Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 912 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen. Sitten Samuel palasi Ramaan. [Ps. 89:20,21 | 1. Sam. 11:6] | |
Saul lähetti sananviejien mukana Iisaille käskyn: "Toimita luokseni poikasi Daavid, lammaspaimen." | |
Iisai kuormasi aasin selkään leipiä ja lähetti ne sekä karitsan ja viinileilin poikansa Daavidin mukana Saulille. | |
Niin Daavid tuli Saulin luo ja jäi hänen palvelukseensa. Saul mieltyi häneen suuresti ja teki hänestä aseenkantajansa. | |
Iisaille Saul lähetti viestin: "Poikasi Daavid saa pysyä palveluksessani, sillä pidän hänestä kovin." | |
Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan. | |
Daavid oli Juudan Betlehemissä asuvan efratilaisen miehen poika. Miehen nimi oli Iisai, ja hänellä oli kahdeksan poikaa. Saulin aikana Iisai oli jo hyvin iäkäs. [1. Sam. 16:1,18] | |
Daavid oli pojista nuorin. Kolme vanhinta olivat lähteneet Saulin mukaan, [1. Sam. 16:11] | |
mutta Daavid palasi aina välillä Saulin luota Betlehemiin paimentamaan isänsä lampaita. [Joos. 15:16; 1. Sam. 18:27] | |
Kerran Iisai sanoi pojalleen Daavidille: "Ota tästä säkillinen paahdettuja jyviä ja kymmenen leipää ja vie ne kiireesti veljillesi leiriin. | |
Varhain seuraavana aamuna Daavid jätti lampaat toisten huostaan ja lähti matkaan, kuten Iisai oli käskenyt. | |
Daavid jätti kantamuksensa kuormaston vartijan haltuun, juoksi rivistöjen luo ja meni tervehtimään veljiään. | |
Hänen puhellessaan heidän kanssaan astui filistealaisten riveistä esille gatilainen kaksintaistelija, joka tunnettiin nimellä Goljat Filistealainen. Goljat lausui samat sanat kuin aikaisemminkin, ja Daavid kuuli mitä hän sanoi. | |
Daavid sanoi silloin lähellä seisoville miehille: "Mitä se siis saa, joka tappaa tuon filistealaisen ja pelastaa Israelin häpeästä? Mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen oikein on, kun hän uskaltaa pilkata elävän Jumalan taistelurivejä?" | |
Kun vanhin veli Eliab kuuli, mitä Daavid puhui miehille, hän suuttui ja sanoi: "Mitä sinä tänne tulit? Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla? Minä kyllä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi. Sotaa katselemaan sinä vain olet tullut." | |
Daavid sanoi: "Mitä minä nyt olen tehnyt? Eikö täällä saa edes puhua?" | |
Mutta Daavidin puheet pantiin merkille ja ne kerrottiin Saulille, ja Saul lähetti hakemaan hänet luokseen. | |
Daavid sanoi Saulille: "Kuninkaan ei pidä menettää rohkeuttaan! Minä, sinun palvelijasi, menen taistelemaan tuon filistealaisen kanssa." | |
Saul sanoi Daavidille: "Ei sinusta ole taistelemaan tuon filistealaisen kanssa. Sinähän olet vasta poikanen, ja hän on ollut soturi nuoruudestaan asti." | |
Mutta Daavid vastasi: "Minä, sinun palvelijasi, olen paimentanut isäni lampaita. Kun leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumastani, 1. 17:34,35:[ Tuom. 14:6; Sir. 47:3] | |
Daavid sanoi vielä: "Herra, joka pelasti minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tuon filistealaisen käsistä." Silloin Saul sanoi Daavidille: "Mene, Herra olkoon sinun kanssasi!" | |
