Löytyi 526 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Oletko sinä syntynyt ihmisistä ensimmäisenä? Onko sinut synnytetty ennen kuin vuoret luotiin? [Sananl. 8:25] | |
Kunpa olisikin joku, joka ratkaisisi ihmisen ja Jumalan välillä! Ratkaisisi, niin kuin asiat ratkaistaan ihmisten kesken. | |
Niin kuin tiedät, niin kuin on tiedetty muinaisista ajoista asti, siitä asti, kun ihmisiä on ollut maan päällä: | |
Tämä on kohtalo, jonka Jumala antaa pahalle, tällaisen perintöosan Jumala on hänelle varannut. [Job 27:13] | |
En kai minä ihmisille valitustani osoita? Miksi minun pitäisi malttaa mieleni? | |
Lempeä on hänen päällään laakson multa. Hänen jäljessään kulkee saattojoukko, ja monet ovat tulleet jo edeltä haudan luo. | |
Kuinka sitten ihminen, mato, Aadamin poika, tuo toukka? [Job 17:14] | |
Tällainen on Jumalasta luopuneen osa, tällaisen palkan Kaikkivaltias maksaa armottomalle miehelle: | |
Ihmiselle hän sanoi: "Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa." [Ps. 111:10; Sananl. 1:7, 9:10; Sir. 1:16] | |
En puhu kenenkään mieliksi, ketään en liehakoi, | |
saadakseen hänet luopumaan pahoista teoista ja karsiakseen hänestä ylpeyden, | |
Ehkä hänen vierellään on silloin enkeli, puolestapuhuja, yksi tuhansista, niistä, jotka ilmoittavat ihmisille, mikä on oikein. [Job 5:1; Hepr. 1:14] | |
Hän rankaisee ihmistä tekojen mukaan. Miten mies vaeltaa, sen mukaan hänet palkitaan. [Ps. 62:13; Sananl. 24:12; Jer. 17:10; Hes. 7:27] | |
koko luomakunta menehtyisi hetkessä ja ihminen palaisi takaisin maan tomuun. [Ps. 104:29; Saarn. 12:7] | |
Mutta jos Jumala pysyy vaiti, kuka voi häntä syyttää? Jos hän peittää kasvonsa, kuka hänet näkee? Mitä voivat kansat tai ihmiset, | |
kun jumalaton hallitsee maata ja saattaa kansan lankeamaan? | |
Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein. | |
Niitä ihaillaan, niitä ihmetellään, vaikka ne nähdään vain kaukaa. [Job 26:14] | |
jota pilvet tihkuvat, vihmovat kaikille ihmisille. | |
Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn: kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa. | |
Kuka antaa sateen asumattomaan maahan, autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä? | |
niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. | |
Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, | |
Älä ryhdy käräjöimään, jos toinen ei ole tehnyt sinulle pahaa. | |
Kelvoton se ihminen, läpeensä paha, joka kaikkialla kieroilee, | |
"Teitä minä kutsun, ihmiset, teille kaikille osoitan sanani. | |
Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset. | |
Hyvin käy sen, joka minua kuulee, päivästä päivään valvoo ovellani, valppaana odottaa sen kynnyksellä. | |
Kuolemaan katkeaa jumalattoman toivo, pahantekijän odotus raukeaa tyhjiin. | |
Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan. | |
Puheistaan ihminen palkitaan, teot kiertyvät tekijänsä eteen. | |
Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä. | |
Veltto pyyntimies ei tavoita saalista, ahkeralle kertyy rikkauksia. [Sananl. 6:6-11+] | |
Herra näkee tuonelan syvyyksiin asti, saati sitten ihmisten sydämiin! [Job 26:6] | |
Viisas poika on isänsä ilo, tomppeli halveksii äitiään. [Sananl. 10:1+] | |
Ihminen suunnittelee mielessään, mutta sanat antaa Herra. [Sananl. 19:21; Jer. 10:23] | |
Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askelensa. | |
