Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku ירושלם (Y@ruwshalaim yer-oo-shaw-lah'-im rarely ירושלים Y@ruwshalayim yer-oo-shaw-lah'-yim) Jerusalem

Löytyi 600 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Joos. 10:1	Adoni-Sedek, Jerusalemin kuningas, sai kuulla, että Joosua oli vallannut Ain ja julistanut sen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja että hän oli tehnyt Aille ja sen kuninkaalle saman kuin Jerikolle ja sen kuninkaalle. Adoni-Sedek sai myös tietää, että Gibeonin asukkaat olivat tehneet sopimuksen Israelin kanssa ja saaneet jäädä asumaan israelilaisten keskuuteen.
Joos. 10:3	Jerusalemin kuningas Adoni-Sedek lähetti silloin Hebronin kuninkaalle Hohamille, Jarmutin kuninkaalle Piramille, Lakisin kuninkaalle Jafialle ja Eglonin kuninkaalle Debirille tämän viestin:
Joos. 10:5	Kaikki viisi amorilaiskuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, kokosivat joukkonsa ja lähtivät yhdessä liikkeelle. He leiriytyivät Gibeonin edustalle ja valmistautuivat valtaamaan kaupungin.
Joos. 10:23	Näin tapahtui, ja kaikki viisi kuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, tuotiin Joosuan eteen.
Joos. 12:10	Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas,
Joos. 15:8	Sitten se nousee Ben-Hinnomin laaksoa pitkin jebusilaisten alueen eteläiselle vuorenharjanteelle, missä Jerusalem sijaitsee, ja sieltä edelleen sen vuoren huipulle, joka kohoaa saman Hinnominlaakson länsipuolella Refaiminlaaksosta pohjoiseen.
Joos. 15:63	Jerusalemissa asuvia jebusilaisia Juudan heimo ei kyennyt hävittämään, vaan he asuvat Juudan heimon keskellä Jerusalemissa vielä tänäkin päivänä. [Tuom. 1:21; 2. Sam. 5:6]
Joos. 18:28	Sela, Elef, Jebus eli Jerusalem, Gibea ja Kirjat-Jearim, nämä neljätoista kaupunkia ympäristökylineen. Tämä on alue, jonka Benjaminin heimon suvut saivat omakseen.
Tuom. 1:7	Silloin hän sanoi: "Seitsemältäkymmeneltä kuninkaalta minä hakkasin peukalot ja isotvarpaat, ja he joutuivat syömään ruoantähteitä minun pöytäni alta. Nyt on Jumala rangaissut minua ja tehnyt minulle sen, minkä minä tein heille." Adoni-Besek vietiin Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli. [1. Sam. 15:33; Viis. 11:16; Matt. 7:2]
Tuom. 1:8	Juudan miehet kävivät hyökkäykseen Jerusalemia vastaan. He valtasivat sen, surmasivat asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen.
Tuom. 1:21	Benjaminin heimo ei pystynyt karkottamaan jebusilaisia Jerusalemista. Heitä asuu yhä Jerusalemissa benjaminilaisten keskellä. [Joos. 15:63; 2. Sam. 5:6]
Tuom. 19:10	Mutta mies ei enää suostunut jäämään yöksi, vaan nousi ja lähti, ja hänen sivuvaimonsa lähti hänen kanssaan. Satuloiduilla aaseillaan matkaten he saapuivat Jebusin eli Jerusalemin lähistölle.
