Psalmit 41 |
Sairaan rukous | ||
1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. |
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. |
Tekstissä ei ole Vanhaa testamenttia. |
2 Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta. Sitä ihmistä Herra auttaa hädän päivänä. [Sananl. 14:21; Matt. 5:7; Jaak. 2:13] |
2 Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä. | |
3 Herra varjelee häntä, ja hän saa elää. Kaikki ylistävät hänen onneaan. Herra ei jätä häntä vihamiesten armoille. |
3 Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle. | |
4 Herra tukee häntä, kun hän on sairas, ja nostaa hänet tautivuoteelta. |
4 Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat. | |
5 Minä sanon: Herra, armahda minua, tee minut terveeksi! Minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan. [Jaak. 5:15] |
5 Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan". | |
6 Viholliseni toivovat minulle pahaa: "Kunpa hän pian kuolisi, kunpa hänen nimensäkin unohtuisi!" |
6 Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?" | |
7 Jos joku tulee minua katsomaan, hän puhuu tyhjänpäiväisiä. Hän tarkkailee minua ilkein ajatuksin, lähtee pois ja ryhtyy heti parjaamaan. |
7 Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä. | |
8 Vihamieheni punovat juonia minua vastaan ja kuiskuttelevat keskenään: |
8 Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa: | |
9 "Häneen on iskenyt kalman koura, ei hän siltä sijaltaan enää nouse!" |
9 "Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse". | |
10 Vieläpä ystäväni, johon luotin ja joka söi minun pöydässäni, kääntyy kopeasti minua vastaan. [Ps. 55:13-15 | Joh. 13:18] |
10 Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan. | |
11 Ole sinä, Herra, minulle armollinen, nosta minut jalkeille, niin minä annan heille, mitä he ovat ansainneet. |
11 Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan. | |
12 Kun viholliseni eivät saa minusta voittoa, minä tiedän, että sinä rakastat minua. |
12 Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita. | |
13 Sinä tuet minua, koska olen nuhteeton, sinä annat minun aina olla lähelläsi. [Ps. 18:21] |
13 Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan. | |
14 Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Aamen. Aamen. |
14 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen. |