean, kullan ja muut tavarat hän talletti Herran temppelin aarrekammioihin. [2. Aik. 5:1 | 2. Sam. 8:11] | |
Salomo kutsui sitten luokseen Jerusalemiin Israelin vanhimmat, kaikkien israelilaisheimojen päälliköt ja sukujen päämiehet. Heidän oli määrä tuoda Herran liitonarkku Siionista, Daavidin kaupungista. 1. 8:1-13:[ 2. Aik. 5:2-6:2 : 2. Sam. 6:12] | |
Kaikki Israelin johtomiehet kokoontuivat kuningas Salomon luo etanim-kuun, vuoden seitsemännen kuukauden, juhlien aikaan. | |
Kuningas Salomo uhrasi arkun edessä, ja hänen ympärillään oli koolla koko Israelin seurakunta. Kuningas ja kansa uhrasivat lampaita, vuohia ja nautakarjaa, eikä uhrieläinten määrää voinut lukea, ei laskea. [2. Sam. 6:13] | |
Kuningas kääntyi kansaan päin ja siunasi koko Israelin seurakunnan. Kaikki seisoivat, 1. 8:14-21:[ 2. Aik. 6:3-11] | |
Kuningas ja hänen kanssaan koko Israel uhrasivat sitten teurasuhreja Herran edessä. | |
Salomo uhrasi Herralle yhteysuhrina kaksikymmentäkaksituhatta nautaa ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja kaikki israelilaiset vihkivät Herran temppelin. | |
Kuningas pyhitti tuona päivänä Herran temppelin esipihan keskiosan, jossa hän uhrasi polttouhrin ja ruokauhrin sekä yhteysuhrin rasvat, koska Herran edessä oleva pronssialttari oli polttouhria, ruokauhria ja yhteysuhrin rasvoja varten liian pieni. | |
Kahdeksantena päivänä Salomo hyvästeli kansan. Israelilaiset toivottivat kuninkaalle siunausta ja lähtivät kotiinsa tyytyväisinä ja iloisina kaikesta siitä hyvyydestä, jota Herra oli palvelijalleen Daavidille ja kansalleen Israelille osoittanut. | |
Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin, oman palatsinsa ja kaiken muun, mitä hän oli suunnitellut, 1. 9:1-9:[ 2. Aik. 7:11-22] | |
Salomolta meni kaksikymmentä vuotta kahteen suureen rakennustyöhön, Herran temppelin ja oman palatsinsa rakentamiseen. 1. 9:10-28:[ 2. Aik. 8:1-18 : 1. Kun. 6:38, 7:1] | |
Tyroksen kuningas Hiram avusti Salomoa toimittamalla hänelle setriä, sypressipuuta ja kultaa niin paljon kuin Salomo halusi. Niinpä kuningas Salomo työn päätyttyä antoi Hiramille Galileasta kaksikymmentä kaupunkia. | |
Hiram oli lähettänyt kuninkaalle satakaksikymmentä talenttia kultaa. | |
Kun kuningas Salomo rakensi Herran temppeliä ja omaa palatsiaan, Milloa ja Jerusalemin muureja ja Hasoria, Megiddoa ja Geseriä, hän määräsi työvelvollisuuden. [2. Sam. 5:9; 1. Kun. 5:27] | |
Farao, Egyptin kuningas, oli valloittanut Geserin. Hän oli polttanut sen, surmannut siellä asuvat kanaanilaiset ja antanut sitten kaupungin myötäjäisiksi tyttärelleen, Salomon vaimolle. [Joos. 16:10] | |
Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon- Geberissä, joka on Edomin maassa Kaislameren rannalla lähellä Eilatia. | |
He purjehtivat Ofiriin ja toivat sieltä kuningas Salomolle neljäsataakaksikymmentä talenttia kultaa. | |
Salomo antoi vastauksen kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut kuninkaalle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin. | |
Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi. | |
Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Koska Herra rakastaa ikuisesti Israelia, hän on pannut sinut kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta." [1. Kun. 5:21] | |
Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja suuret määrät hajusteita ja jalokiviä. Sellaista hajusteiden paljoutta, jonka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole maahan tuotu. | |
Salomo teetti jalopuusta Herran temppelin ja kuninkaan palatsin porraskaiteet sekä laulajien lyyrat ja harput. Sellaista jalopuun määrää ei ollut koskaan tuotu, eikä sellaista ole sen jälkeenkään tähän päivään mennessä nähty. | |
Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, sekä vielä kuninkaallisen vieraanvaraisuutensa mukaiset lahjat. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa. | |
Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä sekä kaikilta Arabian kuninkailta ja paikallisilta käskynhaltijoilta. | |
Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa. | |
Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kultaa kolmen minan verran. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin. [1. Kun. 7:2] | |
Kuningas teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin parhaalla kullalla. | |
Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaesineitä ei ollut, sillä hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena. | |
Kuninkaalla ja Hiramilla oli näet merillä Tarsisin-laivasto, ja joka kolmas vuosi nämä laivat toivat kultaa ja hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja. | |
Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat. [1. Kun. 3:12,13; 1. Aik. 29:25] | |
Salomo hankki jatkuvasti lisää sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhat neljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. 1. 10:26-29:[ 2. Aik. 1:14-17 : 1. Kun. 4:26, 9:19] | |
Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. | |
Salomon hevoset tuotiin Egyptistä ja Kilikiasta. Kuninkaan kauppamiehet hankkivat niitä Kilikiasta maksua vastaan. | |
Sotavaunut sai Egyptistä kuudellasadalla hopeasekelillä ja hevosen sadallaviidelläkymmenellä. Salomon kauppiaat välittivät niitä myös kaikille heettiläisten ja aramealaisten kuninkaille. | |
Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja. | |
Herra nosti Salomolle vastustajaksi Hadadin, joka oli Edomin kuningassukua. | |
Kun he olivat lähteneet Midianista ja tulleet Paraniin, he ottivat sieltä miehiä mukaansa ja tulivat Egyptiin faraon, Egyptin kuninkaan luo. Farao antoi Hadadille asunnon, järjesti hänen elatuksensa ja lahjoitti hänelle maata. | |
Jumala nosti Salomon vastustajaksi myös Resonin, Eljadan pojan. Hän oli paennut herransa Hadadeserin, Soban kuninkaan luota, kun Daavid oli lyönyt tämän joukot. | |
Kuningasta vastaan kohotti kätensä myös Jerobeam, joka oli hänen palveluksessaan. Jerobeam, Nebatin poika, oli kotoisin Efraimin Seredasta, ja hänen äitinsä oli Serua, leskeksi jäänyt nainen. [2. Aik. 13:6] | |
Tämä on kertomus hänen kapinastaan. Salomo rakensi Milloa ja täytti aukon, joka oli Daavidin kaupungin muurissa. [2. Sam. 5:9; 1. Kun. 9:15,24] | |
"Mutta sinut minä nostan Israelin kuninkaaksi ja annan hallittavaksesi kaiken mitä mielit. | |
Kun Salomo sitten yritti surmauttaa Jerobeamin, tämä pakeni Egyptiin Sisakin, Egyptin kuninkaan, luo ja viipyi siellä Salomon kuolemaan saakka. | |
Jerobeam, Nebatin poika, sai kuulla tästä. Hän oli vielä Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa. [1. Kun. 11:40] | |
Kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka olivat olleet hänen isänsä Salomon palveluksessa, kun tämä vielä eli. Hän kysyi: "Millaisen vastauksen neuvotte antamaan tälle kansalle?" | |
Kahden päivän kuluttua Jerobeam ja koko kansa tulivat Rehabeamin luo, niin kuin kuningas oli käskenyt. | |
Kuningas vastasi kansalle kovin sanoin. Hän hylkäsi neuvon, jonka oli vanhimmilta saanut, | |
Kuningas ei kuunnellut kansaa. Herra ohjasi hänet tekemään näin pannakseen täytäntöön sanansa, jotka hän silolaisen Ahian suulla oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle. [1. Kun. 11:31] | |
Kun israelilaiset näkivät, että kuningas ei välittänyt heidän pyynnöstään, he sanoivat hänelle näin: -- Mitä meillä on tekemistä Daavidin kanssa? Vieras on meille Iisain poika. Palatkaa majoillenne, Israelin miehet! Pidä itse huoli asioistasi, Daavidin suku! Niin israelilaiset palasivat kotiinsa. [Sananl. 15:1 | 2. Sam. 20:1] | |