1. Sam. 17:54	Daavid otti Goljatin pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta Goljatin varusteet hän jätti telttaansa. [1. Sam. 21:10]
2. Sam. 5:5	seitsemän vuotta kuusi kuukautta Juudan kuninkaana Hebronissa ja kolmekymmentäkolme vuotta koko Israelin ja Juudan kuninkaana Jerusalemissa. [2. Sam. 2:11; 1. Aik. 3:4]
2. Sam. 5:6	Kuningas lähti miehineen Jerusalemiin niitä jebusilaisia vastaan, jotka yhä asuivat maassa. Nämä sanoivat Daavidille: "Tänne sinä et pääse, sokeat ja rammatkin pystyvät torjumaan sinut." Tällä he tarkoittivat, ettei Daavid koskaan pääsisi kaupunkiin. [Joos. 15:63; Tuom. 1:21]
2. Sam. 5:13	Sen jälkeen, kun Daavid oli siirtynyt Hebronista Jerusalemiin, hän otti vielä useita vaimoja ja sivuvaimoja, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
2. Sam. 5:14	Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo, 2. 5:14-16:[ 1. Aik. 3:5-8]
2. Sam. 8:7	Daavid otti Hadadeserin miesten kullatut nuolikotelot ja vei ne Jerusalemiin.
2. Sam. 9:13	mutta Mefiboset itse asui Jerusalemissa, koska hän sai aina syödä kuninkaan pöydässä; ja hän ontui kumpaakin jalkaansa.
2. Sam. 10:14	Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin perääntyivät Abisain edestä ja vetäytyivät kaupunkiinsa. Joab lakkasi ahdistamasta ammonilaisia ja palasi Jerusalemiin.
2. Sam. 11:1	Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Daavid lähetti Joabin johdolla vakinaiset joukkonsa ja Israelin miehet sotaretkelle, ja he kukistivat ammonilaiset ja ryhtyivät piirittämään Rabbaa*. Daavid itse jäi Jerusalemiin. [Rabba on nykyinen Amman.] [1. Aik. 20:1]
2. Sam. 11:12	Daavid sanoi Urialle: "Jää tänne vielä täksi päiväksi, huomenna annan sinun lähteä takaisin." Niin Uria jäi Jerusalemiin siksi päiväksi, seuraavaan aamuun saakka.
2. Sam. 12:31	Kaupungin asukkaat hän kuljetti pois ja pani pakkotyöhön: toiset joutuivat sahaamaan kiviä, toiset tekemään tiiliä, toiset saivat käteensä rautaisen kuokan tai kirveen. Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sen jälkeen hän palasi koko sotaväki mukanaan Jerusalemiin.
2. Sam. 14:23	Sitten Joab lähti Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin. [2. Sam. 13:37]
2. Sam. 14:28	Absalom asui Jerusalemissa kaksi vuotta näkemättä kuningasta.
2. Sam. 15:8	Asuessani Gesurissa aramealaisten parissa lupasin näet, että jos Herra antaa minun palata Jerusalemiin, minusta tulee jälleen hänen palvelijansa." [2. Sam. 13:38 \| 1. Moos. 28:20-22]
2. Sam. 15:11	Absalom kutsui lisäksi Jerusalemista mukaansa kaksisataa miestä, ja nämä lähtivät matkaan hyvässä uskossa, tietämättä asiasta mitään.
2. Sam. 15:14	Silloin Daavid sanoi kaikille Jerusalemissa oleville miehilleen: "Tulkaa, meidän on paettava, muuten emme voi pelastua Absalomin käsistä. Pitäkää kiirettä, tai hän ehtii saavuttaa meidät. Silloin olemme tuhon omat, ja hän hävittää miekalla koko kaupungin." [Ps. 3:1]
2. Sam. 15:29	Sadok ja Abjatar veivät Jumalan arkun takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.
2. Sam. 15:37	Samaan aikaan, kun Daavidin ystävä Husai tuli Jerusalemiin, sinne saapui myös Absalom. [1. Aik. 27:33]
2. Sam. 16:3	Kuningas kysyi: "Missä on isäntäsi?" Siba vastasi: "Hän jäi Jerusalemiin. Hän näet ajattelee, että Israelin heimot antavat nyt hänelle takaisin hänen sukunsa kuninkuuden." [2. Sam. 19:28]
2. Sam. 16:15	Absalom oli tullut Israelin miesten kanssa Jerusalemiin, ja myös Ahitofel oli hänen kanssaan.
2. Sam. 17:20	Absalomin miehet tulivat taloon vaimon luo ja kysyivät: "Missä Ahimaas ja Jonatan ovat?" Vaimo vastasi: "He menivät tuonne veden suuntaan." Miehet etsivät, mutta eivät löytäneet ja palasivat Jerusalemiin.
