Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 600 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Sinä toteutit sanasi, jonka olit puhunut meitä ja meidän johtajiamme vastaan, ja tuotit meille niin suuren onnettomuuden, ettei sellaista ole nähty missään muualla taivaan alla kuin Jerusalemissa. [Bar. 2:1-3] | |
Herra, sinä olet aina oikeudenmukainen. Sammukoon sinun vihasi ja suuttumuksesi Jerusalemia, omaa kaupunkiasi, ja pyhää vuortasi kohtaan! Meidän syntiemme tähden ja isiemme rikkomusten vuoksi ovat Jerusalem ja sinun kansasi joutuneet kaikkien ympärillä asuvien pilkan kohteeksi. | |
"Sinun tulee tietää ja ymmärtää: Siitä ajasta, jolloin se sana lähti liikkeelle, Jerusalemin entiselleen palauttamista ja rakentamista koskevan sanan lausumisesta, on voidellun hallitsijan tuloon seitsemän vuosiviikkoa. Ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa rakennetaan kaupunkia ennalleen, toreineen ja vallihautoineen. Mutta vaikeat ajat tulevat. [2. Aik. 36:22,23; Neh. 6:15; Sak. 6:13] | |
"Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Hän on nyt käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin. [Jes. 44:28] | |
Kaikkien teidän, jotka kuulutte hänen kansaansa, tulee lähteä Juudan Jerusalemiin rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Olkoon teidän Jumalanne teidän kanssanne! Herra on Jumala, jonka asuinsija on Jerusalem. [Ps. 76:3] | |
Kaikkialla, missä tämän kansan jäseniä yhä elää muukalaisina, tulee paikkakunnan asukkaiden antaa heille mukaan hopeaa ja kultaa ja tavaraa ja karjaa sekä muita lahjoja Jerusalemiin rakennettavaa Herran temppeliä varten." | |
Matkaan varustautuivat Juudan ja Benjaminin sukukuntien päämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki, joissa Jumala oli herättänyt halun lähteä rakentamaan Jerusalemiin Herran temppeliä. | |
Persian kuningas Kyyros käski kantaa esiin Herran temppelin esineet, jotka Nebukadnessar oli tuonut mukanaan Jerusalemista ja asettanut oman jumalansa temppeliin. [2. Kun. 24:13+] | |
Kulta- ja hopeaesineitä oli yhteensä viisituhatta neljäsataa. Ne kaikki Sesbassar toi mukanaan, kun pakkosiirtolaiset palasivat Babyloniasta Jerusalemiin. | |
Nämä ovat ne Juudan maakunnan miehet, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen ja jotka nyt lähtivät matkalle takaisin Jerusalemiin ja Juudaan, kukin omaan kaupunkiinsa. 2:1-70:[ Neh. 7:6-72 : Neh. 2:1-58: Esra 8:1-20] | |
Tullessaan Jerusalemiin Herran temppelin paikalle monet sukujen päämiehet antoivat lahjoja temppeliä varten, jotta se voitaisiin pystyttää uudelleen entiselle paikalleen. | |
Kun tuli vuoden seitsemäs kuukausi, kokoontui kansa kaikista kaupungeista viimeistä miestä myöten Jerusalemiin. | |
Temppelin rakentamisen panivat alulle Serubbabel, Sealtielin poika, ja Jesua, Josadakin poika, toisena vuotena sen jälkeen kun israelilaiset olivat saapuneet Jumalan temppelin paikalle Jerusalemiin, toisessa kuussa. Mukana olivat myös heidän veljensä, papit ja leeviläiset, sekä kaikki muut, jotka olivat palanneet pakkosiirtolaisuudesta. Temppelin rakennustöitä valvomaan asetettiin kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat leeviläiset. | |
Kserkseen ollessa Persian kuninkaana, hänen hallituskautensa alussa, maan asukkaat kirjoittivat syytöskirjeen Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan. | |
Hänen mukanaan lähti Babyloniasta muitakin israelilaisia, myös pappeja, leeviläisiä, laulajia, portinvartijoita ja temppelipalvelijoita, matkalle kohti Jerusalemia. Tämä tapahtui kuningas Artakserkseen seitsemäntenä hallitusvuotena. | |
He saapuivat Jerusalemiin saman vuoden viidennessä kuussa. | |
