Löytyi 526 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Sitten nuo viisi miestä jatkoivat kulkuaan ja tulivat Laisiin. He näkivät, että siellä asuvat ihmiset elivät kaikessa rauhassa turvallista ja huoletonta elämää aivan kuin sidonilaiset. Maassa ei ollut ketään mahtimiestä heidän käskijänään. He asuivat kaukana sidonilaisista eivätkä olleet tekemisissä muidenkaan kansojen kanssa. | |
Kaupunki ei saanut mistään apua, sillä se sijaitsi Bet-Rehobin tasangolla kaukana Sidonista eikä se ollut tekemisissä muiden kansojen kanssa. Danilaiset rakensivat Laisin paikalle oman kaupunkinsa ja asettuivat sinne asumaan. | |
Herra, Israelin kunnia, ei tyhjää puhu eikä sanojaan peruuta. Ei hän ole ihminen, ei hän sanojaan kadu." [4. Moos. 23:19] | |
Mutta Herra sanoi Samuelille: "Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen." [1. Aik. 28:9; Jer. 11:20] | |
Daavid sanoi Saulille: "Kuninkaan ei pidä menettää rohkeuttaan! Minä, sinun palvelijasi, menen taistelemaan tuon filistealaisen kanssa." | |
ja sanoi Saulille: "Miksi kuuntelet ihmisten puheita, kun he sanovat: 'Daavid tahtoo sinulle pahaa'? | |
Jos joku ryhtyy sinua vainoamaan ja tavoittelee henkeäsi, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää henkesi tallella kuin kukkarossa, elävien joukossa, mutta vihollistesi hengen hän linkoaa pois kuin kiven. [Ps. 97:10] | |
Kuuntele nyt, kuninkaani, mitä palvelijallasi on sanottavana. Jos Herra on yllyttänyt sinut minua vastaan, hänet voi lepyttää uhreilla. Mutta jos ihmiset ovat sen tehneet, kohdatkoon heitä Herran kirous! Nyt he ovat karkottaneet minut pois Herran omasta maasta, joka on myös minun maani, ja sanoneet: 'Mene muualle ja palvele vieraita jumalia.' | |
Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika, ja jos hän tekee väärin, kuritan häntä niin kuin ihmiset lapsiaan. 2. 7:14,15:[ Ps. 89:27-38] | |
Eikä tässäkään vielä ollut sinulle kyllin, vaan olet antanut suvulleni lupauksia, jotka tähtäävät kauas tulevaisuuteen. Herra, minun Jumalani, voiko tällaista tulla ihmisen osaksi? | |
Israelin Jumala on puhunut, Israelin turvakallio on minulle lausunut: "Joka oikeamielisenä hallitsee ihmisiä, joka hallitsee heitä Jumalaa peläten, [Ps. 72:1-14; Jes. 11:1-5; Jer. 23:5,6] | |
Daavid vastasi Gadille: "Mikä kauhea valinta! Mutta parasta on jättäytyä Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on suuri. Ihmisten käsiin en tahdo jättäytyä." [Sir. 2:18] | |
Hän oli viisain kaikista ihmisistä, viisaampi kuin esrahilainen Etan tai Maholin pojat Heman, Kalkol ja Darda, ja hänen maineensa levisi kaikkien kansojen keskuuteen. [1. Aik. 2:6; Ps. 88:1, 89:1] | |
niin kuule silloin asuinsijaasi taivaaseen jokainen rukous, yhtä lailla yksityisten ihmisten kuin koko kansasi Israelin armonanominen, kun palvelijasi onnettomuutensa ahdistamina kohottavat kätensä tätä temppeliä kohti. | |
Anna silloin heille anteeksi, auta heitä ja anna jokaiselle hänen ansionsa mukaan, sillä sinä tunnet heidän sydämensä, sinä yksin tunnet kaikkien ihmisten sydämen. [1. Sam. 16:7+] | |
"Jos he tekevät syntiä sinua vastaan -- eihän ole ihmistä, joka ei tee syntiä -- ja sinä vihastut heihin ja jätät heidät vihollisten armoille, niin että nämä vievät heidät vangeikseen omaan maahansa, lähelle tai kauas, [Job 14:4; Sananl. 20:9; Saarn. 7:20; Room. 3:23] | |
