header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku פנים (paniym paw-neem' pl. (but always as sing.) of an unused noun פנה paneh paw-neh' ) before

Löytyi 1891 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Sam. 17:19 

Talon emäntä pani kaivon päälle peitteen ja levitti sille jyviä, niin ettei kaivoa voinut huomata. [Joos. 2:6]

2. Sam. 18:7 

Daavidin miehet löivät siellä israelilaiset, ja mieshukka oli tuona päivänä suuri, kaksikymmentätuhatta miestä.

2. Sam. 18:8 

Taistelu levisi koko seudulle, ja metsä nieli sinä päivänä enemmän väkeä kuin miekka.

2. Sam. 18:9 

Absalom, joka ratsasti muulilla, osui vastakkain Daavidin miesten kanssa. Kun muuli tuli suuren tiheäoksaisen tammen alle, Absalom takertui hiuksistaan puuhun ja jäi riippumaan taivaan ja maan välille, ja muuli hänen altaan meni menojaan.

2. Sam. 18:14 

Joab sanoi: "Minä en haaskaa enää aikaa sinun kanssasi!" Hän otti kolme keihästä ja iski ne Absalomin rintaan, kun tämä vielä elävänä riippui tammessa.

2. Sam. 19:5 

Kuningas oli peittänyt kasvonsa ja huusi suureen ääneen: "Poikani Absalom, Absalom, poikani, poikani!"

2. Sam. 19:6 

Silloin Joab meni sisälle kuninkaan luo ja sanoi: "Sinä olet nyt loukannut miehiäsi, jotka ovat tänään pelastaneet sinun henkesi ja myös poikiesi, tyttäriesi, vaimojesi ja sivuvaimojesi hengen.

2. Sam. 19:9 

Silloin kuningas nousi ja asettui istumaan porttikäytävään. Kansalle ilmoitettiin: "Nyt kuningas istuu portilla", ja kaikki saapuivat kuninkaan luo. Israelilaiset olivat paenneet kukin kotiinsa.

2. Sam. 19:14 

Amasalle taas sanokaa: 'Sinä olet samaa lihaa ja verta kuin minä. Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jollei sinusta nyt tule sotaväkeni päällikkö Joabin tilalle.'" [2. Sam. 17:25; 1. Aik. 2:16,17]

2. Sam. 19:18 

Hänen mukanaan tuli tuhat benjaminilaista sekä Saulin perheen palvelija Siba viidentoista poikansa ja kahdenkymmenen orjansa kanssa. He ehtivät Jordanille ennen kuninkaan tuloa [2. Sam. 9:2-10]

2. Sam. 19:19 

ja tekivät parhaansa auttaakseen kuninkaan perhettä joen ylityksessä ja täyttääkseen kuninkaan toivomukset. Kun kuningas oli lähdössä ylittämään Jordania, Geran poika Simei heittäytyi hänen eteensä

2. Sam. 20:8 

Kun he olivat ehtineet Gibeonin suuren kiven luo, tuli Amasa heitä vastaan. Joabilla oli yllään sota-asu ja sen päällä vyö, jossa riippui tuppeen pistetty miekka. Kun hän astui eteenpäin, miekka lähti tupesta.

2. Sam. 21:1 

Daavidin aikana oli nälänhätä, jota kesti kolme vuotta. Daavid kääntyi silloin Herran puoleen, ja Herra sanoi: "Saulin ja hänen sukunsa yllä on verivelka, koska hän on surmannut gibeonilaisia." [1. Sam. 14:47,48]

2. Sam. 21:9 

Heidät hän antoi gibeonilaisten käsiin, ja nämä teloittivat heidät vuorella Herran edessä. Näin he kuolivat kaikki yhdessä. Heidät surmattiin elonkorjuun ensimmäisinä päivinä, ohranleikkuun alkaessa.

2. Sam. 23:11 

Seuraava oli hararilainen Samma, Agen poika. Filistealaiset olivat kokoontuneet Lehiin, jossa oli virnaa kasvava pelto. Israelilaiset pakenivat filistealaisten tieltä,

2. Sam. 24:4 

Kuningas pysyi kuitenkin määräyksessään, jonka oli antanut Joabille ja sotaväen päälliköille. Joab lähti sotaväen päälliköiden kanssa kuninkaan luota laskemaan Israelin väkeä.