Esra oli määrännyt lähdön Babyloniasta ensimmäisen kuun ensimmäiseksi päiväksi, ja viidennen kuun ensimmäisenä päivänä hän saapui Jerusalemiin. Jumalan suojaava käsi johti Esraa, | |
Ylistetty olkoon Herra, isiemme Jumala, joka herätti kuninkaassa halun saattaa Jerusalemin temppeli kunniaan! | |
Pitäkää siis niistä hyvää huolta, kunnes punnitsette ne Jerusalemissa pappien ja leeviläisten johtajien ja Israelin sukujen päämiesten edessä. Sen jälkeen ne asetetaan Herran temppelin kammioihin." [Neh. 10:40] | |
Papit ja leeviläiset ottivat haltuunsa punnitsemani hopean, kullan ja astiat, jotka heidän oli määrä viedä Jerusalemiin Jumalamme temppeliin. | |
Ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä me lähdimme Ahavajoelta matkaan kohti Jerusalemia. Jumalamme varjeli meitä matkan aikana ja suojeli meitä vihollisilta ja väijytyksiltä. | |
Saavuttuamme Jerusalemiin lepäsimme kolme päivää. | |
Orjia me olemme olleet, mutta Jumalamme ei jättänyt meitä orjuuteen. Hän on taivuttanut Persian kuninkaat suopeiksi meitä kohtaan, niin että he ovat antaneet meille elämän mahdollisuuden. He ovat sallineet meidän nostaa temppelimme raunioista ja rakentaa sen uudelleen, ja he ovat antaneet meille turvapaikan Juudassa ja Jerusalemissa. | |
Kautta Juudan ja Jerusalemin lähetettiin kaikille kotiin palanneille sana, että heidän oli kokoonnuttava Jerusalemiin. | |
Kolmen päivän kuluttua, yhdeksännen kuun kahdentenakymmenentenä päivänä, kaikki Juudan ja Benjaminin miehet olivat koolla Jerusalemissa. Pelosta vavisten kansa värjötti rankkasateessa aukiolla temppelin edessä. | |
tuli veljeni Hanani sinne Juudasta muutamien muiden miesten kanssa. Kysyin heiltä Jerusalemin oloista ja niistä juutalaisista, jotka olivat päässeet palaamaan vankeudesta. | |
He vastasivat: "Ne, jotka ovat päässeet palaamaan tuohon maakuntaan, elävät siellä suuressa kurjuudessa ja häpeässä. Jerusalemin muurit ovat raunioina, ja sen portit on poltettu." [2. Kun. 25:9,10; 2. Aik. 36:19] | |
Kun olin saapunut Jerusalemiin ja ollut siellä kolme päivää, | |
lähdin muutamien miesten kanssa yöllä liikkeelle. En ollut kertonut kenellekään, mitä Jumala oli kehottanut minua tekemään Jerusalemin hyväksi. Minä ratsastin aasilla, muut kulkivat jalan. | |
Lähdin yöllä ulos kaupungista Laaksoportin kautta, suuntasin kulkuni kohti Lohikäärmelähdettä ja Lantaporttia ja tutkin Jerusalemin muureja. Ne olivat raunioina, ja portit oli poltettu. | |
Mutta nyt sanoin heille: "Te näette, millaisessa vaarassa olemme, kun Jerusalem on raunioina ja sen portit on poltettu. Meidän on ryhdyttävä rakentamaan Jerusalemin muureja. Emme saa enää alistua tähän häpeään." [Sir. 49:13] | |
Minä vastasin heille: "Taivaan Jumala auttaa meitä. Olemme hänen palvelijoitaan ja ryhdymme rakennustöihin. Mutta teillä ei ole osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin, eikä teistä jää tänne mitään muistoa." | |
Seuraavaa osuutta korjasi kultaseppä Ussiel, Harhajan poika, ja sitä seuraavaa hajuvoiteiden valmistaja Hananja. He rakensivat Jerusalemin muuria Paksullemuurille asti. | |
Siitä eteenpäin työskenteli Refaja, Hurin poika, Jerusalemin alueen toisen puolen päällikkö. | |
Uunitornista eteenpäin muuria korjasi Jerusalemin alueen toisen puolen päällikkö Sallum, Lohesin poika, tyttäriensä kanssa. | |
Mutta kun Sanballat ja Tobia ja arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset saivat kuulla, että Jerusalemin muurien korjaaminen edistyi ja aukot niissä alkoivat täyttyä, he vimmastuivat. | |
He liittoutuivat hyökätäkseen yhdessä Jerusalemin kimppuun ja saattaakseen sen sekasortoon. | |
Annoin kansalle myös määräyksen, että jokaisen miehen oli palvelijansa kanssa yövyttävä Jerusalemissa, jotta he voisivat yöllä olla vartiossa ja päivällä tehdä työtä. | |