2. Sam. 19:20	ja sanoi: "Herrani, anna anteeksi rikokseni äläkä muistele, kuinka pahasti palvelijasi käyttäytyi silloin kun herrani ja kuninkaani lähti Jerusalemista. Kuningas, kunpa et muistelisi sitä! [2. Sam. 16:6-8]
2. Sam. 19:26	Kun Mefiboset tuli Jerusalemista kuningasta vastaan, kuningas kysyi häneltä: "Miksi et lähtenyt minun mukaani, Mefiboset?"
2. Sam. 19:34	Kuningas sanoi Barsillaille: "Tule sinäkin kanssani, niin saat asua vieraanani Jerusalemissa."
2. Sam. 19:35	Barsillai vastasi: "Mahtaako minulla enää olla kylliksi elinvuosia, jotta minun kannattaisi lähteä kuninkaan mukaan Jerusalemiin?
2. Sam. 20:2	Kaikki israelilaiset erosivat silloin Daavidista ja siirtyivät Bikrin pojan Seban puolelle, mutta Juudan miehet pysyivät kuninkaalleen uskollisina ja seurasivat häntä Jordanilta Jerusalemiin.
2. Sam. 20:3	Kun kuningas Daavid oli tullut Jerusalemiin palatsiinsa, hän siirrätti sieltä vartioituun rakennukseen kymmenen sivuvaimoaan, jotka hän oli jättänyt pitämään huolta palatsista. Hän antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat, mutta ei enää käynyt heidän luonaan, ja he pysyivät kuolemaansa asti eristettyinä, elävän miehen leskinä. [2. Sam. 15:16, 16:21,22]
2. Sam. 20:7	Joabin miehet sekä kreetit, pleetit ja muu vakinainen sotaväki lähtivät Jerusalemista takaa- ajoon, seuraamaan Sebaa, Bikrin poikaa. [2. Sam. 8:18+]
2. Sam. 20:22	Sitten tämä viisas nainen esitti asian kaupungin asukkaille, ja he löivät Bikrin pojalta Sebalta pään poikki ja heittivät sen Joabille. Joab puhalsi torveen, ja sotilaat lopettivat piirityksen ja hajaantuivat kukin kotiinsa. Tämän jälkeen Joab palasi Jerusalemiin kuninkaan luo.
2. Sam. 24:8	Kierreltyään kaikkialla maassa he palasivat yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen päivän kuluttua Jerusalemiin.
2. Sam. 24:16	Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuodakseen hävityksen sinne, Herra katui tuhotyötä ja sanoi enkelille, joka hävitti kansaa: "Jo riittää. Laske kätesi." Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen kohdalla.
1. Kun. 2:11	Neljäkymmentä vuotta hän oli ollut Israelin kuninkaana. Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, Jerusalemissa kolmenkymmenenkolmen vuoden ajan. [2. Sam. 5:4,5; 1. Aik. 3:4, 29:27]
1. Kun. 2:36	Kuningas kutsutti Simein luokseen ja sanoi hänelle: "Rakenna itsellesi talo Jerusalemiin ja pysy täällä, älä poistu kaupungista minnekään.
1. Kun. 2:38	Simei vastasi kuninkaalle: "Hyvä on. Niin kuin herrani ja kuninkaani on määrännyt, niin hänen palvelijansa tekee." Simei asui sitten pitkään Jerusalemissa.
1. Kun. 2:41	Salomo sai tietää, että Simei oli lähtenyt Jerusalemista Gatiin ja tullut takaisin.
1. Kun. 3:1	Salomo sai faraon tyttären vaimokseen; näin hänestä tuli Egyptin kuninkaan vävy. Hän toi vaimonsa Daavidin kaupunkiin siksi aikaa, että sai valmiiksi palatsinsa, Herran temppelin ja Jerusalemin ympärysmuurin. [1. Kun. 7:8, 9:24]
1. Kun. 3:15	Salomo heräsi; tämä oli tapahtunut unessa. Hän palasi Jerusalemiin, meni Herran liitonarkun eteen ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja ja järjesti pidot koko väelleen.