2. Sam. 24:13 

Gad tuli kertomaan tämän Daavidille ja sanoi: "Tahdotko, että maahasi tulee seitsemän nälkävuotta? Vai pakenetko mieluummin kolmen kuukauden ajan vihamiehiäsi, jotka ajavat sinua takaa? Vai annatko ruton tulla maahasi kolmeksi päiväksi? Mieti nyt ja sano, mitä minun on vastattava hänelle, joka minut lähetti." [Jer. 29:7; Hes. 6:11,12]

1. Kun. 1:2 

Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Sinulle, herramme ja kuninkaamme, pitäisi etsiä tyttö, neitsyt, joka olisi luonasi ja hoitaisi sinua. Kun hän makaa sylissäsi, sinulla, herramme ja kuninkaamme, on lämmin."

1. Kun. 1:5 

Adonia, Haggitin poika, havitteli suuria ja ajatteli: "Minusta tulee kuningas." Hän hankki itselleen vaunut ja hevosia sekä viidenkymmenen miehen saattueen. [2. Sam. 3:4; 1. Aik. 3:2 | 2. Sam. 15:1]

1. Kun. 1:23 

ja hänet ilmoitettiin kuninkaalle. Natan tuli kuninkaan luo, kumartui kasvoilleen hänen eteensä

1. Kun. 1:25 

Hän on näet tänään lähtenyt kaupungista ja teurastanut uhriksi suuret määrät sonneja, juottovasikoita, vuohia ja lampaita sekä kutsunut luokseen kaikki kuninkaan pojat ja sotaväen päällikön ja pappi Abjatarin. Nämä syövät ja juovat hänen kanssaan ja huutavat: 'Eläköön kuningas Adonia!'

1. Kun. 1:28 

Kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa Batseba vielä tänne." Hän tuli kuninkaan eteen ja jäi siihen seisomaan.

1. Kun. 1:32 

Kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa tänne pappi Sadok ja profeetta Natan sekä Benaja, Jojadan poika." Kun nämä olivat tulleet hänen eteensä,

1. Kun. 1:50 

Adoniakin alkoi pelätä, mitä Salomo tekisi. Hän juoksi alttarin luo ja tarttui sen sarviin. [2. Moos. 27:2]

1. Kun. 2:4 

ja silloin toteutuu se, minkä Herra on minusta sanonut: 'Jos poikasi pysyvät oikealla tiellä ja ovat koko sydämestään ja sielustaan vilpittömiä minua kohtaan, Israelin valtaistuimella on aina oleva sinun sukuusi kuuluva mies.' [2. Aik. 6:16; Ps. 132:12]

1. Kun. 2:7 

Mutta gileadilaisen Barsillain poikia kohtele ystävän tavoin ja anna heille edelleen sija ruokapöydässäsi, sillä ystävänä hekin kohtelivat minua, kun pakenin veljeäsi Absalomia. [2. Sam. 17-29, 19:32-40]

1. Kun. 2:15 

Niin hän sanoi: "Sinä tiedät, että kuninkuus kuului minulle ja koko Israel odotti, että minusta tulee kuningas. Mutta niin ei käynytkään, vaan kuninkaaksi tuli veljeni Salomo. Toden totta, se oli Herran tahto. [1. Aik. 22:9,10, 28:5]

1. Kun. 2:16 

Yhtä asiaa nyt sinulta pyydän, älä kiellä sitä minulta." "Puhu", sanoi Batseba.

1. Kun. 2:17 

Ja Adonia sanoi: "Pyydä kuningas Salomolta, että hän antaisi sunemilaisen Abisagin minulle vaimoksi. Sinulta hän ei sitä kiellä." [1. Kun. 1:3,4]

1. Kun. 2:20 

ja sanoi: "Minulla on sinulle pieni pyyntö, suostuthan siihen." Kuningas sanoi hänelle: "Pyydä, äitini, minä en asetu vastaan."

