header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku αυτος (autos ow-tos' ) him

Löytyi 3480 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Ap. t. 3:9 

Kaikki näkivät, kuinka hän käveli ja ylisti Jumalaa.

Ap. t. 3:10 

He tunsivat hänet samaksi mieheksi, joka oli istunut Kauniillaportilla kerjäämässä, ja olivat hämmästyksestä suunniltaan sen johdosta, mitä hänelle oli tapahtunut.

Ap. t. 3:11 

Mies pysytteli yhä Pietarin ja Johanneksen seurassa, ja kaikki riensivät ihmeissään heidän luokseen niin sanottuun Salomon pylväikköön. [1. Kun. 6:3; Joh. 10:23; Ap. t. 5:12]

Ap. t. 3:12 

Tämän nähdessään Pietari alkoi puhua kansalle: "Israelilaiset, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä, aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään?

Ap. t. 3:13 

Ei -- Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on korottanut kirkkauteen palvelijansa Jeesuksen, hänet, jonka te luovutitte tuomittavaksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, vaikka Pilatus oli päättänyt vapauttaa hänet. [2. Moos. 3:6 | Jes. 52:13 | Luuk. 23:16]

Ap. t. 3:16 

Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette. [Ap. t. 4:10 | Mark. 5:34+]

Ap. t. 3:18 

Mutta sillä tavoin Jumala pani täytäntöön sen, minkä hän ennalta oli ilmoittanut kaikkien profeettojen suulla: hänen Voideltunsa tuli kärsiä ja kuolla. [Luuk. 24:26,44; 1. Piet. 1:10,11]

Ap. t. 3:21 

"Taivas oli oleva hänen asuinsijansa siihen aikaan saakka, jolloin kaikki pannaan kohdalleen, niin kuin Jumala ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla. [Mal. 3:20; Luuk. 1:78]

Ap. t. 3:22 

Mooses on sanonut: 'Herra, teidän Jumalanne, on veljienne joukosta nostava esiin profeetan, minun kaltaiseni. Kuulkaa häntä, tehkää kaikessa niin kuin hän teille sanoo. Ap. 3:22,23:[ 5. Moos. 18:15; Joh. 1:45, 5:46; Ap. t. 7:37]

Ap. t. 3:26 

Teitä varten ennen muita Jumala on nostanut kuolleista palvelijansa. Hänet Jumala on lähettänyt siunaamaan teitä kaikkia, kun käännytte pois pahuudestanne." [Ap. t. 13:46, 18:6, 22:21, 28:28]

Ap. t. 4:1 

Kun Pietari ja Johannes vielä puhuivat kansalle, tulivat paikalle papit, temppelivartioston päällikkö ja saddukeukset*. [Ks. selitystä Matt. 3:7.]

Ap. t. 4:3 

He pidättivät Pietarin ja Johanneksen ja panivat nämä yöksi vankilaan; oli näet jo ilta.

Ap. t. 4:5 

Seuraavana päivänä kokoontuivat Jerusalemissa juutalaisten hallitusmiehet, vanhimmat ja lainopettajat*. [Ks. selitystä Matt. 2:4.]

Ap. t. 4:14 

ja kun he vielä näkivät parannetun miehen seisovan apostolien vieressä, he eivät voineet väittää vastaan.

Ap. t. 4:16 

"Mitä me teemme näille miehille? Heidän toimestaan on selvästikin tapahtunut ihme. Jerusalemilaiset sen jo tietävät, emmekä me voi sitä kiistää. [Joh. 11:47]

Ap. t. 4:17 

Mutta ettei tapaus tulisi kansan parissa vielä laajemmalti tunnetuksi, meidän on paras jyrkästi kieltää heitä enää puhumasta sen miehen nimessä kenellekään."

Ap. t. 4:24 

Sen kuultuaan kaikki alkoivat yhteen ääneen rukoilla Jumalaa. He sanoivat: "Valtias, sinä joka olet luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on! [2. Moos. 20:11; Jer. 32:17]

Ap. t. 4:26 

Maailman kuninkaat nousevat vastarintaan, hallitsijat liittoutuvat Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan.

Ap. t. 4:29 

Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. [Ap. t. 9:27, 13:46, 14:3, 18:26, 28:31; Ef. 6:19,20]

Ap. t. 4:31 

Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa. [Ap. t. 2:2]

Ap. t. 4:32 

Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. Ap. 4:32-37:[ Ap. t. 2:42-47]

Ap. t. 4:34 

Kukaan ei kärsinyt puutetta. Ne, jotka omistivat tilan tai talon, myivät sen ja luovuttivat kauppasumman

Ap. t. 4:37 

myi omistamansa pellon ja toi rahat apostolien jaettavaksi.