ja olet asettanut profeettoja, joiden on määrä huutaa sinut Jerusalemissa Juudan kuninkaaksi. Tämä tulee kyllä kuninkaankin tietoon. Tule siis neuvottelemaan meidän kanssamme." | |
Jerusalemin johtoon asetin veljeni Hananin ja linnanpäällikkö Hananjan, joka oli luotettava ja jumalaapelkäävä mies. | |
Annoin heille määräyksen, että Jerusalemin portteja ei saanut avata ennen kuin aurinko paistoi lämpimästi. Määräsin myös, että portit oli suljettava ja lukittava, kun aurinko oli vielä ylhäällä, ja että Jerusalemin asukkaista oli asetettava vartijat, jotka vartioisivat kukin oman talonsa kohdalla olevaa osuutta. | |
Nämä ovat ne Juudan maakunnan miehet, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen ja jotka palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, kukin omaan kaupunkiinsa. 7:6-72:[ Esra 2:1-70] | |
Silloin he kuuluttivat ja panivat kaikissa kaupungeissaan ja Jerusalemissa sanan kiertämään: "Menkää vuorille hakemaan oliivipuun, villioliivin, myrtin, palmun ja muiden lehtevien puiden oksia ja tehkää niistä lehtimajoja, niin kuin on säädetty." | |
Kansan johtomiehet asuivat Jerusalemissa. Kaikki muut määräsivät arvalla keskuudestaan aina yhden kymmenestä asumaan Jerusalemissa, pyhässä kaupungissa, kun taas loput yhdeksän asettuivat muihin kaupunkeihin. [Neh. 7:4] | |
Kansa ylisti niitä miehiä, jotka asettuivat Jerusalemiin vapaaehtoisesti. | |
Seuraavassa luetellaan ne Juudan maakunnan päämiehet, joiden asuinpaikkana oli Jerusalem. Myös muissa Juudan kaupungeissa asui israelilaisia, heidän joukossaan pappeja, leeviläisiä, temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijoiden jälkeläisiä, kukin kaupungissaan oman sukunsa perintömaalla. | |
Jerusalemissa asuivat nämä Juudan ja Benjaminin heimojen miehet: Juudan heimoa: Ataja, Ussian poika, Peresin sukua; hänen isoisänsä oli Sakarja, tämän isä Amarja, tämän Sefatja ja tämän Mahalalel. 11:4-9:[ 1. Aik. 9:3-9] | |
Peresin sukua asui Jerusalemissa 468 sotakuntoista miestä. | |
Leeviläisten johtajana Jerusalemissa oli Ussi, Banin poika; hänen isoisänsä oli Hasabja, tämän isä Mattanja, tämän Miika. Hän kuului Asafin jälkeläisiin, jotka toimivat laulajina temppelin jumalanpalveluksissa. | |
Kun tuli aika vihkiä Jerusalemin muuri, haettiin leeviläiset kaikkialta maasta Jerusalemiin riemukkaan vihkiäisjuhlan viettoon, laulamaan kiitoslauluja ja soittamaan symbaaleja, harppuja ja lyyroja. | |
Laulajat tulivat koolle Jerusalemin ympäristöstä, Netofan maatiloilta, | |
Bet- Gilgalista ja Geban ja Asmavetin mailta; he olivat näet rakentaneet itselleen maataloja Jerusalemin ympäristöön. | |
Tuona päivänä uhrattiin suuret teurasuhrit, ja kaikki riemuitsivat, sillä Jumala oli antanut heille suuren ilon. Myös naiset ja lapset olivat riemussa mukana, ja ilonpito kuului Jerusalemista kauas. | |
Tämän tapahtuessa minä en ollut Jerusalemissa, sillä Babylonian kuninkaan Artakserkseen kolmantenakymmenentenäkahdentena hallitusvuotena olin palannut hänen luokseen. Jonkin ajan kuluttua sain kuninkaalta luvan | |
lähteä jälleen Jerusalemiin. Kun näin, millaisen synnin Eljasib oli tehnyt järjestäessään Tobialle huoneen Jumalan temppelin alueelta, | |
Samoihin aikoihin näin joidenkin Juudan asukkaiden polkevan sapattina viinikuurnassa rypäleitä. Monet myös kuljettivat sapatinpäivänä aasien selässä Jerusalemiin viljakuormia ja toivat sinne viiniä, rypäleitä, viikunoita ja kaikenlaista muuta tavaraa. Minä varoitin heitä myymästä siellä tavaroitaan. [Neh. 10:32] | |
Eräät Jerusalemissa asuvat tyroslaiset toivat kalaa ja kaikenlaista kauppatavaraa ja myivät sitä sapattina juutalaisille. | |