1. Kun. 2:26 

Pappi Abjatarille kuningas sanoi: "Mene maatilallesi Anatotiin, sillä sinä olet kuoleman oma. Minä en kuitenkaan sinua surmaa, koska olet isäni Daavidin aikana kantanut Herran, minun Jumalani, arkkua ja kokenut samat vaivat kuin isänikin." [1. Sam. 22:20-23; 2. Sam. 15:23-29]

1. Kun. 2:45 

Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Herra pitää Daavidin valtaistuimen ikuisesti vahvana."

1. Kun. 3:6 

Salomo vastasi: "Sinä osoitit runsain mitoin suosiotasi palvelijallesi, isälleni Daavidille, kun hän vilpittömänä ja oikeamielisenä vaelsi teitäsi ja oli sinulle uskollinen. Sinun suosiosi säilyi runsaana loppuun saakka, sinä annoit hänelle pojan, joka tänään istuu hänen valtaistuimellaan. [2. Sam. 3:18+ | 1. Kun. 1:48]

1. Kun. 3:12 

minä teen niin kuin pyysit. Minä annan sinulle niin viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, ettei kaltaistasi ole ennen ollut eikä ole jälkeesikään tuleva. [1. Kun. 5:11, 10:23,24; Saarn. 1:16]

1. Kun. 3:15 

Salomo heräsi; tämä oli tapahtunut unessa. Hän palasi Jerusalemiin, meni Herran liitonarkun eteen ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja ja järjesti pidot koko väelleen.

1. Kun. 3:16 

Noihin aikoihin kuninkaan puheille tuli kaksi porttoa. He astuivat hänen eteensä,

1. Kun. 3:22 

Toinen nainen sanoi: "Tuo ei ole totta! Minun poikani elää, sinun poikasi kuoli!" Toinen vastasi: "Ei, tuo kuollut on sinun poikasi, minun poikani elää!" Näin he riitelivät kuninkaan edessä.

1. Kun. 3:24 

"Hakekaa minulle miekka", kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan eteen.

1. Kun. 3:28 

Kautta koko Israelin levisi tieto tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. Kaikki alkoivat kunnioittaa kuningasta, sillä he näkivät nyt, että hän oli saanut Jumalalta viisauden tuomita ja hallita oikein.

1. Kun. 5:17 

"Sinä tiedät, ettei isäni Daavid voinut rakentaa temppeliä Herralle, Jumalalleen, koska hän joutui sotimaan joka puolella, kunnes Herra saattoi viholliset hänen jalkojensa alle.

1. Kun. 6:3 

Temppelisalin päässä oli eteishalli, jonka pitkä sivu oli temppelin päädyn tavoin kaksikymmentä kyynärää ja joka ulkoni temppelin päädystä kymmenen kyynärää.

1. Kun. 6:20 

Kammio oli kaksikymmentä kyynärää pitkä, kaksikymmentä kyynärää leveä ja kaksikymmentä kyynärää korkea. Hän peitti sen pinnat puhtaalla kullalla, ja alttarin hän verhosi setripuulla.

1. Kun. 6:21 

Salomo silasi koko temppelin sisältä puhtaalla kullalla, ja kun hän oli kullannut sisäkammion, hän eristi sen kultaketjuin.

1. Kun. 6:29 

Kaikki pyhäkön seinät niin temppelisalissa kuin eteishallissa Salomo koristi kerubeja, palmunlehviä ja kukkia esittävin leikkauksin ja kaiverruksin.

1. Kun. 7:6 

Hän teki pylvässalin, viisikymmentä kyynärää pitkän ja kolmekymmentä kyynärää leveän, sen etupuolelle eteishallin pylväineen ja kaiken tämän eteen vielä katoksen.

