Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 199 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Joosua kutsui gibeonilaiset eteensä ja sanoi heille: "Miksi petitte meidät sanomalla, että tulitte hyvin kaukaa, vaikka asutte aivan lähellä? | |
He vastasivat Joosualle: "Meille, sinun palvelijoillesi, kerrottiin, että Herra, sinun Jumalasi, käski palvelijansa Mooseksen antaa teille koko tämän maan ja käski teidän hävittää kaikki sen asukkaat tieltänne. Siksi me pelkäsimme henkemme puolesta ja teimme näin. [5. Moos. 7:2] | |
mutta hän määräsi heidät siitä päivästä alkaen israelilaisten orjiksi hakkaamaan puita ja kantamaan vettä Herran alttaria varten. Tämä on heidän työnään yhä edelleen paikassa, jonka Herra on valinnut. [5. Moos. 29:10] | |
Adoni-Sedek, Jerusalemin kuningas, sai kuulla, että Joosua oli vallannut Ain ja julistanut sen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja että hän oli tehnyt Aille ja sen kuninkaalle saman kuin Jerikolle ja sen kuninkaalle. Adoni-Sedek sai myös tietää, että Gibeonin asukkaat olivat tehneet sopimuksen Israelin kanssa ja saaneet jäädä asumaan israelilaisten keskuuteen. | |
"Tulkaa minun avukseni. Meidän on kukistettava Gibeon, sillä se on liittoutunut Joosuan ja israelilaisten kanssa." | |
Silloin gibeonilaiset lähettivät Gilgaliin leiriytyneelle Joosualle tämän viestin: "Mehän olemme sinun palvelijoitasi. Älä hylkää meitä, vaan tule nopeasti apuun ja pelasta meidät. Kaikki vuoriston amorilaiskuninkaat ovat yhteisvoimin ryhtyneet sotimaan meitä vastaan." | |
Joosua lähti silloin Gilgalista mukanaan valiosoturinsa ja koko muu sotajoukkonsa. | |
Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä. Minä annan heidät sinun käsiisi. Kukaan heistä ei voi kestää sinun edessäsi." [5. Moos. 3:2; Joos. 6:2, 8:1] | |
Lähdettyään Gilgalista Joosua marssi joukkoineen koko yön ja hyökkäsi amorilaisten kimppuun yllättäen. | |
Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, Joosua puhui Herralle israelilaisten kuullen ja sanoi: "Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa! Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!" | |
Taistelun jälkeen Joosua palasi kaikki israelilaiset mukanaan Gilgalin leiriin. | |
Joosua sai viestin: "Kaikki viisi kuningasta ovat löytyneet, he piileskelevät Makkedan luolassa." | |
Joosua sanoi: "Vierittäkää suuria kiviä luolan suulle ja asettakaa sinne vartiomiehet, | |
Joosua ja israelilaiset löivät amorilaiset perin pohjin. Vain muutamat harvat jäivät henkiin ja pääsivät pakenemaan linnoitettuihin kaupunkeihinsa. | |
Kaikki israelilaiset palasivat vahingoittumattomina Joosuan luo Makkedan leiriin. Kukaan ei enää uskaltanut hiiskua sanaakaan israelilaisia vastaan. [2. Moos. 11:7] | |
Joosua sanoi: "Avatkaa luolan suu ja tuokaa kuninkaat minun luokseni." | |
Joosua kutsui sitten israelilaiset koolle ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat taistelleet hänen rinnallaan: "Tulkaa tänne ja laskekaa jalkanne näiden kuninkaiden niskan päälle." He tekivät niin. | |
Joosua sanoi heille: "Älkää pelätkö älkääkä lannistuko, olkaa rohkeat ja lujat, sillä näin Herra tekee kaikille teidän vihollisillenne, joita vastaan te taistelette." | |
Sitten Joosua surmasi kuninkaat. Ruumiit ripustettiin viiteen puuhun, ja ne riippuivat niissä iltaan asti. | |
Auringonlaskun aikaan Joosua käski ottaa ruumiit alas puista ja heittää ne siihen luolaan, jossa kuninkaat olivat piileskelleet. Luolan suulle kasattiin suuria kiviä, ja kiviröykkiö on siellä vielä tänäkin päivänä. [Joos. 8:29] | |