Hän julisti alttarille Herran tuomion ja huusi: "Alttari, alttari! Näin sanoo Herra: 'Daavidin sukuun syntyy poika, Josia on hänen nimensä. Hän uhraa tällä alttarilla kukkuloitten papit, jotka polttavat täällä uhreja. Tällä alttarilla poltetaan vielä ihmisten luita!'" [2. Kun. 23:15,16] | |
Spitaaliset tulivat takaisin, huusivat kaupunginportin vartijoita ja kertoivat heille: "Me menimme syyrialaisten leiriin, mutta siellä ei näkynyt ketään eikä kuulunut lainkaan ihmisääniä. Hevoset ja aasit kyllä olivat siellä, ja teltat oli jätetty paikoilleen." | |
ja heittäneet tuleen niiden jumalat. Mutta ne eivät olleetkaan oikeita jumalia, vaan ihmiskätten työtä, puuta ja kiveä, ja niin he saattoivat tuhota ne. [5. Moos. 4:28+] | |
Josia murskasi kivipatsaat ja kaatoi asera- tarhat, ja sitten hän täytti niiden paikan ihmisten luilla. [2. Moos. 34:13+] | |
Kaikki uhrikukkuloiden papit, jotka olivat siellä, hän surmasi heidän omilla alttareillaan, ja hän poltti alttareilla ihmisluita. Sen jälkeen hän palasi Jerusalemiin. [1. Kun. 18:40] | |
Mutta ihminen joutuu nöyrtymään, miehen on pakko kumartua. Herra, älä anna anteeksi heille! | |
Ylpeät silmät nöyrtyvät, ylpeä varsi taipuu, sinä päivänä Herra yksin on ylhäinen. [Jes. 5:15] | |
Ylpeä ihminen nöyrtyy, hänen täytyy taipua, korskeat miehet vaipuvat maahan. Sinä päivänä Herra yksin on ylhäinen | |
Sinä päivänä ihmiset heittävät menemään hopeajumalansa ja kultajumalansa, jotka he ovat tehneet kumarrettavikseen. Myyrille ja lepakoille he ne heittävät [Jes. 30:22, 31:7] | |
Ihminen joutuu nöyrtymään, miehen on pakko kumartua, ja ylpeät silmät painuvat maahan. [Jes. 2:9,11,17] | |
Minä kysyin: -- Kuinka pitkäksi aikaa, Herra? Hän vastasi: -- Siksi kunnes kaupungit ovat autioina, asukkaita vailla ja talot tyhjillään, kunnes tyhjillä pelloilla vallitsee autius. | |
Herra vie ihmiset kauas, ja tyhjänä leviää hylätty maa. | |
ja ihmisiä on oleva vähemmän kuin puhdasta kultaa, vähemmän kuin Ofirin jalokultaa. [1. Kun. 9:28; Job 28:16] | |
Sinä päivänä ihmisen silmät etsivät sitä joka hänet on luonut, kohti Israelin Pyhää kääntyy hänen katseensa. | |
Elam sieppasi mukaansa nuoliviinen, Syyria valjasti vaunuhevoset, Kir otti kilpensä esille. | |
Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä, | |
nuo, jotka sanoillaan leimaavat viattoman syylliseksi ja puheillaan virittävät ansoja kaupunginportin tuomarille, nuo, joiden väärä todistus tuo syyttömälle tuomion. | |
Egypti on ihminen, ei Jumala, egyptiläisten hevoset ovat lihaa, eivät henkeä. Kun Herra kohottaa kätensä, silloin auttaja alkaa kompastella, silloin autettava kaatuu. Yhdessä he suistuvat perikatoon. [Ps. 33:16,17; Jer. 17:5] | |
Assyria kaatuu miekkaan -- ei miehen miekkaan! Miekka sen nielee -- ei ihmisen miekka! Se pakenee miekan tieltä, sen nuoret miehet joutuvat pakkotyöhön. [2. Kun. 19:35; Jes. 37:36] | |
ja heittäneet tuleen niiden jumalat. Mutta ne eivät olleetkaan oikeita jumalia, vaan ihmiskätten työtä, puuta ja kiveä, ja niin he saattoivat tuhota ne. | |
Minä ajattelin: En enää saa nähdä Herraa elävien maassa, en enää katsella ihmisiä maailman asukkaiden parissa. | |
Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas, minä luovutan kansanheimoja sinun sijastasi, kansakuntia sinun henkesi hinnaksi. | |
Huonosti käy sen, joka niitä palvoo. Eiväthän sepät ole ihmistä kummempia! Kokoontukoot vain kaikki, astukoot yhdessä minun eteeni, pelon valtaan he joutuvat, kaikki yhdessä häpeään! | |
Puuseppä mittailee nuorallaan ja piirtää puun pintaan punaliidulla hahmon, vuolee sen esiin kovertimilla ja tarkistaa sitä harpilla, hän tekee sen ihmisolennon kaltaiseksi, antaa sille ihmisen kauniin muodon, ja se saa asua omassa pyhäkössään. | |
Näin hän saa polttopuuta. Sitä hän hakee lämmitelläkseen, siitä tekee valkean tulisijaan paistaakseen leipää. Siitä hän myös valmistaa jumalan, jonka eteen heittäytyy, siitä hän tekee patsaan, jota sitten kumartaa. | |
Minä tein maan ja loin ihmisen sitä asumaan. Minä levitin käsilläni auki taivaan ja käskyilläni ohjasin sen joukkoja. [Jes. 40:22, 42:5, 44:24] | |
-- Minä, minä olen teidän lohduttajanne. Kuinka olet voinut pelätä kuolevaista ihmistä, Aadamin lasta, joka lakastuu kuin ruoho? [Jes. 40:6,7; 1. Piet. 1:24] | |
Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään -- tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. [Ps. 22:7; Jes. 53:2,3] | |
Onnellinen se ihminen, joka näin tekee, autuas se ihmislapsi, joka tässä pysyy, se joka pitää loukkaamattomana sapatin pyhyyden ja varoo tekemästä pahaa. [Jes. 58:13,14] | |
Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan, tuollaista itsenne kurittamisen päivää? Sitäkö, että te riiputatte päätänne kuin rannan ruoko, pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa, sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi? [Neh. 9:1+] | |
Eivät he enää kysyneet: "Mikä on Herran tahto, hänen, joka toi meidät Egyptistä, johdatti halki autiomaan, arojen ja rotkojen maan, kuivan ja synkeän maan, missä kukaan ei kulje eikä yksikään asu?" [5. Moos. 8:15] | |
Minä katselin ympärilleni -- ei yhtään ihmistä, taivaan linnutkin olivat lentäneet pois. [Sef. 1:2,3] | |
Kuulkaa, mitä minä, Herra Jumala, olen päättänyt: Minä vuodatan hehkuvan vihani tämän paikan päälle. Minun vihani palaa kuin sammumaton tuli, ja sen alle joutuvat ihmiset ja eläimet, metsän puut ja pellon sato." [Jes. 42:25] | |
Ei kukaan voi tätä käsittää. Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään, valetut patsaat ovat pelkkää harhaa, ei niissä ole henkeä. [Jes. 42:17, 45:16] | |
"Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaan eikä kukaan itse ohjaa askeleitaan. [Sananl. 16:9] | |
Voiko ihminen tehdä itselleen jumalia? Eivät ne ole mitään jumalia!" | |
Näin sanoo Herra: -- Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin, katoavaisten ihmisten voimaan, mies, jonka sydän luopuu Herrasta! [2. Aik. 32:8] | |
Minä lyön rutolla tämän kaupungin asukkaita, niin ihmisiä kuin eläimiä. | |
Suurella voimallani ja väkevällä kädelläni minä olen luonut sekä maan että ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat. Minulla on valta antaa ne kenelle hyväksi näen. [Jer. 32:17] | |
"Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä kylvän Israeliin ja Juudaan uutta elämää: ihmisiä ja eläimiä. | |
