header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku ειμι (eimi i-mee' ) I am +

Löytyi 2094 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Ap. t. 1:12 

Silloin he lähtivät tuolta vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan* päässä. He palasivat Jerusalemiin [Matka, joka sapattina oli lupa kulkea, noin kilometri.] [Luuk. 24:52]

Ap. t. 1:13 

ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa: Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. [Luuk. 22:12 | Luuk. 6:14-16]

Ap. t. 1:14 

He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa. [Luuk. 8:2 | Luuk. 8:19]

Ap. t. 1:15 

Eräänä päivänä, kun opetuslapsia oli koolla noin satakaksikymmentä, Pietari nousi puhumaan.

Ap. t. 1:17 

Hän kuului meidän joukkoomme ja oli saanut osalleen palvelutehtävän niin kuin mekin.

Ap. t. 1:19 

-- Tämä tuli yleisesti tiedoksi Jerusalemissa, ja niin se paikka sai heidän kielellään nimen Hakeldama, Veripelto. [Matt. 27:6-10]

Ap. t. 1:20 

"Jo Psalmien kirjassa sanotaan: 'Jääköön hänen asuinsijansa autioksi, älköön siinä kukaan asuko', ja: 'Ottakoon toinen hänen kaitsijantehtävänsä.' [Ps. 69:26, 109:8]

Ap. t. 2:1 

Kun sitten koitti helluntaipäivä*, he olivat kaikki yhdessä koolla. [Helluntaita vietettiin viidenkymmenen päivän kuluttua pääsiäisestä, ks. 3. Moos. 23:15--21.] [ 2. Moos. 23:16; Ap. t. 20:16; 1. Kor. 16:8]

Ap. t. 2:2 

Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. [Ap. t. 4:31]

Ap. t. 2:5 

Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on.

Ap. t. 2:7 

He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia?

Ap. t. 2:12 

He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: "Mitä tämä oikein on?"

Ap. t. 2:13 

Mutta jotkut pilkkasivat: "He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä."

Ap. t. 2:14 

Silloin Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä: "Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä:

Ap. t. 2:15 

Eivät nämä miehet ole juovuksissa, niin kuin te luulette -- nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti*. [Ks. selitystä Matt. 20:3.] [ Matt. 20:3]

Ap. t. 2:16 

Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu:

Ap. t. 2:17 

-- Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia. Ap. 2:17-21:[ Joel 3:1-5 : Jes. 44:3; Hes. 36:26,27]

Ap. t. 2:21 

Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu. [Ap. t. 4:12; Room. 10:13; 1. Kor. 1:2]

Ap. t. 2:24 

Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, [Ap. t. 3:15; 1. Kor. 2:8; 2. Kor. 4:14]

Ap. t. 2:25 

sillä Daavid sanoo hänestä: -- Minä näen alati edessäni Herran, hän pysyy oikealla puolellani, etten horjahtaisi. Ap. 2:25-28:[ Ps. 16:8-11]

Ap. t. 2:29 

"Veljeni, kantaisästämme Daavidista voi varmasti sanoa, että hän kuoli ja hänet haudattiin. Onhan hänen hautansa tänäkin päivänä meidän nähtävissämme. [1. Kun. 2:10; Ap. t. 13:36]

Ap. t. 2:32 

Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. [Ap. t. 3:15, 4:10, 5:30, 10:40, 13:30 | Luuk. 24:48+]

Ap. t. 2:39 

Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." [Jes. 57:19; Joh. 10:16; Ef. 2:13]

Ap. t. 2:42 

Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.

Ap. t. 2:44 

Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. Ap. 2:44,45:[ Ap. t. 4:32,34-37]

Ap. t. 3:10 

He tunsivat hänet samaksi mieheksi, joka oli istunut Kauniillaportilla kerjäämässä, ja olivat hämmästyksestä suunniltaan sen johdosta, mitä hänelle oli tapahtunut.

Ap. t. 3:15 

Te surmasitte elämän ruhtinaan! Mutta Jumala herätti hänet kuolleista; me olemme sen todistajia. [Ap. t. 2:23,24 | Ap. t. 2:32+ | Luuk. 24:48+]

Ap. t. 3:23 

Jokainen, joka ei tätä profeettaa kuule, poistetaan kansansa parista ja tuhotaan.'

Ap. t. 3:25 

Te olette profeettojen lapsia, te olette perineet sen liiton, jonka Jumala teki isienne kanssa sanoessaan Abrahamille: 'Sinun jälkeläisesi kautta tulee siunaus kaikille sukukunnille maan päällä.' [1. Moos. 12:3, 18:18, 22:18, 26:4, 28:14; Gal. 3:8]

Ap. t. 4:3 

He pidättivät Pietarin ja Johanneksen ja panivat nämä yöksi vankilaan; oli näet jo ilta.