Samana päivänä Joosua hyökkäsi Makkedaa vastaan ja valtasi sen. Hän julisti kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmasi Makkedan kuninkaan ja kaikki sen asukkaat; ainoatakaan ihmistä ei jätetty henkiin. Hän teki Makkedan kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle. [Joos. 6:21] | |
Makkedasta Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Libnaa. He kävivät hyökkäykseen sitä vastaan, | |
Joosua ja israelilaiset lähtivät tämän jälkeen Libnasta kohti Lakisia, järjestivät joukkonsa ja kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan. | |
Horam, Geserin kuningas, saapui silloin Lakisin avuksi, mutta Joosua voitti myös hänet ja hänen sotajoukkonsa, eikä ainoatakaan geseriläistä päästetty pakenemaan. | |
Lakisista Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Eglonia. He järjestivät joukkonsa ja kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan. | |
Eglonista Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Hebronia. He kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan, | |
Sitten Joosua ja israelilaiset kääntyivät kohti Debiriä ja kävivät hyökkäykseen sitä vastaan. | |
Joosua kukisti koko maan ja valloitti vuoriston, Negevin alueen, läntiset kukkulat ja itäiset rinteet. Hän surmasi näiden seutujen kuninkaat eikä päästänyt ainoatakaan heistä pakenemaan. Hän julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi kaikki elävät olennot ja hävitti ne, kuten Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt. [5. Moos. 7:2, 20:16,17] | |
Joosua valloitti koko maan Kades- Barneasta Gazaan sekä koko Gosenin aina Gibeoniin saakka. [Joos. 11:16, 15:51] | |
Hän kukisti yhdellä kertaa kaikki tämän alueen kuninkaat, sillä Herra, Israelin Jumala, soti kansansa puolesta. | |
Tämän jälkeen Joosua ja israelilaiset palasivat leiriinsä Gilgaliin. | |
Mutta Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä. Huomenna tähän aikaan minä annan israelilaisten surmata heidät viimeiseen mieheen. Sinä katkot heidän hevosiltaan jalkojen jänteet ja poltat poroksi heidän sotavaununsa." | |
Joosua teki sotajoukkoineen yllätyshyökkäyksen vihollisten leiriin, joka oli Meromin lähteiden luona, | |
Joosua teki niin kuin Herra oli määrännyt. Hän katkoi vihollisten hevosilta jalkojen jänteet ja poltti heidän sotavaununsa. | |
Sitten Joosua kääntyi takaisin. Hän valtasi Hasorin, joka muinoin oli seudun kaikista kaupunkivaltioista mahtavin, ja surmasi sen kuninkaan. | |
Hän valtasi myös kaikki muut kaupungit, otti niiden kuninkaat vangiksi ja surmasi heidät ja kaupunkien asukkaat Herralle kuuluvana uhrina, kuten Mooses, Herran palvelija, oli käskenyt. [2. Moos. 23:32,33; 4. Moos. 33:52] | |
Näitä kaupunkeja, jotka yhä seisovat kukkuloillaan, ei kuitenkaan poltettu; vain Hasorin Joosua poltti. | |
Tämän käskyn Herra oli antanut palvelijalleen Moosekselle, ja Mooses oli antanut sen edelleen Joosualle, joka tinkimättä täytti kaikki Herran Moosekselle antamat käskyt. [2. Moos. 34:12,13] | |
Joosua sai valloitetuksi koko maan: Juudan vuoriston, Negevin, Gosenin maan, Juudan läntiset kukkulat ja Jordaninlaakson sekä Israelin vuoret ja niiden länsipuoliset kukkulat. 11:16,17:[ Joos. 10:40,41] | |
Joosua joutui sotimaan kauan näitä kuninkaita vastaan. [2. Moos. 23:29,30; 5. Moos. 7:22] | |
