Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 5522 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, | |
ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. | |
Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.* [Heprean kielessä maata merkitsevä sana adama ja ihmistä merkitsevä sana adam ovat äänteellisesti lähellä toisiaan. Ks. myös 3:19.] [ Job 33:4,6; Ps. 104:29,30; Saarn. 12:7; 1. Kor. 15:45] | |
Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt. [1. Moos. 13:10] | |
Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun. [Sananl. 3:18; Ilm. 2:7, 22:14] | |
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. | |
Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. | |
Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen." [Saarn. 4:9] | |
Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui. | |
Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla. | |
Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. [1. Kor. 11:8,9; 1. Tim. 2:13] | |
Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. | |
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?" | |
Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme minut petti, ja minä söin." | |
Herra Jumala sanoi käärmeelle: -- Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. | |
Ja Herra Jumala teki Aadamille* ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin. [Kaikkialla ei ole ratkaistavissa, onko adam-sanaa käytetty erisnimenä vai tarkoittaako se ihmistä yleensä.] | |
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" | |
Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty. | |
Mies yhtyi vaimoonsa Eevaan, ja Eeva tuli raskaaksi ja synnytti Kainin. Eeva sanoi: "Minä olen Herran avulla saanut poikalapsen."* [Nimi Kain muistuttaa heprean verbiä qana 'saada', 'hankkia'.] | |
Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, | |
ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, 1. 4:4,5:[ Hepr. 11:4] | |
Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? | |
Silloin Herra kysyi Kainilta: "Missä on veljesi Abel?" Kain vastasi: "En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?" | |
Kain sanoi Herralle: "Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. | |
Mutta Herra sanoi hänelle: "Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin." Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä. | |
Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin* maahan Eedenin itäpuolelle. [Sana nod merkitsee 'pakolaisuus', vrt. jakeet 12 ja 14.] | |
Setillekin syntyi poika, ja Set antoi hänelle nimen Enos*. Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa. [Nimi Enos merkitsee 'ihminen', 'ihmissuku', kuten myös Aadam.] [2. Moos. 3:15] | |
Hän antoi pojalle nimen Nooa* ja sanoi: "Tämä poika on antava meille lohtua työssämme ja vaivannäössämme, kun viljelemme maata, jonka Herra on kironnut." [Nimi Nooa (hepreaksi Noah 'lepo') muistuttaa sanaa niham 'lohduttaa', 'keventää mieltä'.] | |
Herra sanoi: "Minä en anna elämän hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta." [1. Moos. 2:7+] | |
Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat, [1. Moos. 8:21] | |
hän katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään. | |
Ja Herra sanoi: "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt." | |
Mutta Nooa oli Herralle mieluinen. | |
Herra sanoi Nooalle: "Mene perheinesi arkkiin, sillä minä olen havainnut sinut ainoaksi vanhurskaaksi tämän sukupolven joukossa. [Viis. 10:4; Sir. 44:17; 2. Piet. 2:5] | |
Nooa teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt. | |
jokaista lajia uros ja naaras, niin kuin Jumala oli Nooalle sanonut. Ja Jumala sulki oven Nooan jälkeen. | |
Sitten Nooa rakensi alttarin Herralle, otti kaikkia uhrikelpoisia karjaeläimiä ja uhrikelpoisia lintuja ja uhrasi ne polttouhrina alttarilla. [1. Moos. 7:2,3] | |
