header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku כל (kol kole or (Jer 33:8) כול kowl kole) every thing

Löytyi 4242 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Sam. 22:1 

Daavid lähti Gatista ja pakeni Adullamin luolaan. Kun hänen veljensä ja koko sukunsa saivat siitä tiedon, he lähtivät hänen luokseen. [Ps. 57:1, 142:1]

1. Sam. 22:2 

Daavidin luo kokoontui myös joukoittain pulaan joutuneita, velkojien ahdistamia ja katkeroituneita miehiä, ja hänestä tuli heidän johtajansa. Näin hänen luokseen kerääntyi nelisensataa miestä.

1. Sam. 22:4 

Daavid jätti heidät Moabin kuninkaan haltuun, ja he asuivat kuninkaan luona niin kauan kuin Daavid viipyi turvapaikassaan vuorilla.

1. Sam. 22:6 

Saul istui Gibeassa kukkulalla tamariskipuun alla keihäs kädessään, ja kaikki hänen miehensä seisoivat hänen ympärillään. Silloin Saulille tultiin kertomaan, että Daavid ja hänen miehensä oli nähty.

1. Sam. 22:7 

Saul sanoi ympärillään seisovalle väelle: "Kuulkaa, Benjaminin miehet! Luuletteko, että Iisain poika antaa teille kaikille peltoja ja viinitarhoja ja tekee jokaisesta tuhannen tai sadan miehen päällikön? [1. Sam. 8:14]

1. Sam. 22:8 

Siksikö te kaikki olette tehneet salaliiton minua vastaan? Kukaan ei paljastanut minulle, että poikani oli tehnyt liiton Iisain pojan kanssa. Kukaan teistä ei välittänyt minusta sen vertaa, että olisi paljastanut minulle, mitä poikani teki. Hän yllytti palvelijaani minua vastaan, ja nyt tämä väijyy minun henkeäni." [1. Sam. 18:3+]

1. Sam. 22:11 

Kuningas kutsutti luokseen pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja koko hänen isänsä suvun, Nobin papit. He kaikki saapuivat kuninkaan luo.

1. Sam. 22:14 

Ahimelek vastasi kuninkaalle: "Kuka sinun miehistäsi olisi luotettavampi kuin Daavid? Onhan hän kuninkaan vävy, henkivartiostosi päällikkö ja suuresti kunnioitettu sinun hovissasi. [1. Sam. 18:13,27]

1. Sam. 22:15 

Ja kysyinkö minä silloin ensimmäistä kertaa häntä varten neuvoa Jumalalta? Varmasti en! Älköön kuningas syyttäkö mistään minua tai sukuani, sillä palvelijasi ei ole tiennyt tällaisesta puolta sanaakaan."

1. Sam. 22:16 

Mutta kuningas vastasi: "Nyt sinä totisesti kuolet, Ahimelek, sinä ja koko isäsi suku!"

1. Sam. 22:22 

Silloin Daavid kertoi Abjatarille: "Kun Doeg Edomilainen oli sinä päivänä siellä, minä aavistin heti, että hän kertoisi kaiken Saulille. Minä olen syypää sukusi tuhoon. [1. Sam. 21:8]

1. Sam. 23:8 

Saul kutsui koolle koko sotaväkensä lähteäkseen Keilaan ja saartaakseen Daavidin miehineen sinne.

1. Sam. 23:14 

Daavid pysytteli piilopaikoissaan Sifin autiomaan vuorilla. Saul etsi häntä koko ajan, mutta Jumala ei antanut Daavidia hänen käsiinsä.

1. Sam. 23:20 

Jos nyt haluat tulla sinne, kuningas, me kyllä luovutamme hänet sinun käsiisi."

1. Sam. 23:23 

Ottakaa tarkasti selvää kaikista piilopaikoista, joita hän käyttää. Sitten kun teillä on varmat tiedot, tulkaa taas minun luokseni, niin lähden teidän mukaanne. Jos hän on tässä maassa, etsin kyllä hänet käsiini, vaikka joutuisin kulkemaan kylä kylältä läpi koko Juudan!"