Kun Jerusalemin porteilla alkoi sapatin aattona hämärtää, käskin sulkea portit ja kielsin avaamasta niitä ennen kuin sapatti oli päättynyt. Asetin omia palvelijoitani porteille valvomaan, ettei mitään tavaroita tuotaisi sapattina kaupunkiin. | |
Kaupustelijat ja tavaroiden myyjät yöpyivät pari kertaa Jerusalemin muurien ulkopuolella, | |
Nämä pojat syntyivät hänelle Hebronissa, missä hän hallitsi kuninkaana seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta. Jerusalemissa Daavid hallitsi kolmekymmentäkolme vuotta. [2. Sam. 5:4,5; 1. Kun. 2:11; 1. Aik. 29:27] | |
Jerusalemissa Daavidille syntyivät Simea, Sobab, Natan ja Salomo -- näiden neljän äiti oli Ammielin tytär Batseba -- 1. 3:5-8:[ 2. Sam. 5:14-16 : 2. Sam. 12:24; 1. Aik. 22:9; Matt. 1:6] | |
Johananille syntyi Asarja, joka toimi pappina Salomon Jerusalemiin rakentamassa temppelissä. | |
Kun Herra antoi Nebukadnessarin viedä Juudan ja Jerusalemin asukkaat pakkosiirtolaisuuteen, myös Josadak joutui lähtemään heidän mukaansa. [2. Kun. 25:18] | |
He palvelivat laulajina pyhäkköteltan, Jumalan asumuksen, edessä, kunnes Salomo rakensi Jerusalemiin Herran temppelin. Tehtävästään he huolehtivat saamiensa määräysten mukaisesti. | |
Nämä olivat sukujen päämiehet suvuittain lueteltuina. He asuivat Jerusalemissa. | |
Miklotille syntyi Sima. Veljiensä lailla hekin asuivat Jerusalemissa. | |
Jerusalemissa asui väkeä Juudan, Benjaminin, Efraimin ja Manassen heimoista. 1. 9:3-9:[ Neh. 11:4-9] | |
Nämä olivat leeviläisten sukujen päämiehet, kaikki päämiehet sukuluetteloiden mukaan lueteltuina. He asuivat Jerusalemissa. | |
Miklotille syntyi Simam. Nämä asuivat perheineen Jerusalemissa. | |
Daavid ja israelilaiset lähtivät Jerusalemiin eli Jebusiin, jossa jebusilaiset silloin vielä asuivat. | |
Jerusalemissa Daavid otti lisää vaimoja, ja hänelle syntyi vielä poikia ja tyttäriä. 1. 14:3-7:[ 2. Sam. 5:13-16] | |
Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo, | |
Daavid kutsui kaikki israelilaiset Jerusalemiin, jotta he yhdessä noutaisivat Herran arkun siihen paikkaan, jonka hän oli sitä varten varannut. | |
Daavid otti Hadadeserin miesten kullatut nuolikotelot ja vei ne Jerusalemiin. | |
Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin perääntyivät Joabin veljen Abisain edestä ja vetäytyivät kaupunkiinsa. Joab palasi Jerusalemiin. | |
Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Joab vei joukkonsa sotaretkelle. Hän hävitti ammonilaisten maan ja ryhtyi piirittämään Rabbaa*. Daavid itse jäi Jerusalemiin, mutta Joab valloitti Rabban ja hävitti sen. [Rabba on nykyinen Amman.] [20:1-3: 2. Sam. 11:1, 12:26-31] | |
Kaupungin asukkaat hän kuljetti pois ja pani pakkotyöhön: toiset joutuivat sahaamaan kiviä, toiset saivat käteensä rautaisen kuokan tai kirveen. Näin Daavid teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sen jälkeen hän palasi koko sotaväki mukanaan Jerusalemiin. | |
Kuningas pysyi kuitenkin määräyksessään, jonka oli Joabille antanut. Joab lähti matkaan ja kulki läpi koko Israelin alueen. Palattuaan Jerusalemiin | |
Sitten Jumala lähetti enkelinsä hävittämään Jerusalemia. Mutta juuri kun enkeli oli aloittamassa hävitystä, Herra käänsi katseensa Jerusalemiin ja katui tätä onnettomuutta. Hän sanoi tuhon enkelille: "Jo riittää. Laske kätesi." Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen kohdalla. | |
Kun Daavid nosti katseensa, hän näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä kädessään paljastettu miekka, joka osoitti kohti Jerusalemia. Silloin Daavid ja kansan vanhimmat, kaikki säkkikankaaseen pukeutuneina, heittäytyivät kasvoilleen maahan. | |
Daavid sanoi: "Herra, Israelin Jumala, on antanut kansalleen turvallisen asuinsijan, ja hän on ikiajoiksi asettunut asumaan Jerusalemiin. [1. Aik. 22:18] | |