Ap. t. 4:6 

Ylipappi Hannas oli paikalla, samoin Kaifas, Johannes, Aleksandros ja kaikki muut, jotka olivat ylipapillista sukua. [Luuk. 3:2; Joh. 18:13]

Ap. t. 4:10 

niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. [Ap. t. 3:16]

Ap. t. 4:11 

Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. [Mark. 12:10+]

Ap. t. 4:12 

Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." [Luuk. 1:21; Ap. t. 2:21; Room. 10:13]

Ap. t. 4:13 

Kun neuvoston jäsenet näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja totesivat heidät oppimattomiksi kansanmiehiksi, he olivat ihmeissään. He tunsivat nämä Jeesuksen seuralaisiksi,

Ap. t. 4:19 

Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille: "Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä kuin Jumalaa? Ratkaiskaa itse. [Ap. t. 5:29]

Ap. t. 4:22 

Olihan mies, joka tällä tunnusteolla oli parannettu, jo yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.

Ap. t. 4:31 

Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa. [Ap. t. 2:2]

Ap. t. 4:32 

Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. Ap. 4:32-37:[ Ap. t. 2:42-47]

Ap. t. 4:33 

Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin.

Ap. t. 4:34 

Kukaan ei kärsinyt puutetta. Ne, jotka omistivat tilan tai talon, myivät sen ja luovuttivat kauppasumman

Ap. t. 4:36 

Myös Joosef, Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen, jota apostolit kutsuivat Barnabakseksi -- nimi merkitsee: rohkaisija --

Ap. t. 5:12 

Apostolien kätten kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä. Uskovat pitivät yhtä ja kokoontuivat Salomon pylväikössä; [Ap. t. 4:30; 2. Kor. 12:12 | Ap. t. 3:11]

Ap. t. 5:17 

Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan.

Ap. t. 5:25 

Silloin tuli joku sanomaan: "Ne miehet, jotka te panitte vankilaan, ovat täällä temppelissä ja opettavat kansaa."

Ap. t. 5:32 

Me olemme kaiken tämän todistajat -- samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat." [Luuk. 24:48+]

Ap. t. 5:36 

Ennen meidän päiviämme esiintyi Teudas. Hän väitti jokin olevansa ja saikin mukaansa neljäsataa miestä, mutta hänet tapettiin ja koko hänen kannattajajoukkonsa hävisi jäljettömiin.

Ap. t. 5:38 

Siksi annan teille nyt tämän neuvon: jättäkää nämä miehet rauhaan, antakaa heidän olla. Jos tämä heidän ajamansa hanke on lähtöisin ihmisistä, se kukistuu itsestään. [Sananl. 21:30; Matt. 15:13]

Ap. t. 5:39 

Jos se taas on Jumalasta, te ette pysty heitä kukistamaan. Pitäkää varanne! Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?" Gamalielin puhe saavutti vastakaikua. [Viis. 12:14]

Ap. t. 6:2 

Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan.

Ap. t. 7:2 

Stefanos vastasi: "Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin. [1. Moos. 11:31]

Ap. t. 7:5 

Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia. [1. Moos. 13:15, 15:18]

Ap. t. 7:6 

Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta. Ap. 7:6,7:[ 1. Moos. 15:13,14 : 2. Moos. 12:40]

Ap. t. 7:9 

"Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan [1. Moos. 37:28, 39:2]

Ap. t. 7:12 

Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä [1. Moos. 42:1,2]

Ap. t. 7:20 

Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona, [2. Moos. 2:2; Hepr. 11:23]

Ap. t. 7:22 

Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa. [Sir. 45:3; Luuk. 24:19]

Ap. t. 7:26 

Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'

Ap. t. 7:33 

Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.

Ap. t. 7:37 

Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: 'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.' [Ap. t. 3:22,23+]

Ap. t. 7:38 

Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille. [2. Moos. 19:3,20, 20:18; 5. Moos. 5:31 | 5. Moos. 32:47]

Ap. t. 7:44 

"Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan. [2. Moos. 25:9,40, 26:30; Hepr. 8:5]

Ap. t. 8:1 

Saul oli samaa mieltä kuin muut ja hyväksyi sen, että Stefanos surmattiin. Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa. [Ap. t. 22:20]

Ap. t. 8:9 

Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa.

Ap. t. 8:10 

Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: "Hän on Suuri Voima, Jumalan voima."

Ap. t. 8:13 

Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan.

Ap. t. 8:16 

Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]

Ap. t. 8:20 

Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! [Matt. 10:8]

Ap. t. 8:21 

Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. [Ef. 5:5]

Ap. t. 8:23 

Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan." [1. Tim. 6:9; Hepr. 12:15]

Ap. t. 8:26 

Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."

Ap. t. 8:27 

Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla [Ps. 68:32; Sef. 3:10]

Ap. t. 8:28 

ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.

Ap. t. 8:32 

Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Ap. 8:32,33:[ Jes. 53:7,8]

Ap. t. 9:2 

ja pyysi tältä Damaskoksen synagogille osoitettuja kirjeitä, jotka valtuuttaisivat hänet vangitsemaan tuolle tielle lähteneet, sekä miehet että naiset, ketkä vain käsiinsä saisi, ja tuomaan heidät Jerusalemiin.