Mieletön se, joka lyö kättä ja menee toisesta takuuseen. [Sananl. 6:1-5+] | |
Lahja avaa ovet antajalleen, vie hänet mahtimiesten luo. | |
Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle. | |
Viisaus tekee ihmisen pitkämieliseksi, kunnia sille, joka loukkauksen unohtaa! | |
Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen. | |
Moni kuuluttaa omaa rehellisyyttään, mutta mistä löytyy todella luotettava mies? | |
Herra ohjaa ihmisen askelet, kukapa arvaa tiensä suunnan? | |
Älä harkitsematta lupaa pyhää lahjaa -- olet ansassa, jos lupaustasi kadut. [Saarn. 5:4] | |
Ihmisen henki on Herran lamppu, se valaisee sydämen perimmät sopet. | |
Joka eksyy ymmärryksen tieltä, päätyy lopulta varjojen maahan. | |
Viisaalla on varastossa kalleuksia ja herkkuja, tyhmä panee kaiken menemään. | |
Rosvon lailla hän on väijyksissä ja viettelee yhä uusia uskottomuuteen. | |
Mielettömän ajatukset täyttää synti, herjaajaa jokainen kammoksuu. | |
Älä selitä: "Enhän tunne koko asiaa", sillä sydänten tutkijaa sinä et petä. Hän valvoo sinua ja tuntee sinut, hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan. [Job 34:11+] | |
Minä kuljin laiskurin pellon laitaa, katselin typeryksen viinitarhaa, | |
Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. | |
Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita, kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät. | |
Kun maassa on kapinoita, hallitsijat vaihtuvat, mutta kyvykäs mies vakiinnuttaa vallan. | |
Kun vanhurskaat vallitsevat, kansa iloitsee, kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät. [Sananl. 11:10, 29:2] | |
Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä. | |
Murhamies on pakolainen kuolemaansa saakka, älä pidättele häntä hänen paetessaan. [2. Moos. 21:12; 5. Moos. 19:11-13] | |
Oikaise toista, ja hän arvostaa sinua enemmän kuin sitä, joka mielistelee. | |
Kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät, kun he tuhoutuvat, koittaa vanhurskaiden aika. | |
Ylpeys vie nöyryytykseen, vaatimaton saa kunniaa. | |
Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa. | |
Minä olen järjetön luontokappale, olen vailla ihmisen ymmärrystä. | |
voi niitä, jotka teroittavat hampaansa miekoiksi ja täyttävät leukansa purevilla veitsillä hävittääkseen heikot maan päältä, köyhät ihmisten joukosta! | |
Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla? [Saarn. 2:22, 3:9] | |
Minä ryhdyin etsimään viisautta ja tutkimaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi. [1. Kun. 5:9-14] | |
Päätin sitten virkistää itseäni viinillä -- päästämättä silti viisautta ohjaksista -- ja sillä tavoin antaa mielettömyydelle vallan, kunnes näkisin, mitä ihmisen on paras tehdä vähinä elinpäivinään tämän taivaan alla. | |
Kokosin itselleni myös kultaa ja hopeaa, kuninkaiden aarteita ja maakuntien rikkauksia. Minä hankin laulajia ja laulajattaria ja miehen nautintoja: vaimon, jopa useita vaimoja. | |
Kun minä aloin vertailla toisaalta viisautta, toisaalta mielettömyyttä ja typeryyttä -- mitäpä kukaan kuninkaan jälkeen tuleva osaa tehdä muuta kuin mitä ennenkin on tehty? -- | |
Minä vihasin sitä vaivannäköä, jolla olin rasittanut itseäni auringon alla, koska minun täytyy jättää sen tulokset seuraajalleni. [Ps. 39:7+] | |
Sillä voihan käydä niin, että kaiken, minkä on vaivaa nähden ja viisaasti, taitavasti ja menestyen saanut aikaan, joutuu sitten jättämään toiselle, vaikka tämä ei ole nähnyt siitä lainkaan vaivaa. Sekin on turhuutta ja suuri vääryys. | |