1. Kun. 8:1	Salomo kutsui sitten luokseen Jerusalemiin Israelin vanhimmat, kaikkien israelilaisheimojen päälliköt ja sukujen päämiehet. Heidän oli määrä tuoda Herran liitonarkku Siionista, Daavidin kaupungista. 1. 8:1-13:[ 2. Aik. 5:2-6:2 : 2. Sam. 6:12]
1. Kun. 9:15	Kun kuningas Salomo rakensi Herran temppeliä ja omaa palatsiaan, Milloa ja Jerusalemin muureja ja Hasoria, Megiddoa ja Geseriä, hän määräsi työvelvollisuuden. [2. Sam. 5:9; 1. Kun. 5:27]
1. Kun. 9:19	sekä ne kaupungit, joissa hän piti varastojaan, vaunujaan ja hevosiaan. Hän rakensi myös kaikkea muuta, mitä näki hyväksi, Jerusalemiin, Libanoniin ja koko sille alueelle, jota hän hallitsi. [1. Kun. 4:26, 10:26]
1. Kun. 10:2	Hän saapui Jerusalemiin, ja hänellä oli mukanaan mahtava seurue. Kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Kuningatar tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä.
1. Kun. 10:26	Salomo hankki jatkuvasti lisää sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhat neljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. 1. 10:26-29:[ 2. Aik. 1:14-17 : 1. Kun. 4:26, 9:19]
1. Kun. 10:27	Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.
1. Kun. 11:7	Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille. [4. Moos. 21:29]
1. Kun. 11:13	En myöskään riistä pojaltasi koko valtakuntaa, vaan jätän hänelle yhden heimon palvelijani Daavidin ja valitsemani kaupungin, Jerusalemin tähden." [1. Kun. 12:17 \| 2. Sam. 3:18+]
1. Kun. 11:29	Kun Jerobeam kerran lähti Jerusalemista, hän kohtasi tiellä silolaisen profeetan Ahian, jolla oli uusi viitta yllään. Paikalla ei ollut muita kuin he kaksi.
1. Kun. 11:32	Yhden heimon minä jätän hänelle palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin tähden, sillä tämän kaupungin minä olen valinnut omakseni kaikkien Israelin heimojen keskeltä.
1. Kun. 11:36	Hänelle minä annan yhden heimon, jotta palvelijallani Daavidilla olisi aina lamppu minun edessäni Jerusalemissa, kaupungissa, jonka olen itselleni valinnut ja josta olen tehnyt nimeni asuinsijan. [2. Sam. 21:17+ \| 5. Moos. 12:5+]
1. Kun. 11:42	Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.
1. Kun. 12:18	Kun kuningas Rehabeam lähetti verotöiden valvojan Adoniramin israelilaisten luo, he kivittivät tämän kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi kiireesti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin. [2. Sam. 20:24]
1. Kun. 12:21	Rehabeam tuli Jerusalemiin ja kutsui koolle koko Juudan väen ja Benjaminin heimon, satakahdeksankymmentätuhatta nuorta soturia. Heidän oli määrä lähteä sotaan Israelin valtakuntaa vastaan ja palauttaa sen kuninkuus Rehabeamille, Salomon pojalle. 1. 12:21-24:[ 2. Aik. 11:1-4]
1. Kun. 12:27	Jos kansa käy uhraamassa Herran temppelissä Jerusalemissa, se kääntyy taas sydämessään herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan puoleen. Sitten minut surmataan, ja kansa palaa Rehabeamin, Juudan kuninkaan luo."