1. Sam. 24:3 

Silloin Saul otti mukaansa Israelista kolmetuhatta valiosoturia ja lähti etsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauriskallioiden itäpuolelta.

1. Sam. 25:1 

Samuel kuoli, ja kaikki israelilaiset kokoontuivat valittajaisiin. Samuel haudattiin kotipaikalleen Ramaan. Sitten Daavid lähti Paranin autiomaahan. [1. Sam. 7:17, 28:3]

1. Sam. 25:6 

Sanokaa näin: 'Onnea ja kaikkea hyvää sinulle, väellesi ja kaikelle mitä omistat!

1. Sam. 25:7 

Olen kuullut, että sinulla on parhaillaan lampaiden keritsiäiset. Sinun paimenesi ovat liikkuneet samoilla paikoilla kuin mekin, mutta me emme ole häirinneet heitä eikä heiltä ole hävinnyt mitään koko sinä aikana, jonka he ovat olleet Karmelissa. [1. Moos. 38:12; 2. Sam. 13:24]

1. Sam. 25:9 

Daavidin miehet menivät Nabalin luo, veivät hänelle Daavidin nimissä nämä terveiset ja jäivät odottamaan vastausta.

1. Sam. 25:12 

Daavidin miehet kääntyivät takaisin, palasivat Daavidin luo ja kertoivat hänelle, mitä Nabal oli sanonut.

1. Sam. 25:15 

Nuo miehet ovat aina olleet meille hyviä. Meillä ei ollut mitään ikävyyksiä emmekä menettäneet mitään koko sinä aikana, kun kuljeskelimme samoilla seuduilla.

1. Sam. 25:16 

Niin kauan kuin paimensimme lampaita heidän lähettyvillään, he olivat yötä päivää kuin muuri meidän ympärillämme.

1. Sam. 25:17 

Mieti nyt tarkkaan, mitä voisit tehdä! Muuten hukka perii isäntämme ja koko hänen väkensä. Itse hän on niin kelvoton, ettei hänelle kannata edes puhua."

1. Sam. 25:21 

Daavid oli sanonut: "Aivan suotta pidin tuon miehen omaisuudesta niin hyvää huolta, ettei siitä mitään hävinnyt. Hän maksoi minulle hyvän pahalla. [Ps. 35:12]

1. Sam. 25:22 

Mutta kohdatkoon Jumalan viha minua nyt ja aina, jos jätän huomisaamuksi henkiin hänen väestään yhdenkään, joka vetensä seinään heittää!"

1. Sam. 25:30 

Kun Herra tekee sinulle kaiken sen hyvän, minkä on luvannut, ja korottaa sinut Israelin hallitsijaksi, [2. Sam. 5:2]

1. Sam. 26:12 

Daavid otti itse Saulin pään vierestä keihään ja vesipullon, ja he menivät pois. Kukaan ei nähnyt tai huomannut mitään, kukaan ei edes herännyt. Kaikki nukkuivat, sillä Herra oli vaivuttanut heidät syvään uneen.

1. Sam. 26:24 

Samoin kuin minä olen tänään säästänyt sinun henkesi, niin säästäköön Herra minun henkeni ja pelastakoon minut kaikista vaaroista ja vaivoista."

1. Sam. 27:1 

Daavid ajatteli mielessään: "Joskus saan kuitenkin surmani Saulin kädestä. Minun ei auta muu kuin hankkiutua turvaan filistealaisten maahan. Silloin Saul näkee, että minua on turha etsiä ympäri Israelia, ja minä olen vihdoin häneltä turvassa."

1. Sam. 27:11 

Daavid ei koskaan jättänyt henkiin ainoatakaan miestä tai naista Gatiin tuotavaksi, sillä hän ajatteli: "He vielä paljastaisivat meidät ja kertoisivat, mitä minä olen tehnyt." Näin Daavid menetteli koko ajan asuessaan filistealaisten maassa.

1. Sam. 28:2 

Daavid vastasi Akisille: "Hyvä! Nyt saat nähdä, mihin palvelijasi pystyy." Akis sanoi Daavidille: "Hyvä on! Minä teen sinusta vakituisen henkivartijani."