Saul puki Daavidin ylle oman sotapaitansa, pani pronssikypärän hänen päähänsä ja puki hänen päälleen haarniskan. | |
Daavid sitoi vielä miekan vyölleen. Mutta näissä varusteissa hän ei pystynyt kävelemään, sillä hän ei ollut koskaan ennen käyttänyt sellaisia. Daavid sanoi Saulille: "Minä en voi näissä edes kävellä. En ole koskaan käyttänyt tällaisia." Ja Daavid riisui ne yltään. | |
Tämä lähestyi Daavidia edellään kilvenkantaja. | |
Filistealainen katseli Daavidia ja näki, että hän oli sorea, parraton nuorukainen, mitätön vastustajaksi. [1. Sam. 16:12] | |
Hän huusi Daavidille: "Koirako minä olen, kun tulet minua vastaan keppi kädessä?" Ja filistealainen kirosi Daavidia kaikkien jumaliensa nimeen | |
ja sanoi: "Tule tänne, niin minä syötän sinun lihasi taivaan linnuille ja villipedoille!" | |
Mutta Daavid vastasi: "Sinä tulet minua vastaan mukanasi miekka, tappara ja keihäs, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimessä. Hän on sen sotajoukon Jumala, jota sinä olet pilkannut. [Ps. 20:8+] | |
Kun filistealainen lähti tulemaan Daavidia kohti, Daavid ryntäsi juosten häntä vastaan, | |
pisti kätensä laukkuun ja otti sieltä kiven. Hän linkosi sen ja osui filistealaista otsaan. Kivi puhkaisi otsan, ja filistealainen kaatui suulleen maahan. [Sir. 47:4,5] | |
Näin Daavid voitti filistealaisen ilman miekkaa pelkällä lingolla ja kivellä, kaatoi hänet maahan ja otti hänet hengiltä. | |
Daavid juoksi filistealaisen luo, tarttui hänen miekkaansa ja veti sen tupesta, iski hänet kuoliaaksi ja hakkasi häneltä miekalla pään poikki. Nähdessään sankarinsa kuolleen filistealaiset lähtivät pakoon. [1. Makk. 4:30] | |
Daavid otti Goljatin pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta Goljatin varusteet hän jätti telttaansa. [1. Sam. 21:10] | |
Kun Saul oli nähnyt Daavidin lähtevän filistealaista vastaan, hän kysyi Abnerilta, sotaväen päälliköltä: "Abner, kenen poika tuo nuori mies on?" Abner vastasi: "En totta tosiaan tiedä." | |
Kun Daavid tuli takaisin surmattuaan filistealaisen, Abner otti hänet mukaansa ja vei Saulin eteen; kädessään Daavidilla oli filistealaisen pää. | |
Saul kysyi häneltä: "Nuori mies, kenen poika sinä olet?" Daavid vastasi: "Olen palvelijasi Iisain poika Betlehemistä." | |
Daavidin ja Saulin keskustelun jälkeen Jonatan kiintyi Daavidiin ja rakasti häntä tästä lähtien kuin omaa henkeään. [1. Sam. 19:1, 20:17; 2. Sam. 1:26, 9:1] | |
Jonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton, sillä hän rakasti tätä kuin omaa henkeään. [1. Sam. 20:8,16, 23:18; 2. Sam. 21:7] | |
Hän riisui viittansa ja antoi sen Daavidille, samoin sotapaitansa, miekkansa, jousensa ja vyönsäkin. | |
Kaikkialla, minne Saul Daavidin lähetti, Daavid menestyi niin hyvin, että Saul asetti hänet sotureittensa päälliköksi. Hän oli sekä kansan että Saulin miesten suosiossa. | |