Ap. t. 9:5 

Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

Ap. t. 9:9 

Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.

Ap. t. 9:10 

Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen, Herra", hän vastasi.

Ap. t. 9:15 

Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene, minä olen valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni maailman kansojen ja kuninkaiden ja myös Israelin kansan edessä. [Ap. t. 23:11, 26:17,18, 28:28]

Ap. t. 9:20 

Hän alkoi heti synagogissa julistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

Ap. t. 9:21 

Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, olivat ihmeissään. He sanoivat: "Eikö tämä sama mies pyrkinyt Jerusalemissa tuhoamaan ne, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä? Eikö hän tännekin tullut vangitakseen heidät ja viedäkseen ylipappien eteen?" [Ap. t. 8:3]

Ap. t. 9:22 

Mutta Saul sai yhä enemmän voimaa. Vääjäämättömin todistein hän osoitti, että Jeesus on Kristus, ja saattoi näin Damaskoksen juutalaiset hämmennyksen valtaan. [Ap. t. 18:28]

Ap. t. 9:26 

Jerusalemiin saavuttuaan Saul yritti liittyä opetuslasten joukkoon, mutta kaikki pelkäsivät häntä eivätkä uskoneet, että hänestä oli tullut opetuslapsi. [Gal. 1:18]

Ap. t. 9:28 

Sen jälkeen Saul eli ja vaikutti heidän parissaan Jerusalemissa. Rohkeasti hän julisti sanomaa Herrasta.

Ap. t. 9:33 

Hän tapasi kaupungissa Aineas-nimisen miehen, joka oli halvaantunut ja oli ollut vuoteenomana kahdeksan vuotta.

Ap. t. 9:36 

Joppessa* oli opetuslasten joukossa Tabita-niminen nainen; nimi on kreikaksi Dorkas.* Hän teki paljon hyvää ja avusti köyhiä runsain määrin. [Joppe on sama kuin Vanhan testamentin Jafo, nykyinen Jaffa.]

Ap. t. 9:38 

Lydda on lähellä Joppea, ja kun opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siellä, he lähettivät kaksi miestä viemään hänelle sanan: "Tule kiireesti meidän luoksemme."

Ap. t. 9:39 

Pietari lähti heti miesten mukaan. Kun hän tuli paikalle, hänet vietiin kattohuoneeseen, ja leskivaimot kerääntyivät hänen ympärilleen ja näyttivät itkien hänelle paitoja ja muita vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan vielä heidän kanssaan.

Ap. t. 10:4 

Cornelius tuijotti peloissaan enkeliä ja kysyi: "Mitä tahdot, herra?" Enkeli vastasi: "Rukouksesi ja almusi ovat uhrina nousseet Jumalan eteen, ja hän on muistanut sinut. [Hepr. 6:10]

Ap. t. 10:6 

Hän asuu Simon-nimisen nahkurin luona, jonka talo on meren rannalla." [Ap. t. 9:43]

Ap. t. 10:17 

Kun Pietari vielä ihmetteli, mitä hänen näkynsä oikein tarkoitti, Corneliuksen lähettämät miehet ilmaantuivat portille. He olivat kyselemällä löytäneet Simonin talon Ap. 10:17,18:[ Ap. t. 11:11,12]

Ap. t. 10:21 

Pietari meni alas miesten luo ja sanoi: "Minä olen se, jota etsitte. Mikä on asianne?"

Ap. t. 10:24 

Sitä seuraavana päivänä hän tuli Kesareaan. Cornelius oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä ja odotti tulijoita.

Ap. t. 10:26 

Mutta Pietari sanoi: "Nouse, minä olen vain ihminen niin kuin sinäkin", ja auttoi hänet ylös. [Ap. t. 14:15]

Ap. t. 10:28 

Hän sanoi heille: "Niin kuin tiedätte, juutalaisen ei ole sallittua seurustella toiseen kansaan kuuluvien kanssa eikä mennä heidän luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, ettei ketään ihmistä saa pitää epäpuhtaana tai saastaisena. [2. Moos. 23:32,33; Esra 10:11; Mark. 7:27; Joh. 4:9]

Ap. t. 10:30 

Cornelius vastasi: "Kolme päivää sitten olin tähän aikaan, yhdeksännellä tunnilla, täällä kotonani rukoilemassa. Silloin seisoi yhtäkkiä edessäni mies, jolla oli hohtavan valkeat vaatteet,

Ap. t. 10:34 

Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. [Sir. 35:14,15; Room. 2:11; Gal. 2:6; 1. Piet. 1:17]

Ap. t. 10:35 

Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa. [Jes. 56:6,7; Luuk. 7:4,5]

Ap. t. 10:36 

Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut -- hän, joka on kaikkien Herra. [1. Kor. 8:6; Ef. 2:14; Kol. 1:20]

Ap. t. 10:38 

Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan. [Luuk. 4:18, 5:17, 6:19]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21>