Tosiaankin, mitä ihminen silloin saa korvaukseksi vaivannäöstään ja sydämensä pyrkimyksestä, kaikesta, millä hän itseään rasittaa auringon alla? [Saarn. 1:3, 3:9] | |
Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä. [Saarn. 3:13, 5:17-19, 8:15, 9:7] | |
Sille, joka on hänelle mieleen, hän antaa viisautta, tietoa ja iloa, mutta syntisen hän panee kokoamaan ja kartuttamaan hyvää sille, joka on hänelle mieluinen. Mutta tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. | |
Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen. | |
Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua. [Saarn. 11:5; Viis. 9:16] | |
Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista. [Saarn. 2:24+] | |
Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita. | |
Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta. | |
Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan? | |
Minä havaitsin, ettei ole mitään parempaa kuin nyt iloita teoistaan. Sellainen on ihmisen osa. Kuka hänet toisi takaisin näkemään, mitä hänen jälkeensä tapahtuu? | |
Jumalan lahja on sekin, että hän antaa rikkautta ja omaisuutta ja sallii ihmisen käyttää sitä ja saada siitä osansa ja iloita kaiken vaivannäön keskellä. | |
Minä näin auringon alla muutakin onnettomuutta, joka painaa ihmistä raskaasti. | |
Kaikki ihmisen vaivannäkö menee samaan nieluun, eikä se kita koskaan täyty. | |
Kaikelle, mikä on olemassa, on annettu nimi jo kauan sitten, ja edeltäkäsin on säädetty, mitä ihmisestä tulee. Ei hän voi käräjöidä vahvempaansa vastaan. [Ps. 139:16] | |
Mitä enemmän on sanoja, sitä enemmän turhuutta. Mitä hyötyä siitä on ihmiselle? | |
Kuka tietää, mikä on ihmiselle hyväksi hänen vähinä ja turhina elinpäivinään, jotka hän viettää varjon tavoin? Entä kuka pystyy kertomaan ihmiselle, mitä seuraa hänen jälkeensä auringon alla? [1. Aik. 29:15+ | Saarn. 8:7, 10:14] | |
Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa. | |
Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä. [1. Kun. 8:46+] | |
en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista. | |
Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia. [Jer. 17:9] | |
Kuka on viisaan veroinen, kuka osaa selittää asiat? Viisaus kirkastaa ihmisen kasvot, mutta röyhkeys ne vääristää. | |
sillä joka asialla on aikansa ja tapansa. Mutta ihmistä painaa kiusaava taakka: [Saarn. 3:1] | |
Ihminen ei ole tuulen valtias, ei hän pysty sitä pidättämään, eikä kukaan hallitse kuolemansa hetkeä. Sodasta ei ole pääsyä, eikä synti päästä tekijäänsä vapaaksi. | |
Tämän kaiken minä havaitsin tarkkaillessani, mitä auringon alla tapahtuu aikana, jolloin ihminen hallitsee toista tämän onnettomuudeksi. | |
Milloin pahaa tekoa ei pian seuraa rangaistus, ihmiset rohkaistuvat pahantekoon: [Job 35:15] | |
Niinpä minä ylistin iloa, koska ihmisellä ei ole auringon alla muuta onnea kuin syödä ja juoda ja iloita. Tämä ilo seuraa häntä kaiken vaivannäön keskellä niinä elinpäivinä, jotka Jumala on hänelle antanut auringon alla. [Saarn. 2:24+] | |
niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä. | |
Kaiken tämän olen ottanut sydämelleni, tätä punninnut mielessäni: millä tavoin hurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei ihminen itse tiedä, käykö hän kohti vihaa vai rakkautta. Kaikki, mikä hänen eteensä tulee, on turhuutta, |