1. Sam. 28:3 

Samuel oli kuollut, ja israelilaiset olivat pitäneet valittajaiset ja haudanneet hänet Ramaan, hänen kotikaupunkiinsa. Ja Saul oli poistanut maasta henkien manaajat ja enteiden selittäjät. [1. Sam. 25:1 | 3. Moos. 19:31+]

1. Sam. 28:4 

Kokoonnuttuaan yhteen filistealaiset menivät Sunemiin ja leiriytyivät sinne. Silloin Saul kokosi kaikki israelilaiset, ja he leiriytyivät Gilboaan.

1. Sam. 28:20 

Silloin Saul kaatui kauhistuneena maahan pitkin pituuttaan. Hän oli säikähtynyt Samuelin puheesta, ja hänen voimansa olivat lopussa, koska hän ei ollut syönyt leivän palaakaan koko sinä päivänä ja yönä.

1. Sam. 29:1 

Filistealaiset kokosivat kaikki joukkonsa Afekiin, ja israelilaisilla oli leirinsä Jisreelissä lähteen luona. [1. Sam. 4:1]

1. Sam. 30:6 

Daavid joutui suureen hätään, sillä miehet olivat poikiensa ja tyttäriensä vuoksi niin katkeria, että uhkasivat kivittää hänet kuoliaaksi. Mutta Daavid haki tukea Herrasta, Jumalastaan,

1. Sam. 30:16 

Kun mies vei Daavidin sinne, amalekilaiset olivat hajaantuneet pitkin seutua. He söivät, joivat ja juhlivat suurta saalista, jonka olivat ryöstäneet filistealaisten maasta ja Juudasta.

1. Sam. 30:18 

Daavid sai haltuunsa kaiken, minkä amalekilaiset olivat vieneet, ja vapautti myös molemmat vaimonsa.

1. Sam. 30:19 

Mitään ei puuttunut, ei suurta eikä pientä, ei ainoatakaan poikaa tai tytärtä eikä mitään amalekilaisten saaliina viemistä tavaroista. Daavid sai kaiken takaisin

1. Sam. 30:20 

ja lisäksi vielä lampaita, vuohia ja lehmiä. Hänen miehensä ajoivat karjan hänen eteensä ja sanoivat: "Tämä saalis kuuluu Daavidille."

1. Sam. 30:22 

Mutta Daavidia seuranneessa joukossa oli myös kehnoja ja kelvottomia miehiä. He sanoivat: "Koska nuo eivät pysyneet mukana, emme anna heille mitään saaliistamme. Saakoon kukin vain vaimonsa ja lapsensa. Viekööt heidät mukanaan ja menkööt tiehensä!"

1. Sam. 30:31 

ja Hebronissa, sekä kaikkialle, missä hän oli miehineen kulkenut.

1. Sam. 31:6 

Näin he kaikki kuolivat samana päivänä, Saul, kolme hänen poikaansa, hänen aseenkantajansa sekä kaikki hänen lähimmät miehensä.

1. Sam. 31:12 

kaikki kaupungin taistelukykyiset miehet lähtivät liikkeelle. He kulkivat koko yön ja ottivat Saulin ja hänen poikiensa ruumiit alas Bet-Seanin muurilta, toivat ne Jabesiin ja polttivat ne siellä.

2. Sam. 1:9 

Saul sanoi: 'Tule tänne ja tapa minut. Silmissäni pimenee jo, vaikka minussa vielä on henki.'

2. Sam. 1:11 

Silloin Daavid repäisi vaatteensa, ja samoin tekivät kaikki hänen miehensä.

2. Sam. 2:9 

ja asetti hänet Gileadin, Asserin heimon, Jisreelin, Efraimin ja Benjaminin heimon ja koko Israelin kuninkaaksi.

2. Sam. 2:23 

Mutta Asael ei suostunut lopettamaan takaa-ajoa. Silloin Abner iski keihäänsä varsipää edellä hänen vatsaansa, ja keihäs tuli selkäpuolelta ulos. Asael lyyhistyi maahan ja kuoli siihen paikkaan. Ja kaikki, jotka tulivat paikalle, missä Asael makasi kuolleena, pysähtyivät katsomaan. [2. Sam. 3:27 | 2. Sam. 20:12]

2. Sam. 2:28 

Joab puhalsi torveen, ja hänen miehensä pysähtyivät. He lopettivat israelilaisten takaa-ajon ja keskeyttivät taistelun.