Kun sotajoukko palasi takaisin Daavidin surmattua filistealaisen, naiset lähtivät kaikista Israelin kaupungeista kuningas Saulia vastaan laulaen, tanssien ja iloiten, rumpuja ja symbaaleja lyöden. 1. 18:6,7:[ 2. Moos. 15:20+ | 1. Sam. 21:12, 29:5] | |
Riemuitsevat naiset lauloivat kertosäettä: -- Saul kaatoi miehiä tuhansin, Daavid kymmenintuhansin. | |
Mutta Saul pani tämän pahakseen ja sanoi suuttuneena: "Daavidin nimiin he panivat kymmeniätuhansia, minun nimiini vain tuhansia. Kuninkuus häneltä enää puuttuu!" | |
Siitä hetkestä alkaen Saul katseli karsaasti Daavidia. | |
Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, ja hän riehui hurmoksissa kotonaan. Daavid soitti tapansa mukaan harppua, mutta Saul puristeli keihästään. [1. Sam. 16:14, 19:9] | |
Saul ajatteli: "Minäpä naulitsen Daavidin seinään." Kahdesti hän kohotti keihäänsä, mutta Daavid väistyi sivuun. | |
Silloin Saul alkoi pelätä Daavidia, koska Herra oli Daavidin kanssa mutta oli hylännyt hänet itsensä. | |
ja menestyi kaikessa, sillä Herra oli hänen kanssaan. [5. Moos. 29:8+] | |
Mutta Israelin ja Juudan miehet ihailivat Daavidia, joka johti heitä sotaretkillä. | |
Saul sanoi Daavidille: "Minä annan sinulle vaimoksi vanhemman tyttäreni Merabin. Pysy sinä minun soturinani ja käy Herran sotia." Saul näet ajatteli: "Itse en voi koskea Daavidiin, kaatakoon hänet filistealaisen käsi." | |
Daavid vastasi: "Mikä minä olen, mikä arvo on minun suvullani ja isäni perheellä Israelissa? Kuinka minä voin kelvata kuninkaan vävyksi?" | |
Mutta kun tuli aika, jolloin Daavidin piti saada vaimokseen Saulin tytär Merab, tämä olikin jo annettu meholalaiselle Adrielille. [2. Sam. 21:8] | |
Saulin tytär Mikal rakastui Daavidiin. Tieto tästä miellytti Saulia, | |
ja hän ajatteli: "Hänet minä annan Daavidille. Tulkoon hänestä ansa, joka saattaa Daavidin filistealaisten käsiin." Niinpä Saul sanoi toistamiseen Daavidille: "Nyt sinusta tulee minun vävyni." | |
Omille miehilleen hän antoi käskyn: "Puhukaa vaivihkaa Daavidille tähän tapaan: 'Kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen miehensäkin pitävät sinusta. Nyt sinusta voisi tulla kuninkaan vävy!'" | |
Saulin miehet kuiskuttelivat tällaisia puheita Daavidin korvaan, mutta Daavid sanoi: "Onpa teidän mielestänne helppoa päästä kuninkaan vävyksi! Minähän olen vain köyhä ja vähäpätöinen mies." | |
Saulin miehet kertoivat kuninkaalle, mitä Daavid oli vastannut, | |
ja Saul neuvoi heitä sanomaan Daavidille: "Kuningas haluaa morsiamenhintana ainoastaan sata filistealaisten esinahkaa kostoksi vihollisilleen." Itse asiassa Saul pyrki vain siihen, että Daavid sortuisi filistealaisten käsiin. [1. Moos. 34:12] | |
Saulin miehet kertoivat Daavidille nämä sanat. Daavidista oli mieluisaa päästä tällä tavalla kuninkaan vävyksi, ja määräaikaa odottelematta | |
hän lähti miehineen liikkeelle ja tappoi kaksisataa filistealaista. Daavid toi mukanaan heidän esinahkansa ja laski ne kaikki kuninkaan eteen päästäkseen kuninkaan vävyksi. Ja Saul antoi hänelle tyttärensä Mikalin vaimoksi. [2. Sam. 3:14] | |