Ap. t. 5:1 

Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan,

Ap. t. 5:6 

Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet.

Ap. t. 5:7 

Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä.

Ap. t. 5:10 

Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen.

Ap. t. 5:13 

kukaan muu ei rohjennut liittyä heidän seuraansa. Mutta kansa piti heitä suuressa arvossa,

Ap. t. 5:15 

Ihmiset toivat sairaita kaduille ja panivat heidät vuoteille ja paareille, jotta Pietarin kulkiessa ohi edes hänen varjonsa koskettaisi jotakuta heistä. [Mark. 6:56; Ap. t. 19:12]

Ap. t. 5:17 

Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan.

Ap. t. 5:21 

Apostolit tekivät niin. Kun päivä koitti, he menivät temppeliin ja alkoivat opettaa. Ylipappi ja hänen lähimmät miehensä kutsuivat heti aamulla koolle Suuren neuvoston, kaikki Israelin kansan vanhimmat, ja lähettivät noutamaan apostoleja vankilasta.

Ap. t. 5:24 

Tämän kuultuaan temppelivartioston päällikkö ja ylipapit olivat ymmällä eivätkä voineet käsittää, mitä oikein oli tapahtunut.

Ap. t. 5:25 

Silloin tuli joku sanomaan: "Ne miehet, jotka te panitte vankilaan, ovat täällä temppelissä ja opettavat kansaa."

Ap. t. 5:31 

Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Ruhtinaaksi ja Pelastajaksi johdattaakseen Israelin kääntymykseen ja antaakseen sille synnit anteeksi. [Luuk. 24:47+]

Ap. t. 5:32 

Me olemme kaiken tämän todistajat -- samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat." [Luuk. 24:48+]

Ap. t. 5:36 

Ennen meidän päiviämme esiintyi Teudas. Hän väitti jokin olevansa ja saikin mukaansa neljäsataa miestä, mutta hänet tapettiin ja koko hänen kannattajajoukkonsa hävisi jäljettömiin.

Ap. t. 5:37 

Hänen jälkeensä esiintyi verollepanon aikoihin Juudas Galilealainen. Myös Juudas houkutteli kansaa puolelleen, mutta hänkin sai surmansa ja koko hänen kannattajajoukkonsa joutui hajalle.

Ap. t. 5:39 

Jos se taas on Jumalasta, te ette pysty heitä kukistamaan. Pitäkää varanne! Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?" Gamalielin puhe saavutti vastakaikua. [Viis. 12:14]

Ap. t. 6:1 

Noihin aikoihin, opetuslasten joukon yhä kasvaessa, kreikkaa puhuvat alkoivat syyttää hepreankielisiä* siitä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäisiä avustuksia jaettaessa. ["Hepreankielisillä" tarkoitetaan sitä Jerusalemin alkuseurakunnan osaa, joka puhui arameaa.] [Ap. t. 4:35]

Ap. t. 6:6 

Nämä tuotiin apostolien eteen, ja apostolit rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen. [Ap. t. 13:3; 1. Tim. 4:14]

Ap. t. 6:11 

Silloin he värväsivät joitakin miehiä sanomaan: "Olemme kuulleet hänen puhuvan herjaavia sanoja Mooseksesta ja Jumalasta."

Ap. t. 6:12 

He yllyttivät kansaa, kansan vanhimpia ja lainopettajia, ja sitten he kävivät käsiksi Stefanokseen ja veivät hänet Suuren neuvoston eteen.

Ap. t. 6:14 

Me olemme kuulleet hänen sanovan, että Jeesus, se Nasaretilainen, hajottaa tämän paikan ja muuttaa säädökset, jotka Mooses on meille antanut."

Ap. t. 6:15 

Kaikki, jotka istuivat neuvostossa, kiinnittivät katseensa Stefanokseen, ja hänen kasvonsa olivat heistä niin kuin enkelin kasvot.