Kun kuningas Rehabeam lähetti verotöiden valvojan Adoniramin israelilaisten luo, he kivittivät tämän kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi kiireesti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin. [2. Sam. 20:24] | |
"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, sekä Juudan ja Benjaminin heimoille ja muulle kansalle tämä viesti: | |
Jos kansa käy uhraamassa Herran temppelissä Jerusalemissa, se kääntyy taas sydämessään herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan puoleen. Sitten minut surmataan, ja kansa palaa Rehabeamin, Juudan kuninkaan luo." | |
Kuningas mietti tätä ja teetti sitten kaksi kultaista sonnipatsasta. Hän sanoi kansalleen: "Turha teidän on käydä Jerusalemissa saakka. Tässä, Israel, on Jumalasi, joka toi sinut Egyptin maasta!" [2. Moos. 32:4,8; 2. Kun. 17:16] | |
Kun kuningas Jerobeam kuuli sanat, joilla Jumalan mies tuomitsi Betelin alttarin, hän osoitti alttarilta kädellään miestä ja huusi: "Ottakaa hänet kiinni!" Silloin hänen ojennettu kätensä jäykistyi, eikä hän voinut laskea sitä. | |
Tämän nähdessään kuningas sanoi Jumalan miehelle: "Pyydä Herraa, Jumalaasi, leppymään ja rukoile puolestani, jotta voisin laskea käteni." Jumalan mies pyysi Herraa armahtamaan kuningasta, ja kuninkaan käsi tuli entiselleen, niin että hän pystyi laskemaan sen. [2. Moos. 8:8, 9:28, 10:17; 4. Moos. 21:7] | |
Kuningas sanoi Jumalan miehelle: "Tule kotiini aterialle. Minä annan sinulle lahjan." | |
Mutta Jumalan mies sanoi kuninkaalle: "Minä en tule mukaasi, vaikka antaisit minulle puolet talostasi. Täällä minä en syö leipää enkä juo vettä, [4. Moos. 22:18, 24:13] | |
Betelissä asui vanha profeetta. Hänen poikansa tulivat ja kertoivat hänelle kaiken, mitä Jumalan mies sinä päivänä oli Betelissä tehnyt. Kaiken senkin, mitä hän oli kuninkaalle sanonut, he kertoivat isälleen. | |
Jerobeam sanoi vaimolleen: "Pane yllesi sellaiset vaatteet, ettei sinua tunneta Jerobeamin vaimoksi, ja mene Siloon. Siellä on profeetta Ahia, joka ennusti, että minusta tulee tämän kansan kuningas. [1. Kun. 11:29, 12:15] | |
Herra nostaa tahtonsa toteuttajaksi Israelille kuninkaan, joka hävittää Jerobeamin suvun. Se päivä on tuleva, ja tuho on jo alullaan. | |
Kaikki muu, mitä Jerobeam teki, mitä sotia hän kävi ja miten hän hallitsi, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan. | |
Kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin. [1. Kun. 11:40] | |
Hän ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kaikki kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt. [1. Kun. 10:16,17] | |
Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan pronssikilvet ja uskoi ne palatsinsa ovea vartioivan henkikaartin päälliköille. | |
Aina kun kuningas meni Herran temppeliin, vartijat kantoivat niitä ja veivät ne sitten taas henkikaartin huoneeseen. | |
Kaikki muu, mitä Rehabeamista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. | |
Abiam tuli Juudan kuninkaaksi Jerobeamin, Nebatin pojan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena. 1. 15:1-8:[ 2. Aik. 13:1-23] | |
Kaikki muu, mitä Abiamista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. Abiam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään. | |
Asasta tuli Juudan kuningas Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena. 1. 15:9-24:[ 2. Aik. 14:1-16:14] | |
Asa ja Israelin kuningas Baesa sotivat keskenään niin kauan kuin elivät. | |
Baesa, Israelin kuningas, hyökkäsi Juudaan ja alkoi linnoittaa Ramaa katkaistakseen Juudan kuninkaan Asan kulkutiet. | |
Asa otti silloin Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioista kaiken jäljellä olevan hopean ja kullan ja lähetti miehensä viemään sen Syyrian kuninkaalle Ben-Hadadille, Hesjonin pojan Tabrimmonin pojalle, joka asui Damaskoksessa. Hän käski sanoa kuninkaalle: [2. Kun. 12:19, 16:8, 18:15,16] |