1. Kun. 7:42 

ja köynnöksiä varten neljäsataa granaattiomenaa, kumpaakin köynnöstä kohti aina kaksi riviä omenoita peittämään pylvään päässä olevan maljan pintaa,

1. Kun. 7:48 

Salomo teetti myös kaikki muut Herran temppeliin kuuluvat esineet: kultaisen alttarin ja kullasta tehdyn pöydän, jolla uhrileipiä pidettiin,

1. Kun. 7:49 

viisi puhtaasta kullasta valmistettua lampunjalkaa oikealle ja viisi vasemmalle puolelle sisäkammion eteen, kukkakoristeet, lamput ja lamppupihdit, kaikki kullasta,

1. Kun. 8:5 

Kuningas Salomo uhrasi arkun edessä, ja hänen ympärillään oli koolla koko Israelin seurakunta. Kuningas ja kansa uhrasivat lampaita, vuohia ja nautakarjaa, eikä uhrieläinten määrää voinut lukea, ei laskea. [2. Sam. 6:13]

1. Kun. 8:8 

Kantotangot olivat niin pitkät, että niiden päät näkyivät sisäkammion edessä olevaan temppelisalin osaan, eivät kuitenkaan kauemmaksi. Ne ovat siellä vielä tänäkin päivänä.

1. Kun. 8:11 

Papit eivät pilven vuoksi voineet jatkaa palvelustaan, sillä Herran kirkkaus täytti temppelin.

1. Kun. 8:14 

Kuningas kääntyi kansaan päin ja siunasi koko Israelin seurakunnan. Kaikki seisoivat, 1. 8:14-21:[ 2. Aik. 6:3-11]

1. Kun. 8:22 

Salomo seisoi Herran alttarin äärellä koko Israelin seurakunnan edessä. Hän kohotti kätensä taivasta kohti 1. 8:22-53:[ 2. Aik. 6:12-42]

1. Kun. 8:23 

ja sanoi: "Herra, Israelin Jumala! Ei ole sinun kaltaistasi jumalaa, ei ylhäällä taivaassa eikä alhaalla maan päällä. Sinä pidät voimassa liiton ja osoitat rakkautta palvelijoillesi, jotka vilpittömin sydämin elävät tahtosi mukaan.

1. Kun. 8:25 

Herra, Israelin Jumala, täytäthän vielä senkin, minkä lupasit palvelijallesi, isälleni Daavidille, kun sanoit hänelle: 'Aina on Israelin valtaistuimella oleva sinun sukuusi kuuluva mies, jos poikasi pysyvät sillä oikealla tiellä, jota sinä olet silmieni alla vaeltanut.' [1. Kun. 2:4]

1. Kun. 8:28 

Herra, minun Jumalani! Käänny kuitenkin palvelijasi puoleen ja kuule nöyrä pyyntöni, kun nyt hartaasti rukoilen sinun edessäsi.

1. Kun. 8:31 

"Jos joku tekee syntiä toista vastaan ja tämä kiroaa hänet, niin että hänen on kirouksen alaisena tultava tähän temppeliin alttarisi eteen vannomaan puhdistusvala, 1. 8:31,32:[ 2. Moos. 22:9,10]

1. Kun. 8:33 

"Jos kansasi Israel vihollista vastaan taistellessaan kärsii tappion, koska on tehnyt syntiä sinua vastaan, mutta sitten taas kääntyy puoleesi, ylistää sinun nimeäsi ja hartaasti anoo sinulta armoa tässä temppelissä,

1. Kun. 8:40 

Näin he pysyvät koko elinaikansa sinun palvelijoinasi tässä maassa, jonka sinä olet isillemme antanut.

1. Kun. 8:46 

"Jos he tekevät syntiä sinua vastaan -- eihän ole ihmistä, joka ei tee syntiä -- ja sinä vihastut heihin ja jätät heidät vihollisten armoille, niin että nämä vievät heidät vangeikseen omaan maahansa, lähelle tai kauas, [Job 14:4; Sananl. 20:9; Saarn. 7:20; Room. 3:23]

1. Kun. 8:50 

Anna kansallesi sen synnit anteeksi, millä tavoin se onkin sinua vastaan rikkonut, ja salli sen päästä vangitsijoittensa armoihin, niin että he säälivät sitä.

1. Kun. 8:54 

Kun Salomo oli päättänyt hartaan rukouksensa, hän nousi Herran alttarin edestä, missä oli ollut polvillaan kädet taivasta kohti. 1. 8:54-66:[ 2. Aik. 7:1-10]

1. Kun. 8:59 

Ja pysyköön tämä harras rukoukseni päivin ja öin lähellä Herraa, niin että hän antaa palvelijalleen ja kansalleen Israelille kaiken, mitä he kunakin päivänä tarvitsevat.