"Jokainen kuolee näet oman syntinsä tähden, ja joka syö raakoja rypäleitä, sen omia hampaita vihloo." [5. Moos. 24:16+] | |
Suuret ovat sinun ajatuksesi, voimalliset sinun tekosi! Sinä katselet tarkoin, miten ihmiset elävät, ja annat jokaiselle hänen tekojensa ja töittensä mukaan. [Jes. 9:5; Sak. 9:10; Luuk. 2:11] | |
Sinä teit ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä ja teet niitä yhä sekä Israelissa että muitten kansojen keskellä. Sinä olet hankkinut nimellesi kunnian, joka pysyy. | |
Vielä tulee aika, jolloin tässä maassa ostetaan peltoja, vaikka te sanotte: 'Se maa on autio, siellä ei ole ihmisiä eikä eläimiä, se on joutunut kaldealaisten käsiin.' | |
Kaupungin asukkaat taistelevat vihollisia vastaan, mutta turhaan -- rauniot tulevat vain täyteen ruumiskasoja. Vihassani ja kiivaudessani minä lyön Jerusalemin asukkaat kuoliaaksi. Heidän pahuutensa tähden minä en enää katso tämän kaupungin puoleen. | |
Näin sanoo Herra: "Te sanotte: 'Tämä maa on autio, täällä ei ole ihmisiä eikä eläimiä.' Se on totta: autioina ovat Juudan kaupungit ja Jerusalemin kadut, tyhjinä asukkaista, tyhjinä ihmisistä ja eläimistä. Mutta vielä tulee aika, jolloin täältä kuuluu | |
Näin sanoo Herra Sebaot: "Tästä maasta tulee nyt autio, niin ettei täällä ole enää ihmisiä eikä eläimiäkään. Mutta vielä tulee aika, jolloin tässä maassa, kaikkien sen kaupunkien ympärillä on laitumia ja paimenet kaitsevat niillä laumojaan. | |
Sano Juudan kuninkaalle Jojakimille: Näin puhuu Herra: Sinä poltit ensimmäisen kirjakäärön ja sanoit Jeremialle: 'Miksi olet kirjoittanut, että Babylonian kuningas tulee tänne, tuhoaa tämän maan ja tekee lopun sen ihmisistä ja eläimistä?' | |
Näin sanoo Herra Edomille: -- Minä teen sinut kansoista kurjimmaksi, kaikki sinua halveksivat. | |
Sen kohtalo on oleva kuin Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurikaupunkien. Ei kukaan jää Edomiin asumaan, ei yksikään sinne asetu." [Jes. 1:9+] | |
Hasor tulee autiomaaksi, koskaan ei sitä enää rakenneta, siellä asustavat vain sakaalit. Ei kukaan jää Hasoriin asumaan, ei yksikään sinne asetu. | |
Pohjoisesta hyökkää kansa Babylonian kimppuun ja hävittää maan autioksi. Kukaan ei jää sinne asumaan, ihmiset karjoineen pakenevat pois. | |
Niin kuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurikaupungit, niin ei myöskään Babyloniin jää kukaan asumaan, ei yksikään sinne asetu. Näin sanoo Herra. [Jes. 1:9+] | |
Herra Sebaot on vannonut itsensä kautta: -- Totisesti, minä täytän sinun maasi vihollisilla. Heitä on kuin heinäsirkkoja, ja he virittävät sotalaulun sinua vastaan! | |
Ei kukaan voi tätä käsittää. Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään, valetut patsaat ovat pelkkää harhaa, ei niissä ole henkeä. | |
Babylonian kaupungit ovat tulleet autioiksi, kuivaksi maaksi ja aavikoksi. Niissä ei enää asu ketään, eikä niiden kautta kukaan kulje." | |
Sano sitten: 'Herra, sinä olet nyt ilmoittanut hävittäväsi tämän paikan, niin ettei tänne jää yhtään asukasta, ei ihmisiä eikä karjaa, vaan tästä paikasta tulee ikuisiksi ajoiksi autiomaa.' | |
ja keskellä hehkua näkyi neljän olennon hahmot. Tällainen oli niiden ulkonäkö: Niillä oli ihmisen muoto, | |