Samoihin aikoihin Joosua lähti sotaretkelle hävittääkseen anakilaiset vuoristosta, Hebronista, Debiristä, Anabista, kaikkialta Juudan vuorilta ja Israelin vuoristosta. Hän julisti heidät kaupunkeineen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi heidät. [4. Moos. 13:22; 5. Moos. 1:28; Tuom. 1:20] | |
Herran Moosekselle antaman käskyn mukaisesti Joosua valloitti koko maan. Hän jakoi sen Israelin heimoille antaen kullekin heimolle sille kuuluvan osuuden. Näiden sotien jälkeen maassa vallitsi rauha. | |
Tässä ovat lueteltuina ne Kanaaninmaan kuninkaat, jotka Joosua ja israelilaiset löivät Jordanin länsipuolella. Näiden kuninkaiden hallitsema alue ulottui Libanonista, Bekaanlaakson Baal-Gadista, Seirin suunnalla kohoavaan Halakinvuoreen asti. Nämä alueet Joosua antoi Israelin heimoille perintömaiksi, kullekin heimolle sille määrätyn osuuden, | |
Kun Joosua oli tullut vanhaksi ja saavuttanut korkean iän, Herra sanoi hänelle: "Sinä olet jo hyvin iäkäs, mutta valloittamatonta maata on vielä paljon. | |
Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset ottivat haltuunsa Kanaaninmaasta ja jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nunin poika, sekä Israelin heimojen sukukuntien päämiehet jakoivat israelilaisille perintömaiksi. [4. Moos. 34:17,18] | |
Joukko Juudan heimon miehiä tuli Joosuan luo Gilgaliin, ja kenasilainen Kaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: "Sinähän tiedät, mitä Herra sanoi Moosekselle, Jumalan miehelle, sinusta ja minusta, kun olimme Kades-Barneassa. [4. Moos. 14:24] | |
Joosua siunasi Kalebin, Jefunnen pojan, ja antoi hänelle perintömaaksi Hebronin. [Joos. 15:13, 21:12; 1. Makk. 2:56] | |
Kalebille, Jefunnen pojalle, annettiin maata Juudan heimon alueelta sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Joosualle antanut. Kaleb sai Hebronin eli Kirjat-Arban, joka oli anakilaisten kantaisän Arban kaupunki. [Joos. 14:13] | |
He tulivat pappi Eleasarin, Joosuan, Nunin pojan, ja päämiesten luo ja sanoivat: "Herra käski Mooseksen antaa meille perintöosan samoin perustein kuin miespuolisille sukulaisillemme." Ja Joosua antoi myös heille perintöosan Herran käskyn mukaisesti. [4. Moos. 27:7, 36:2] | |
Joosefin heimon miehet sanoivat Joosualle: "Miksi annoit meille perintömaaksi vain yhden arpaosan, yhden maa-alueen, vaikka Herra on siunannut meitä ja tehnyt meistä suuren kansan?" | |
Joosua vastasi heille: "Kun te kerran olette suuri kansa ja Efraimin vuoristo on teille liian ahdas, niin menkää perissiläisten ja refalaisten metsiin ja raivatkaa sieltä itsellenne maata." | |
Joosua sanoi Joosefin jälkeläisille, Efraimin ja Manassen heimon miehille: "Te olette suuri kansa ja teillä on paljon voimaa. Te saatte enemmän kuin yhden arpaosan: | |
Joosua sanoi israelilaisille: "Kuinka kauan vielä vitkastelette ettekä lähde ottamaan haltuunne sitä maata, jonka Herra, teidän isienne Jumala, on teille antanut? | |
Kun miehet olivat lähdössä, Joosua sanoi heille ohjeeksi: "Menkää ja kierrelkää pitkin maata, laatikaa siitä selvitys ja palatkaa sitten tänne Siloon minun luokseni, niin minä arvon Herran edessä teidän heimoillenne osuudet." | |
Miehet lähtivät kulkemaan pitkin maata. He laativat selvityksen maasta ja sen kaupungeista sekä siitä, miten maa oli jaettava seitsemään osaan. Sitten he palasivat Joosuan luo leiriin, joka oli Silossa. | |
Joosua arpoi osuudet Silossa Herran edessä ja jakoi maan israelilaisille heimoittain. | |