Ap. t. 7:2 

Stefanos vastasi: "Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin. [1. Moos. 11:31]

Ap. t. 7:3 

Jumala sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.' [1. Moos. 12:1]

Ap. t. 7:4 

Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

Ap. t. 7:5 

Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia. [1. Moos. 13:15, 15:18]

Ap. t. 7:6 

Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta. Ap. 7:6,7:[ 1. Moos. 15:13,14 : 2. Moos. 12:40]

Ap. t. 7:8 

Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää. [1. Moos. 17:10, 21:4, 25:21-26, 35:23-26]

Ap. t. 7:9 

"Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan [1. Moos. 37:28, 39:2]

Ap. t. 7:10 

ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa. [1. Moos. 41:40]

Ap. t. 7:13 

seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan. [1. Moos. 45:3,4, 47:7]

Ap. t. 7:14 

Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä. [1. Moos. 46:6; 2. Moos. 1:5]

Ap. t. 7:15 

Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme, [1. Moos. 49:33]

Ap. t. 7:19 

Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon. [2. Moos. 1:9-22]

Ap. t. 7:21 

ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan. [2. Moos. 2:10]

Ap. t. 7:22 

Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa. [Sir. 45:3; Luuk. 24:19]

Ap. t. 7:23 

"Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään. [2. Moos. 2:11; Hepr. 11:24,25]

Ap. t. 7:25 

Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet.

Ap. t. 7:26 

Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'

Ap. t. 7:27 

Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: 'Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme?

Ap. t. 7:30 

"Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Ap. 7:30-34:[ 2. Moos. 3:1-10]

Ap. t. 7:31 

Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen:

Ap. t. 7:33 

Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.

Ap. t. 7:34 

Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.'

Ap. t. 7:35 

"Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: 'Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?' Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa. [Ap. t. 7:27]

Ap. t. 7:38 

Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille. [2. Moos. 19:3,20, 20:18; 5. Moos. 5:31 | 5. Moos. 32:47]

Ap. t. 7:39 

Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin. [4. Moos. 14:3]

Ap. t. 7:40 

He sanoivat Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.' Ap. 7:40,41:[ 2. Moos. 32:1-6]

Ap. t. 7:41 

Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi. [Ps. 106:19; 1. Kor. 10:7]

Ap. t. 7:43 

Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä* te kannoitte, kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet! Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen. ["Raifan-jumalan tähti" tarkoittaa Saturnusta, josta Aamoksen kirjassa (5:26)käytetään nimitystä Kijjun.] [ 1. Kun. 11:7]

Ap. t. 7:47 

Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa. [1. Kun. 6:1,2, 8:13; 1. Aik. 22:6]

Ap. t. 7:54 

Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan. [Ap. t. 5:33]

Ap. t. 7:57 

Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa.

Ap. t. 7:58 

He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan. [5. Moos. 17:5-7; Ap. t. 22:20 | Hepr. 11:37]

Ap. t. 7:60 

Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: "Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!" Sen sanottuaan hän nukkui pois. [Matt. 5:44; Luuk. 23:34]

Ap. t. 8:1 

Saul oli samaa mieltä kuin muut ja hyväksyi sen, että Stefanos surmattiin. Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa. [Ap. t. 22:20]

Ap. t. 8:2 

Muutamat hurskaat miehet hautasivat Stefanoksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset. [Tob. 1:17,18]

Ap. t. 8:5 

Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta. [Ap. t. 6:5]

Ap. t. 8:11 

Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä.

Ap. t. 8:13 

Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan.

Ap. t. 8:15 

Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen.

Ap. t. 8:16 

Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]

Ap. t. 8:18 

Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa

Ap. t. 8:20 

Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! [Matt. 10:8]

Ap. t. 8:27 

Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla [Ps. 68:32; Sef. 3:10]

Ap. t. 8:28 

ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.

Ap. t. 8:30 

Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: "Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?"

Ap. t. 8:31 

Mies vastasi: "Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo." Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään.

Ap. t. 8:32 

Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Ap. 8:32,33:[ Jes. 53:7,8]

Ap. t. 8:33 

Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.

Ap. t. 8:35 

Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.

Ap. t. 8:38 

Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.

Ap. t. 8:39 

Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. [1. Kun. 18:12; 2. Kun. 2:16]

Ap. t. 8:40 

Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan. [Ap. t. 21:8]

Ap. t. 9:2 

ja pyysi tältä Damaskoksen synagogille osoitettuja kirjeitä, jotka valtuuttaisivat hänet vangitsemaan tuolle tielle lähteneet, sekä miehet että naiset, ketkä vain käsiinsä saisi, ja tuomaan heidät Jerusalemiin.

Ap. t. 9:3 

Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen.

Ap. t. 9:4 

Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"

Ap. t. 9:7 

Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään. [1. Kor. 9:1]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35>