Saul ymmärsi nyt, että Herra oli Daavidin kanssa. Mikal, Saulin tytär, rakasti Daavidia, | |
mutta Saul alkoi pelätä Daavidia yhä enemmän ja piti lopun ikäänsä häntä vihollisenaan. | |
Filistealaisten päälliköt jatkoivat edelleen hyökkäyksiään. Jokaisessa taistelussa Daavid menestyi paremmin kuin muut Saulin miehet, ja näin hän hankki itselleen suuren maineen. | |
Saul puhui pojalleen Jonatanille ja kaikille miehilleen Daavidin surmaamisesta. Mutta Saulin poika Jonatan oli kovin kiintynyt Daavidiin [1. Sam. 18:1+] | |
ja sanoi hänelle: "Isäni Saul aikoo surmata sinut. Pidä varasi huomisaamuna, kätkeydy ja pysy piilossa. | |
Jonatan puhui hyvää Daavidista isälleen Saulille ja sanoi: "Älköön kuninkaani tehkö vääryyttä palvelijalleen Daavidille, sillä hänkään ei ole tehnyt vääryyttä sinulle, vaan kaikki hänen tekonsa ovat koituneet sinun parhaaksesi. | |
Oman henkensä uhalla hän tappoi tuon filistealaisen, ja Herra antoi silloin suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen itsekin ja iloitsit siitä. Miksi nyt vuodattaisit viatonta verta ja syyttä riistäisit Daavidilta hengen?" [1. Sam. 17:50] | |
Jonatan kutsui sitten Daavidin luokseen ja kertoi hänelle, mitä Saul oli sanonut. Hän toi Daavidin takaisin Saulin luo, ja Daavid palveli Saulia kuten ennenkin. | |
Kun sota syttyi, Daavid lähti jälleen taistelemaan filistealaisia vastaan ja tuotti heille niin suuren tappion, että he hajaantuivat pakoon hänen tieltään. | |
Herran lähettämä paha henki yllätti taas Saulin. Saul istui kotonaan keihäs kädessä, ja Daavid soitti harppua. 1. 19:9,10:[ 1. Sam. 18:10,11] | |
Saul yritti naulita Daavidin seinään keihäällään, mutta Daavid väisti ja keihäs iskeytyi seinään. Daavid juoksi ulos ja pääsi pakoon. Samana yönä | |
Saul lähetti miehiä vartioimaan Daavidin taloa aikoen surmata hänet aamulla. Mutta Daavidin vaimo Mikal sanoi miehelleen: "Jos et hankkiudu turvaan tänä yönä, olet huomenna vainaja!" [Ps. 59:1] | |
Mikal laski Daavidin alas ikkunasta, ja hän pakeni ja pelastui. | |
Kun Saul lähetti miehiä hakemaan Daavidia, Mikal sanoi: "Hän on sairaana." | |
Silloin Saul lähetti miehensä katsomaan Daavidia ja sanoi heille: "Kantakaa hänet vaikka vuoteineen tänne, niin että voimme tappaa hänet." | |
Näin Daavid pääsi pakenemaan. Hän meni Samuelin luo Ramaan ja kertoi, mitä Saul oli tehnyt hänelle. Sitten hän ja Samuel menivät Najotiin ja jäivät sinne. | |
Kun Saul sai tietää Daavidin olevan Raman Najotissa, | |
hän lähetti miehiä vangitsemaan hänet. Mutta kun Saulin miehet näkivät hurmostilassa olevan profeettajoukon ja Samuelin sitä johtamassa, Jumalan henki yllätti heidät ja hekin joutuivat hurmoksiin. | |
Silloin Saul lähti itse Ramaan. Tultuaan Sekun suuren vesisäiliön kohdalle hän kysyi: "Missä Samuel ja Daavid ovat?" Hänelle vastattiin: "Tuolla Raman Najotissa." | |
Daavid pakeni Raman Najotista. Hän meni Jonatanin luo ja sanoi: "Mitä minä olen tehnyt? Minkä rikoksen tai vääryyden olen tehnyt isääsi vastaan, kun hän tavoittelee minun henkeäni?" [1. Sam. 24:12, 26:18] | |