Kun maa oli saatu jaetuksi osiin näitä rajoja myöten, israelilaiset antoivat Joosualle, Nunin pojalle, alueen omien maidensa keskeltä. | |
Nämä olivat ne perintömaat, jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nunin poika, sekä israelilaisten heimojen päämiehet jakoivat Herran edessä arpomalla pyhäkköteltan edustalla Silossa. Näin maan jako saatiin päätökseen. [Joos. 14:1,2, 18:1] | |
Herra sanoi Joosualle: | |
Leeviläissukujen päämiehet tulivat Silossa, Kanaaninmaassa, pappi Eleasarin ja Joosuan, Nunin pojan, sekä Israelin muiden heimojen päämiesten luo | |
Joosua kutsui koolle Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toisen puoliskon | |
Sitten Joosua siunasi heidät ja saattoi heidät matkaan, ja he lähtivät koteihinsa. | |
Mooses oli antanut Manassen heimon toiselle puoliskolle maata Basanista, ja Joosua antoi heimon toiselle puoliskolle maata Jordanin länsipuolelta samalla kun hän antoi maata muille israelilaisille. Hyvästellessään lähtijöitä Joosua siunasi heidät [Joos. 17:5, 18:7] | |
Herra oli antanut israelilaisten elää pitkän aikaa rauhassa ympärillä asuvilta vihollisilta, kun Joosua vanhaksi tultuaan [Joos. 21:44 | Joos. 13:1] | |
kutsui koolle Israelin kansan, sen vanhimmat ja päämiehet, tuomarit ja esimiehet. Hän sanoi heille: "Minä olen tullut vanhaksi ja saavuttanut korkean iän. [Joos. 24:1] | |
Joosua kokosi Sikemiin kaikki Israelin heimot ja kutsui koolle israelilaisten vanhimmat ja päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet. Siellä he asettuivat Jumalan eteen. [Joos. 23:2] | |
Joosua sanoi kansalle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: "'Kauan sitten teidän esi-isänne asuivat Eufratvirran toisella puolen, ja he palvelivat vieraita jumalia. Yksi esi-isistänne oli Terah, Abrahamin ja Nahorin isä. [1. Moos. 11:26,31] | |
Mutta Joosua sanoi kansalle: "Ette te pysty palvelemaan Herraa! Herra on pyhä Jumala, hän on kiivas Jumala, joka ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne eikä syntejänne. [2. Moos. 20:5+] | |
Kansa vastasi Joosualle: "Me tahdomme palvella Herraa!" | |
Silloin Joosua sanoi kansalle: "Te olette nyt valinneet Herran ja tahdotte palvella häntä. Te olette itse tämän todistajia." Israelilaiset vastasivat: "Niin olemme." | |
Kansa sanoi Joosualle: "Me tahdomme palvella Herraa, Jumalaamme. Häntä me tahdomme totella." | |
Joosua vahvisti Sikemissä kansan päätöksen palvella Herraa ja julisti kansalle tämän liiton lait ja säädökset. | |
Joosua kirjoitti ne kaikki Jumalan lain kirjaan ja pystytti suuren kiven Herran pyhässä paikassa kasvavan suuren puun juurelle. [1. Moos. 12:6, 35:4; Tuom. 9:6] | |
Sitten Joosua sanoi kansalle: "Katsokaa, tämä kivi on oleva todistajana, sillä se on kuullut ne sanat, jotka Herra on puhunut teidän kanssanne. Se on todistava teitä vastaan, jos kiellätte Jumalanne." [1. Moos. 31:48; Joos. 22:27] | |
Tämän jälkeen Joosua antoi israelilaisten palata kotiseuduilleen. [Tuom. 2:6] | |
Jonkin aikaa näiden tapahtumien jälkeen Joosua, Nunin poika, Herran palvelija, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä. 24:29,30:[ Tuom. 2:8,9] | |
Israelin kansa palveli Herraa koko Joosuan elinajan ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin oli elossa vanhimpia, jotka olivat nähneet, mitä suuria tekoja Herra oli Israelin hyväksi tehnyt. [Tuom. 2:7] | |
Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta: "Minkä heimon on ensimmäisenä lähdettävä sotaan kanaanilaisia vastaan?" [4. Moos. 27:21; Tuom. 20:18] | |