2. Sam. 2:29 

Abner ja hänen miehensä lähtivät paluumatkalle. He kulkivat koko yön Jordanin tasangolla, menivät sitten joen yli, vaelsivat Bitronin läpi ja tulivat Mahanaimiin.

2. Sam. 2:30 

Palattuaan ajamasta takaa Abneria Joab kokosi joukkonsa, ja Daavidin väestä puuttui Asaelin lisäksi yhdeksäntoista miestä.

2. Sam. 2:32 

He toivat Asaelin ruumiin mukanaan ja hautasivat hänet Betlehemiin hänen isänsä hautaan. Joab ja hänen miehensä kulkivat koko yön ja saapuivat Hebroniin aamun sarastaessa.

2. Sam. 3:12 

Abner lähetti heti sananviejiä Daavidin luo sanomaan: "Kenen maa tämä oikein on? Solmi kanssani liitto, niin minä autan sinua saamaan puolellesi koko Israelin."

2. Sam. 3:18 

Toimikaa siis nyt, sillä Herra on sanonut Daavidille: 'Minä annan palvelijani Daavidin pelastaa kansani Israelin filistealaisten ja kaikkien sen vihollisten käsistä.'" [1. Kun. 3:6, 11:13; 2. Kun. 19:34, 20:6]

2. Sam. 3:19 

Abner puhui tästä nyt myös benjaminilaisille, ja sitten hän lähti Hebroniin kertomaan Daavidille, mitä israelilaiset ja koko Benjaminin heimo tahtoivat. [1. Aik. 12:30]

2. Sam. 3:21 

Abner sanoi Daavidille: "Minä lähden nyt ja kokoan kaikki israelilaiset sinun luoksesi, herrani ja kuninkaani. He solmivat kanssasi liiton, ja sinusta tulee kaikkien niiden kuningas, joita tahdot hallita." Daavid saatteli Abnerin matkaan, ja hän lähti rauhassa menemään.

2. Sam. 3:23 

Kun Joab saapui miehineen, hänelle kerrottiin, että Abner, Nerin poika, oli tullut kuninkaan luo ja että kuningas oli päästänyt hänet lähtemään.

2. Sam. 3:25 

Tunnethan sinä Abnerin, Nerin pojan! Hän tuli sinua harhauttamaan, urkkimaan liikkeitäsi ja ottamaan selkoa kaikesta mitä teet."

2. Sam. 3:29 

Langetkoon tämä syyllisyys Joabin päälle ja koko hänen isänsä suvulle! Olkoon Joabin suvussa aina vuototautisia ja spitaalisia, kepin varassa kulkevia, miekkaan sortuvia ja leivättömiä!" [1. Kun. 2:5,6,32,33]

2. Sam. 3:31 

Daavid sanoi Joabille ja kaikille, jotka olivat paikalla: "Repäiskää vaatteenne, pukeutukaa säkkikankaaseen ja pitäkää valittajaiset Abnerille." Ja kuningas Daavid kulki paarien jäljessä,

2. Sam. 3:32 

kun he hautasivat Abnerin Hebroniin. Kuningas itki hänen haudallaan suureen ääneen, ja myös koko kansa itki.

2. Sam. 3:34 

Kätesi eivät olleet sidotut, jalkasi eivät olleet vaskikahleissa. Silti sinä kaaduit kuin kavalien rikollisten käsiin. Silloin kansa itki häntä yhä enemmän.

2. Sam. 3:35 

Vielä päivänvalon aikaan väkijoukko tuli tarjoamaan Daavidille leipää.* Mutta Daavid sanoi: "Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jos ennen auringonlaskua maistan leipää tai mitään muutakaan." [Leivän tarjoaminen kuului hautajaismenoihin ja oli tarkoitettu surevien lohduttamiseksi.]