Siipien alla oli kaikilla ihmiskädet, neljällä puolen, kuten olivat myös kasvot ja siivet, | |
Niiden kasvot olivat kuin ihmisen kasvot, mutta oikealla puolen oli leijonan kasvot ja vasemmalla härän kasvot, ja vielä niillä oli kotkan kasvot, kaikilla neljällä yhtä lailla. [Ilm. 4:7] | |
Ja ylhäällä, niiden päällä olevan levyn yläpuolella, oli jotakin, mikä hohti kuin safiiri. Se oli valtaistuimen muotoinen, ja tällä valtaistuinta muistuttavalla istui joku ihmisen kaltainen. [2. Moos. 24:10; Jes. 6:1; Dan. 7:9; Ilm. 4:2,3] | |
Hän sanoi: "Ihminen, nouse. Minä tahdon puhua sinulle." | |
Hän sanoi: "Ihminen, minä lähetän sinut israelilaisten luo,* noiden kapinallisten pariin, jotka ovat nousseet minua vastaan. Alusta alkaen he ja heidän isänsä ovat olleet minulle uskottomia. [Käännöksestä on tässä jätetty pois sanat »vieraiden kansojen (pakanoiden) keskelle», jotka ilmeisesti ovat myöhempi lisäys.] [2. Moos. 32:9+] | |
Älä sinä, ihminen, pelkää heitä, älä kauhistu heidän sanojaan, vaikka olet heidän keskellään kuin piikkipensaikossa ja skorpionien seassa. Älä pelkää heidän puheitaan, älä säiky heitä -- he ovat uppiniskaista kansaa. [Miika 7:4] | |
Mutta sinä, ihminen, kuuntele mitä sinulle sanon. Älä niskoittele, niin kuin tämä niskuroiva kansa. Avaa suusi ja syö, mitä sinulle annan." | |
Hän sanoi minulle: "Ihminen, syö, mitä edessäsi on. Syö tämä kirjakäärö ja sitten lähde, mene puhumaan Israelin kansalle." | |
Hän sanoi: "Ihminen, ravitse itsesi. Täytä vatsasi, syö tämä kirjakäärö, jonka minä sinulle annan." Minä söin sen, ja se maistui suussani makealta kuin hunaja. [Ps. 19:11; Jer. 15:16; Ilm. 10:10] | |
Hän sanoi minulle: "Ihminen, lähde. Mene Israelin kansan luo ja puhu, minkä minulta saat puhuttavaksesi. | |
Hän sanoi: "Ihminen, kuuntele tarkoin. Paina mieleesi jokainen sana, jonka sinulle puhun. | |
Ihminen, näin sinun käy: Sinut pannaan köysiin, sinut sidotaan niillä, niin ettet pääse toisten luo. | |
"Ihminen, ota savitiili, aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem. | |
Syö leipäsi ohuina kakkuina, jotka paistat heidän nähtensä ihmislannalla." | |
Silloin Herra sanoi: "Saat käyttää karjanlantaa ihmislannan asemesta, paista leipäsi sillä." | |
Herra sanoi minulle: "Ihminen, minä ehdytän jerusalemilaisilta leivän saannin. He joutuvat punnitsemaan leipänsä ja syömään sen ahdistuksen vallassa. Vettä he saavat vain määrämitan, ja he juovat sen pelko sydämessä. [3. Moos. 26:26; Hes. 14:13] | |
"Ihminen, ota käteesi terävä miekka, ota se partaveitseksesi ja aja sillä tukkasi ja partasi. Ota sitten vaaka ja jaa hiukset ja partakarvat kolmeen osaan. [Jes. 7:20] | |
"Ihminen, käännä katseesi kohti Israelin vuoria ja julista niille minun tuomioni. [Hes. 36:1] | |
-- Ihminen, näin sanoo Herra Jumala Israelin maalle: Loppu on tullut. Se kohtaa maan, kaikki sen neljä äärtä. | |
Hän sanoi minulle: "Ihminen, katso pohjoista kohti." Minä katsoin portilta pohjoiseen ja näin siellä alttarin, ja portin kohdalla oli patsas, joka oli herättänyt Herran vihan. [5. Moos. 32:16] | |
Hän sanoi: "Ihminen, näetkö, mitä he tekevät? Israelin kansa on hylännyt minun temppelini ja harjoittaa täällä iljettäviä menojaan. Eikä tässä kaikki. Vielä iljettävämpää olet näkevä." |