Kun Joosua oli päästänyt israelilaiset menemään, he lähtivät kaikki omille alueilleen ja ottivat maan haltuunsa. [Joos. 24:28] | |
Kansa palveli Herraa koko Joosuan elinajan ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin oli elossa vanhimpia, jotka olivat nähneet, mitä suuria tekoja Herra oli Israelin hyväksi tehnyt. [Joos. 24:31] | |
Herran palvelija Joosua, Nunin poika, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä, 2:8,9:[ Joos. 24:29,30] | |
en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta. | |
Siksi Herra ei kiirehtinyt tuhoamaan näitä kansoja, vaan antoi niiden jäädä paikoilleen, ja siksi hän ei ollut myöskään antanut niitä Joosuan käsiin. | |
Vaunut saapuivat bet-semesiläisen Joosuan pellolle ja pysähtyivät sinne suuren kiven luo. Siellä kylän asukkaat pilkkoivat vaunujen laudat polttopuiksi ja teurastivat lehmät polttouhriksi Herralle. [Tuom. 6:20; 1. Sam. 14:33] | |
Kultarottia oli viisi: yhtä monta kuin oli filistealaisten päämiehiä ja heidän linnoitettuja, kylien ympäröimiä kaupunkejaan. Se suuri kivi, jolle Herran arkku asetettiin, on vielä nykyäänkin bet-semesiläisen Joosuan pellolla. | |
Hänen aikanaan beteliläinen Hiel rakensi uudelleen Jerikon muurit. Niiden perustusten laskeminen maksoi Hielille hänen esikoisensa Abiramin hengen ja porttien pystyttäminen hänen nuorimman poikansa Segubin hengen. Näin tapahtui sen mukaisesti, mitä Herra oli antanut Joosuan, Nunin pojan, ilmoittaa. [Joos. 6:26] | |
Kuningas siirsi kaikkien Juudan kaupunkien papit Jerusalemiin, ja Gebasta Beersebaan asti hän hävitti ja kirosi kukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja. Samoin hän hajotti uhripaikat, jotka sijaitsivat kaupunginpäällikkö Joosuan portin pielessä, ulkopuolelta katsoen vasemmalla puolella. [Jer. 11:13] | |
Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, sai profeetta Haggai tehtäväkseen ilmoittaa Herran sanan Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle. Herran sana kuului: [Esra 5:1] | |
Serubbabel, Sealtielin poika, ja ylipappi Joosua, Josadakin poika ja kaikki, jotka kansasta olivat jäljellä, kuulivat Herran, Jumalansa, kehotusta, niitä sanoja, jotka profeetta Haggai Herran lähettämänä puhui. Silloin Herran pelko valtasi kansan, | |
Herra antoi Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle, sekä kansalle alttiin mielen, niin että he kokoontuivat rakentamaan Herran Sebaotin, Jumalansa, temppeliä. [Esra 5:2] | |
"Sano Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle, ja kansalle näin: | |
Näin sanoo Herra: -- Nyt, Serubbabel, ole luja! Älä lannistu, Joosua, Josadakin poika, ylimmäinen pappi! Ja kaikki maan asukkaat, olkaa lujat! sanoo Herra. Ryhtykää työhön! Minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot. | |
Sitten Herra antoi minun nähdä ylipappi Joosuan, joka seisoi Herran enkelin edessä. Saatana seisoi Joosuan oikealla puolella ja syytti häntä. | |
Joosua seisoi enkelin edessä, likaiset vaatteet päällään. | |
Herran enkeli vakuutti Joosualle: | |
Näettekö kiven, jonka olen pannut Joosuan eteen? Siinä yhdessä kivessä on seitsemän silmää! -- Katsokaa, minä kaiverran siihen kirjoitukseni, sanoo Herra Sebaot. Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin. | |
Ota vastaan hopea ja kulta, jonka he ovat tuoneet. Tee niistä kruunu ja pane se ylipappi Joosuan, Josadakin pojan, päähän. | |
tämän Nun ja tämän Joosua. [Joos. 1:1] |