2. Sam. 3:36 

Nämä sanat olivat ihmisille mieleen niin kuin kaikki muukin, mitä kuningas teki.

2. Sam. 3:37 

Väkijoukko ja koko Israel ymmärsivät silloin, ettei kuninkaalla ollut osuutta Nerin pojan Abnerin surmaamiseen.

2. Sam. 4:1 

Kun Saulin poika Isboset kuuli, että Abner oli kuollut Hebronissa, hän lamaantui pelosta, ja kaikki israelilaiset säikähtivät.

2. Sam. 4:7 

sisälle taloon, jonka makuuhuoneessa Isboset lepäsi vuoteellaan. He löivät hänet hengiltä ja iskivät häneltä pään poikki, ottivat sen mukaansa ja kulkivat koko yön Jordanin laaksoa etelään.

2. Sam. 4:9 

Daavid vastasi Rekabille ja hänen veljelleen Baanalle, beerotilaisen Rimmonin pojille: "Niin totta kuin Herra elää, Herra, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä: [1. Kun. 1:29]

2. Sam. 5:1 

Kaikki Israelin heimot saapuivat Hebroniin Daavidin luo ja sanoivat: "Sinä ja me olemme samaa lihaa ja verta. 2. 5:1-10:[ 1. Aik. 11:1-9 : 2. Sam. 19:13,14]

2. Sam. 5:3 

Myös kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin. Kuningas Daavid solmi siellä heidän kanssaan liiton Herran edessä, ja he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi. [2. Moos. 3:16+ | 1. Sam. 16:13; 2. Sam. 2:4]

2. Sam. 5:5 

seitsemän vuotta kuusi kuukautta Juudan kuninkaana Hebronissa ja kolmekymmentäkolme vuotta koko Israelin ja Juudan kuninkaana Jerusalemissa. [2. Sam. 2:11; 1. Aik. 3:4]

2. Sam. 5:8 

Sinä päivänä hän sanoi: "Te, jotka tahdotte kukistaa jebusilaiset, pistäkää hengiltä nuo sokeat ja rammat, joita Daavid ei voi sietää."* Tämän vuoksi sanotaan: "Sokeat ja rammat eivät pääse sisälle pyhäkköön." [Toisen tulkinnan mukaan tekstissä on viittaus kaupungin vesitunneliin.] [3. Moos. 21:18; Matt. 21:14]

2. Sam. 5:17 

Kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi, he lähtivät kaikki liikkeelle käydäkseen Daavidin kimppuun. Saatuaan tästä tiedon Daavid lähti turvapaikkaansa vuorille.

2. Sam. 6:1 

Daavid kokosi jälleen kaikki Israelin parhaat soturit, kolmekymmentätuhatta miestä. 2. 6:1-23:[ 1. Aik. 13:1-14]

2. Sam. 6:2 

Hän lähti koko joukkonsa kanssa hakemaan Juudan Baalasta Herralle Sebaotille pyhitetyn liitonarkun, jota kerubit varjoavat. [Joos. 15:29; 1. Sam. 7:1 | 2. Moos. 25:20+]

2. Sam. 6:5 

Ja Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat riemuissaan Herran edessä ja lauloivat soittaen lyyraa ja harppua, rumpuja, helistimiä ja symbaaleja.

2. Sam. 6:11 

Herran arkku oli kolmen kuukauden ajan siellä, ja Herra siunasi Obed-Edomia ja koko hänen perhettään.

2. Sam. 6:12 

Mutta kun Daavid kuuli, että Herra oli Jumalan arkun vuoksi siunannut Obed-Edomin koko perhettä ja hänen omaisuuttaan, hän lähti Obed-Edomin taloon ja toi sieltä Jumalan arkun riemusaatossa Daavidin kaupunkiin. 2. 6:12-23:[ 1. Aik. 15:1-16:43]

2. Sam. 6:14 

Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä.

2. Sam. 6:15 

Daavid ja koko Israelin heimo saattoivat Herran arkkua, ja riemu raikui ja torvet soivat.

2. Sam. 6:19 

ja jakoi kansalle, koko Israelin väelle, miehille ja naisille, kullekin uhrileivän, yhden osuuden uhrilihasta ja hunajaleivonnaisen. Sitten kaikki lähtivät kotiinsa.