1. Kun. 12:28	Kuningas mietti tätä ja teetti sitten kaksi kultaista sonnipatsasta. Hän sanoi kansalleen: "Turha teidän on käydä Jerusalemissa saakka. Tässä, Israel, on Jumalasi, joka toi sinut Egyptin maasta!" [2. Moos. 32:4,8; 2. Kun. 17:16]
1. Kun. 14:21	Salomon poika Rehabeam oli kuninkaana Juudassa. Rehabeam oli kuninkaaksi tullessaan neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama. 1. 14:21-31:[ 2. Aik. 12:1-16]
1. Kun. 14:25	Kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin. [1. Kun. 11:40]
1. Kun. 15:2	Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta. Hänen äitinsä oli Maaka, Abisalomin tytär.
1. Kun. 15:4	Daavidin, palvelijansa, suvulle Herra oli jättänyt lampun Jerusalemiin: hän oli nostanut Daavidin kuoltua hänen poikansa valtaistuimelle, ja hän oli ollut Jerusalemin turvana. [2. Sam. 21:17+]
1. Kun. 15:10	Hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentäyksi vuotta. Hänen isänsä äiti oli Maaka, Abisalomin tytär.
1. Kun. 22:42	Josafat oli kuninkaaksi tullessaan kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli Asuba, Silhin tytär.
2. Kun. 8:17	Joram oli kuninkaaksi tullessaan kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
2. Kun. 8:26	Ahasja oli kuninkaaksi tullessaan kahdenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa yhden vuoden ajan. Hänen äitinsä oli Atalja, Israelin kuninkaan Omrin pojantytär. [1. Kun. 16:29]
2. Kun. 9:28	Kuninkaan palvelijat veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet Daavidin kaupunkiin hänen omaan hautaansa isiensä viereen.
2. Kun. 12:2	Hän tuli kuninkaaksi Jehun seitsemäntenä hallitusvuotena ja hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä oli beersebalainen Sibja.
2. Kun. 12:18	Noihin aikoihin Syyrian kuningas Hasael lähti sotaretkelle ja hyökkäsi Gatia vastaan. Hän valtasi kaupungin ja alkoi valmistella hyökkäystä Jerusalemiin. [1. Kun. 19:17; 2. Kun. 8:12]
2. Kun. 12:19	Silloin Juudan kuningas Joas otti kaikki uhrilahjat, jotka hänen edeltäjänsä, Juudan kuninkaat Josafat, Joram ja Ahasja, olivat temppeliin tuoneet, sekä omat uhrilahjansa ja kaiken kullan, mitä oli Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioissa, ja lähetti ne Syyrian kuninkaalle Hasaelille. Niin Hasael lähti pois eikä hyökännyt Jerusalemiin. [2. Kun. 16:8, 18:15]
2. Kun. 14:2	Hän oli kuninkaaksi tullessaan kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Joaddan.
2. Kun. 14:13	Joas, Israelin kuningas, otti Bet-Semesissä vangiksi Juudan kuninkaan Amasjan, joka oli Ahasjan pojan Joasin poika. Sitten Joas marssi Jerusalemiin ja määräsi kaupunginmuurin revittäväksi neljänsadan kyynärän matkalta, Efraiminportilta Kulmaportille saakka.
2. Kun. 14:19	Amasjaa vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Lakisiin, mutta sinne lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he tappoivat hänet siellä.
2. Kun. 14:20	Hänet tuotiin hevosen selässä Jerusalemiin ja haudattiin Daavidin kaupunkiin isiensä viereen.
2. Kun. 15:2	Hän oli kuninkaaksi tullessaan kuusitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Jekolja.
2. Kun. 15:33	Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä oli Jerusa, Sadokin tytär.
2. Kun. 16:2	Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmenvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.