Mutta Daavid väitti: "Isäsi tietää hyvin, että sinä olet kiintynyt minuun, ja hän ajattelee: 'Tämä ei saa tulla Jonatanin tietoon, muuten hän pahoittaa mielensä.' Mutta niin totta kuin Herra elää ja sinä elät, vain askel on minun ja kuoleman välillä!" | |
Jonatan sanoi Daavidille: "Minä teen puolestasi kaiken, mitä vain tahdot." | |
Silloin Daavid sanoi: "Huomenna on uudenkuun päivä, ja minun on määrä aterioida kuninkaan kanssa. Auta minua piiloutumaan kaupungin ulkopuolelle. Minä pysyn siellä ylihuomisiltaan saakka. [4. Moos. 28:11] | |
Jos isäsi kyselee minua, sano hänelle: 'Daavid pyysi minulta luvan käväistä kaupungissaan Betlehemissä, koska hänen sukunsa viettää siellä uhrijuhlaa.' | |
Daavid kysyi: "Miten saan tiedon, jos isäsi vastaa sinulle vihaisesti?" | |
Jonatan sanoi silloin Daavidille: "Tule, mennään ulos kaupungista." He lähtivät yhdessä. | |
Ja Jonatan sanoi: "Kautta Herran, Israelin Jumalan: tähän aikaan huomenna tai ylihuomenna otan selvää isäni aikeista. Varmaan asiasi ovat hyvin, mutta jos niin ei ole, minä toimitan siitä tiedon sinulle. | |
Älä liioin milloinkaan kiellä ystävyyttäsi minun suvultani, älä edes silloin, kun Herra hävittää maan päältä vihollisesi viimeistä myöten." | |
Niin Jonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa ja sanoi: "Herra kostakoon Daavidin vihollisille!" [1. Sam. 18:3+] | |
Ja Jonatan pyysi vielä Daavidiakin vannomaan heidän keskinäisen rakkautensa kautta, sillä hän rakasti Daavidia yhtä paljon kuin omaa henkeään. [1. Sam. 18:1+] | |
Daavid piiloutui kaupungin ulkopuolelle. Uudenkuun päivänä kuningas istui aterialle. | |
Hän istui tavallisella paikallaan seinän vieressä, Jonatan istui häntä vastapäätä ja Abner Saulin vieressä, mutta Daavidin paikka oli tyhjä. | |
Seuraavana päivänä oli uudenkuun juhlan toinen päivä, ja Daavidin paikka oli edelleen tyhjä. Nyt Saul kysyi pojaltaan Jonatanilta: "Minkä takia Iisain poika ei ole tullut aterialle, ei eilen eikä tänäänkään?" | |
Jonatan vastasi: "Daavid pyysi minulta lupaa mennä Betlehemiin | |
Silloin Saul kohotti keihäänsä häntä kohti uhaten tappaa hänet, ja Jonatan ymmärsi, että hänen isänsä oli päättänyt surmata Daavidin. [1. Sam. 18:11, 19:10] | |
Jonatan lähti kiivastuneena pöydästä. Hän ei syönyt palaakaan koko uudenkuun juhlan toisena päivänä, sillä hän oli murheissaan Daavidin puolesta ja isänsä loukkaavien sanojen tähden. | |
Aamulla Jonatan lähti kaupungin ulkopuolelle tapaamaan Daavidia, niin kuin he olivat sopineet, ja otti mukaansa pienen palveluspojan. | |
Poika ei osannut epäillä mitään, sillä vain Jonatan ja Daavid tiesivät, mitä sanat tarkoittivat. | |
Palvelijan mentyä Daavid nousi kivikasan takaa ja kumarsi kolmesti maahan asti. Sitten he suutelivat toisiaan ja itkivät yhdessä, Daavid vielä Jonataniakin enemmän. | |
Jonatan sanoi Daavidille: "Mene rauhassa! Me olemme vannoneet toisillemme ystävyyttä Herran nimessä. Niin kuin silloin lausuimme, Herra on oleva liiton ikuisena todistajana sekä meidän että meidän jälkeläistemme välillä." |