2. Sam. 6:21 

Daavid vastasi: "En, vaan Herran edessä! Hän valitsi mieluummin minut kuin isäsi ja isäsi suvun ja määräsi minut Israelin, Herran kansan, hallitsijaksi. Herran edessä minä tahdon iloita,

2. Sam. 7:1 

Kuningas Daavid asui nyt palatsissaan, ja Herra oli antanut hänen päästä rauhaan kaikista vihollisista, joita hänen ympärillään oli ollut. 2. 7:1-29:[ 1. Aik. 17:1-27]

2. Sam. 7:3 

Natan sanoi kuninkaalle: "Tee vain kaikki mitä on mielessäsi, sillä Herra on kanssasi."

2. Sam. 7:7 

Olenko israelilaisten kanssa vaeltaessani koskaan sanonut yhdellekään Israelin johtajista, joiden olen käskenyt paimentaa kansaani Israelia: 'Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista asuntoa?'

2. Sam. 7:9 

Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut, ja olen raivannut viholliset pois edestäsi, ja minä teen sinun nimesi yhtä suureksi kuin maan mahtavien nimet.

2. Sam. 7:11 

niin kuin vielä silloinkin, kun olin asettanut tuomareita johtamaan kansaani Israelia. Minä päästän sinut rauhaan kaikista vihollisistasi. "Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen.

2. Sam. 7:17 

Natan kertoi Daavidille kaikki nämä sanat ja koko tämän näyn.

2. Sam. 7:21 

Täyttääksesi sanasi olet omasta tahdostasi tehnyt kaikki nämä suuret teot ja ilmoittanut ne palvelijallesi.

2. Sam. 7:22 

Sen tähden sinä olet suuri, Herra, minun Jumalani. Kaikki se, mitä olemme omin korvin kuulleet, osoittaa, ettei ole toista sinun kaltaistasi, ei ole muuta Jumalaa kuin sinä. [5. Moos. 3:24+]

2. Sam. 8:4 

Daavid otti häneltä vangiksi tuhat seitsemänsataa vaunumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä. Hevosia hän säästi sata, kaikilta muilta hän katkaisi jalkajänteet. [Joos. 11:6]

2. Sam. 8:6 

Hän asetti Damaskoksen aramealaisten maahan varuskuntia, ja aramealaisista tuli hänen alamaisiaan, jotka maksoivat hänelle veroa. Ja Herra antoi Daavidille voiton kaikkialla minne hän meni.

2. Sam. 8:9 

Kun Hamatin kuningas Toi kuuli, että Daavid oli lyönyt Hadadeserin sotavoimat,

2. Sam. 8:11 

ja Daavid pyhitti ne Herralle yhdessä sen hopean ja kullan kanssa, jonka hän oli ottanut kukistamiltaan kansoilta,

2. Sam. 8:14 

Hän asetti varuskuntia pitkin koko Edomia, ja kaikki edomilaiset joutuivat hänen alamaisikseen. Ja Herra antoi Daavidille voiton kaikkialla minne hän meni. [4. Moos. 24:18; 2. Kun. 8:20-22]

2. Sam. 8:15 

Daavid hallitsi koko Israelia ja kohteli aina kansaansa lain ja oikeuden mukaan.

2. Sam. 9:7 

Daavid sanoi hänelle: "Älä pelkää. Minä haluan osoittaa sinulle ystävyyttä isäsi Jonatanin tähden. Minä annan sinulle isoisäsi Saulin koko maaomaisuuden, ja saat aina syödä minun pöydässäni." [1. Sam. 20:15]

2. Sam. 9:9 

Kuningas kutsui luokseen Saulin palvelijan Siban ja sanoi hänelle: "Kaiken sen, mikä on kuulunut Saulille ja hänen suvulleen, minä annan herrasi pojalle.

2. Sam. 9:11 

Hän vastasi kuninkaalle: "Minä teen niin kuin herrani ja kuninkaani käskee." Siitä alkaen Mefiboset söi Daavidin pöydässä kuninkaan poikien joukossa.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43>