2. Kun. 16:5	Noihin aikoihin Syyrian kuningas Resin ja Israelin kuningas Pekah, Remaljan poika, lähtivät sotaretkelle Ahasia vastaan. He saartoivat Jerusalemin, mutta eivät pystyneet valloittamaan sitä. [2. Kun. 15:37; Jes. 7:1]
2. Kun. 18:2	Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli Abi, Sakarjan tytär.
2. Kun. 18:17	Assyrian kuningas lähetti Lakisista ylipäällikkönsä, ylieunukkinsa ja ylimmän juomanlaskijansa mahtavan sotajoukon komentajina Jerusalemiin viemään viestin kuningas Hiskialle. Jerusalemiin saavuttuaan he jäivät odottamaan Yläaltaan kanavan äärelle, Pesijänkentän tien varteen. [Jes. 7:3]
2. Kun. 18:22	Vai sanotteko te minulle: 'Me luotamme Jumalaamme, Herraan'? Mutta hänen uhrikukkuloitaan ja alttareitaan Hiskia itse on hävittänyt. Eikö juuri oma kuninkaanne sanonut Juudan ja Jerusalemin asukkaille: 'Vain tämän alttarin edessä Jerusalemissa saatte palvella Herraa'?
2. Kun. 18:35	Kuka noiden maiden jumalista pelasti maansa minun käsistäni? Herrako sitten pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?"
2. Kun. 19:10	"Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: Älköön sinua pettäkö jumalasi, johon luotat, kun sanot: 'Jerusalem ei joudu Assyrian kuninkaan käsiin.' [2. Kun. 18:30]
2. Kun. 19:21	ja nyt minä lausun hänestä näin: -- Sinua pilkkaa, sinulle ilkkuu neitsyt, tytär Siion. Sinun jälkeesi ivaten nyökyttää päätään tytär Jerusalem. [Job 16:4; Ps. 22:8; Jes. 37:22; Valit. 2:15]
2. Kun. 19:31	sillä jäännös lähtee kasvamaan Jerusalemista ja pelastuneiden joukko Siionin vuorelta. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. [Joel 3:5]
2. Kun. 21:1	Manasse oli kuninkaaksi tullessaan kaksitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hefsibah. 2. 21:1-18:[ 2. Aik. 33:1-20]
2. Kun. 21:4	ja rakensi vieraita alttareita Herran temppeliin, vaikka Herra oli sanonut: "Jerusalemista minä teen nimeni asuinsijan." [5. Moos. 12:5+]
2. Kun. 21:7	Hän teetti Astarten patsaan ja asetti sen temppeliin, josta Herra oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: "Tästä temppelistä ja Jerusalemista, jonka olen Israelin heimojen kaikista kaupungeista valinnut, minä teen nimeni ikuisen asuinsijan. [2. Sam. 7:13; 1. Kun. 9:3]
2. Kun. 21:12	Sen tähden Herra, Israelin Jumala, sanoo näin: 'Minä saatan Jerusalemin ja Juudan sellaiseen onnettomuuteen, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat. [1. Sam. 3:11; Jer. 19:3]
2. Kun. 21:13	Minä mittaan Jerusalemin samalla mittanuoralla kuin Samarian ja punnitsen sen samalla vaa'alla kuin Ahabin suvun. Niin kuin ruokakuppi pyyhkäistään puhtaaksi ja käännetään kumoon, niin minä pyyhkäisen tyhjäksi Jerusalemin. [2. Kun. 10:10, 17:23; Valit. 2:8]
2. Kun. 21:16	Sen lisäksi, että Manasse johdatti Juudan synnintekoon, tekemään sitä, mikä on väärää Herran silmissä, hän syyllistyi myös niin moneen verityöhön, että Jerusalem oli hänen aikanaan ääriään myöten täynnä viatonta verta. [2. Kun. 24:4]
2. Kun. 21:19	Amon oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkaksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jotbalainen Mesullemet, Harusin tytär. 2. 21:19-26:[ 2. Aik. 33:21-25]
2. Kun. 22:1	Josia oli kuninkaaksi tullessaan kahdeksanvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolmekymmentäyksi vuotta. Hänen äitinsä oli boskatilainen Jedida, Adajan tytär. 2. 22:1,2:[ 2. Aik. 34:1,2]

Sivu: 1 2 3 4 5 6 7 >