Daavid kutsui Jerusalemiin koolle kaikki Israelin johtomiehet, heimojen johtajat, kuningasta palvelevien osastojen päälliköt, tuhannen- ja sadanpäälliköt, kuninkaan ja hänen poikiensa omaisuuden ja karjan ylivalvojat sekä hoviherrat ja suurimmat ja urheimmat soturit. | |
Neljäkymmentä vuotta hän oli ollut Israelin kuninkaana. Hebronissa hän hallitsi seitsemän, Jerusalemissa kolmekymmentäkolme vuotta. [2. Sam. 5:4,5; 1. Kun. 2:11; 1. Aik. 3:4] | |
Jumalan liitonarkun oli Daavid tuonut Kirjat-Jearimista Jerusalemiin paikalle, jonka hän oli sille valmistanut ja johon hän oli pystyttänyt sitä varten teltan. [1. Aik. 13:6, 15:1] | |
Sitten Salomo palasi Jerusalemiin Gibeonin uhrikukkulalta pyhäkköteltan edestä ja alkoi hallita Israelia. | |
Salomo hankki sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhatneljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. 2. 1:14-17:[ 1. Kun. 10:26-29 : 1. Kun. 1:14-16: 2. Aik. 9:25,27,28 : 1. Kun. 5:6] | |
Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa ja kultaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. | |
"Lähetä siis luokseni mies, joka on taitava käsittelemään kultaa, hopeaa, pronssia ja rautaa sekä valmistamaan punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia ja joka myös hallitsee kaiverrustyöt. Hän saa työskennellä yhdessä niiden ammattimiesten kanssa, joita minulla on Juudassa ja Jerusalemissa ja jotka jo isäni Daavid otti palvelukseensa. | |
Me kaadamme Libanonista puita niin paljon kuin tarvitset ja kuljetamme ne nippuina meritse Jafoon*, ja sinä toimitat ne sieltä Jerusalemiin." [Jafo on sama kuin Uuden testamentin Joppe, nykyinen Jaffa.] [Esra 3:7] | |
Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin isänsä Daavidin määräämälle paikalle, jebusilaisen Araunan puimatantereelle Morian vuorelle, missä Herra oli ilmestynyt Daavidille. [1. Aik. 21:18,26] | |
Salomo kutsui sitten luokseen Jerusalemiin Israelin vanhimmat, kaikkien israelilaisheimojen päälliköt ja sukujen päämiehet. Heidän oli määrä tuoda Herran liitonarkku Siionista, Daavidin kaupungista. 2. 5:2-14:[ 1. Kun. 8:1-11] | |
Nyt olen valinnut nimeni asuinsijaksi Jerusalemin ja kansani Israelin ruhtinaaksi Daavidin.' | |
Samoin hän linnoitti Baalatin ja kaikki kaupungit, joissa hän piti varastojaan, vaunujaan ja hevosiaan. Hän rakensi myös kaikkea muuta, mitä näki hyväksi, Jerusalemiin, Libanoniin ja koko sille alueelle, jota hän hallitsi. | |
Kun Saban kuningatar sai kuulla, mitä Salomosta kerrottiin, hän lähti Jerusalemiin pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. Hänellä oli mukanaan mahtava seurue, ja kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Hän tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä. 2. 9:1-12:[ 1. Kun. 10:1-13 : Matt. 12:42] | |
Salomolla oli talleissaan neljätuhatta paikkaa hevosille ja vaunuille, ja hänellä oli kaksitoistatuhatta vaunusotilasta, jotka hän sijoitti varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. [1. Kun. 5:6; 2. Aik. 1:14] | |
Hänen aikanaan Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. 2. 9:27,28:[ 2. Aik. 1:15,16] | |
Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta. | |
Kun kuningas Rehabeam lähetti verotöiden valvojan Adoramin israelilaisten luo, he kivittivät tämän kuoliaaksi. Silloin Rehabeam nousi kiireesti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin. | |
Tultuaan Jerusalemiin Rehabeam kokosi Juudan ja Benjaminin heimoista satakahdeksankymmentätuhatta nuorta soturia, joiden oli määrä lähteä sotaan Israelia vastaan ja palauttaa sen kuninkuus hänelle. 2. 11:1-4:[ 1. Kun. 12:21-24] | |
Rehabeam hallitsi Jerusalemissa ja linnoitti useita Juudan ja Benjaminin alueen kaupunkeja. |