Ja kun Herra tunsi uhrisavun tuoksun, hän sanoi mielessään: "Minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden, vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat nuoruudesta saakka, enää en hävitä kaikkea elävää, niin kuin tein. [Sananl. 20:9; Saarn. 9:3; Jes. 54:9; Jer. 17:9; Mark. 7:21] | |
Ja hän sanoi vielä: -- Kiitetty olkoon Herra, Seemin Jumala, ja Kanaan olkoon Seemin orja. [Joos. 16:10; Tuom. 1:28] | |
Hän oli suuri metsästäjä Jumalan armosta. Siksi onkin tapana sanoa: "On kuin Nimrod, suuri metsästäjä Jumalan armosta." | |
Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, | |
ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. | |
Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. | |
Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen* ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. [Babylonin nimi (hepreaksi Babel) muistuttaa sanaa balal 'sekoittaa'.] | |
Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. [Ap. t. 7:3; Hepr. 11:8] | |
Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. | |
Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan." Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle. [1. Moos. 13:15, 24:7, 26:3; Neh. 9:8; Ap. t. 7:5] | |
Sieltä hän siirtyi Betelin itäpuolen vuorille, ja hän pystytti telttansa niin, että Betel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa. | |
Mutta Herra antoi faraon ja hänen palatsinsa väen sairastua ankariin tauteihin Abramin vaimon Sarain tähden. [Ps. 105:14] | |
ja jonne hän oli rakentanut alttarin. Siellä Abram rukoili Herraa. | |
Loot katsoi ympärilleen ja näki, että Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua. Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata. | |
Mutta Sodoman asukkaat olivat turmeltuneita ja tekivät paljon syntiä Herraa vastaan. [1. Moos. 18:20; Jes. 1:10; Valit. 4:6; Hes. 16:48; Matt. 11:23] | |
Lootin erottua Abramista Herra sanoi Abramille: "Nosta silmäsi ja katsele tästä paikasta pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, | |
Abram siirtyi telttoineen paikasta toiseen, kunnes asettui Hebroniin Mamren tammistoon. Sinne hän rakensi alttarin Herralle. | |
Silloin Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Korkeimman Jumalan, puoleen, joka on luonut taivaan ja maan, ja vannon: | |
Mutta hänelle tuli tämä Herran sana: "Ei hän sinua peri, vaan sinut perii sinun oma poikasi." [1. Moos. 17:16] | |
Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi. [Room. 4:3; Gal. 3:6; Jaak. 2:23] | |
Herra sanoi Abramille: "Minä olen Herra, joka toin sinut Kaldean Urista antaakseni sinun omaksesi tämän maan." | |
Sinä päivänä Herra teki Abramin kanssa liiton ja lupasi hänelle: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan Egyptin rajapurosta Eufratin suureen virtaan saakka, [1. Moos. 17:2 | 1. Moos. 12:7+ | Joos. 15:4; 1. Kun. 8:65] | |
Niin Sarai sanoi Abramille: "Herra ei ole sallinut minun synnyttää. Makaa siis minun orjattareni kanssa; ehkäpä hän voi synnyttää minulle lapsen." Abram myöntyi Sarain ehdotukseen. | |
Silloin Sarai sanoi Abramille: "Minua on loukattu, etkä sinä tee mitään. Minä itse annoin orjattareni sinun syliisi, mutta siitä saakka, kun hän sai tietää olevansa raskaana, hän on halveksinut minua. Herra ratkaiskoon meidän riitamme." | |
Herran enkeli kohtasi Hagarin autiomaassa vesilähteellä, joka oli Surin tien varressa. | |
Silloin Herran enkeli sanoi hänelle: "Palaa emäntäsi luo ja ota nöyrästi vastaan hänen kurituksensa." | |
Herran enkeli sanoi hänelle vielä: "Minä teen sinun jälkeläistesi määrän niin suureksi, ettei sitä voi laskea." [1. Moos. 17:20, 21:13, 25:16] | |
Sitten Herran enkeli sanoi hänelle: -- Sinä olet raskaana, ja kun synnytät pojan, anna hänelle nimeksi Ismael, sillä Herra kuuli,* kun valitit hätääsi. [Nimi Ismael merkitsee 'Jumala kuulee'.] | |
Niin Hagar alkoi kutsua Herraa, joka oli puhunut hänelle, nimellä El-Roi, 'Jumala joka minut näkee', sillä hän ajatteli: "Olenko todella saanut tässä paikassa nähdä hänet, joka valvoo askeleitani?" | |
Kun Abram oli yhdeksänkymmenenyhdeksän vuoden ikäinen, Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Vaella koko sydämestäsi minun tahtoni mukaisesti, [1. Moos. 49:25; 2. Moos. 6:3; 4. Moos. 24:4] | |
Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Abraham istui telttansa ovella päivän ollessa kuumimmillaan, | |
Silloin Herra kysyi Abrahamilta: "Miksi Saara nauroi? Miksi hän ajatteli: 'Voisinko minä todella vielä synnyttää, vaikka olen näin vanha?' | |
Onko Herralle mikään mahdotonta? Ensi vuonna minä palaan luoksesi tähän samaan aikaan, ja silloin Saaralla on poika." [Luuk. 1:37] | |
Herra ajatteli: "Miksi salaisin Abrahamilta, mitä aion tehdä? [Aam. 3:7] | |
Minähän olen valinnut hänet, että hän käskisi poikiaan ja jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja vanhurskautta, jotta minä voisin täyttää sen lupauksen, jonka olen Abrahamille antanut." [5. Moos. 6:7] | |
Ja Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas. [1. Moos. 13:13+] | |
Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa. | |
Herra sanoi: "Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin." | |
Tämän sanottuaan Herra lähti pois, ja Abraham palasi kotiinsa. | |
sillä me hävitämme tämän paikan. Herra on saanut kuulla niin ankaran valituksen tätä kaupunkia vastaan, että hän on lähettänyt meidät hävittämään sen." | |
Niin Loot lähti puhumaan miehille, jotka olivat kihlanneet hänen tyttärensä, ja sanoi: "Pian pois täältä, pitäkää kiirettä! Herra hävittää tämän kaupungin!" Mutta he vain naureskelivat hänen puheilleen. | |
Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäriään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuolella -- Herra oli näet päättänyt säästää heidät. [Viis. 10:6; 2. Piet. 2:7] | |
Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle. [5. Moos. 29:22; Luuk. 17:29] | |
Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä. | |
Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi. | |
Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen. [1. Moos. 17:19, 18:10,14] | |
Abraham istutti tamariskipuun Beersebaan ja rukoili siellä Herraa, ikuista Jumalaa. [1. Moos. 12:8] | |
Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: "Abraham, Abraham!" Abraham vastasi: "Tässä olen." | |
Abraham antoi sille paikalle nimeksi "Herra katsoo". Niinpä vielä tänäkin päivänä puhutaan "Herrankatsomavuoresta". | |
Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta: | |
"Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta, [Luuk. 1:73; Hepr. 6:13] | |
Abraham oli tullut vanhaksi ja ikääntyneeksi, ja Herra oli siunannut häntä kaikin tavoin. | |
ja vanno minulle Herran, taivaan ja maan Jumalan kautta, ettet ota minun pojalleni vaimoa kanaanilaisten naapureitteni tyttäristä [1. Moos. 26:34,35, 27:46, 28:8,9, 36:2,3] | |
Herra, taivaan Jumala, joka vei minut sukuni parista ja syntymämaastani ja vannoi antavansa minun jälkeläisilleni tämän maan, lähettää enkelinsä sinun edelläsi, niin että onnistut noutamaan sieltä vaimon pojalleni. [1. Moos. 50:24; 5. Moos. 1:8; Joos. 1:6; Tuom. 2:1] | |
Palvelija rukoili: "Herra, minun isäntäni Abrahamin Jumala! Osoita hyvyytesi isännälleni Abrahamille ja anna tapahtua näin: | |
Mies tarkkaili häntä mitään puhumatta nähdäkseen, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua. | |
Mies lankesi polvilleen, kumarsi maahan asti kiittäen Herraa | |
ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, isäntäni Abrahamin Jumala, joka on ollut hyvä ja uskollinen isännälleni ja ohjannut minut matkallani isäntäni veljen taloon!" | |
ja sanoi hänelle: "Ole tervetullut, sinä Herran siunaama! Miksi jäisit tänne ulos, kun minä olen jo tehnyt tilaa taloon ja varannut paikan kameleille?" | |
Herra on suuresti siunannut isäntääni, tehnyt hänet rikkaaksi ja antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautakarjaa, kultaa ja hopeaa, orjia ja orjattaria, kameleita ja aaseja. | |
Hän sanoi minulle: 'Herra, jonka tahdon mukaisesti minä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä sinun mukaasi ja antaa matkasi onnistua, niin että löydät pojalleni vaimon minun suvustani ja isäni perheestä. |