1. Kun. 8:62 

Kuningas ja hänen kanssaan koko Israel uhrasivat sitten teurasuhreja Herran edessä.

1. Kun. 8:64 

Kuningas pyhitti tuona päivänä Herran temppelin esipihan keskiosan, jossa hän uhrasi polttouhrin ja ruokauhrin sekä yhteysuhrin rasvat, koska Herran edessä oleva pronssialttari oli polttouhria, ruokauhria ja yhteysuhrin rasvoja varten liian pieni.

1. Kun. 8:65 

Näin Salomo noina päivinä vietti juhlaa yhdessä koko Israelin kanssa. Herran, meidän Jumalamme, eteen oli tullut hyvin suuri joukko väkeä, pohjoisesta aina Lebo-Hamatista ja etelästä Egyptin rajapurolta saakka. He olivat siellä seitsemän ja vielä seitsemän päivää, neljätoista päivää kaikkiaan. [4. Moos. 13:21+ | 1. Moos. 15:18+]

1. Kun. 9:3 

Herra sanoi hänelle: "Minä kuulin nöyrän rukouksesi, jonka osoitit minulle. Minä olen pyhittänyt rakentamasi temppelin ja tehnyt siitä nimelleni ikuisen asuinsijan. Se on alati oleva silmissäni ja sydäntäni lähellä. [5. Moos. 12:11; 1. Kun. 8:29; Ps. 132:14]

1. Kun. 9:4 

Jos sinä vaellat minun teitäni yhtä ehjin ja vilpittömin mielin kuin isäsi Daavid, jos teet kaiken käskyjeni mukaan ja noudatat minun säädöksiäni ja lakejani, [1. Kun. 3:14, 11:38]

1. Kun. 9:6 

"Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, 1. 9:6,7:[ 5. Moos. 8:19,20+]

1. Kun. 9:7 

niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut. Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki. [5. Moos. 28:37+]

1. Kun. 9:25 

Kolmesti vuodessa Salomo uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli Herralle rakentanut, ja suitsutti Herran edessä. Temppeli oli silloin jo valmis. [2. Aik. 4:1, 7:7]

1. Kun. 10:8 

Onnellisia ovat sinun vaimosi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi!

1. Kun. 10:24 

Joka puolelta maailmaa pyrittiin Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä. [1. Kun. 5:14]

1. Kun. 11:7 

Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille. [4. Moos. 21:29]

1. Kun. 11:36 

Hänelle minä annan yhden heimon, jotta palvelijallani Daavidilla olisi aina lamppu minun edessäni Jerusalemissa, kaupungissa, jonka olen itselleni valinnut ja josta olen tehnyt nimeni asuinsijan. [2. Sam. 21:17+ | 5. Moos. 12:5+]

1. Kun. 12:2 

Jerobeam, Nebatin poika, sai kuulla tästä. Hän oli vielä Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa. [1. Kun. 11:40]

1. Kun. 12:6 

Kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka olivat olleet hänen isänsä Salomon palveluksessa, kun tämä vielä eli. Hän kysyi: "Millaisen vastauksen neuvotte antamaan tälle kansalle?"

1. Kun. 12:8 

Mutta Rehabeam ei välittänyt neuvosta, jonka vanhimmat hänelle antoivat. Hän kysyi neuvoa nuorilta, jotka olivat kasvaneet yhdessä hänen kanssaan ja kuuluivat nyt hänen hoviväkeensä.

1. Kun. 12:30 

Tämä koitui synniksi, sillä kansa alkoi käydä patsaiden luona, toiset Betelissä, toiset Danissa. [2. Moos. 20:4 | 1. Kun. 13:34, 14:9,16; 2. Kun. 10:29, 17:21,22]

1. Kun. 13:6 

Tämän nähdessään kuningas sanoi Jumalan miehelle: "Pyydä Herraa, Jumalaasi, leppymään ja rukoile puolestani, jotta voisin laskea käteni." Jumalan mies pyysi Herraa armahtamaan kuningasta, ja kuninkaan käsi tuli entiselleen, niin että hän pystyi laskemaan sen. [2. Moos. 8:8, 9:28, 10:17; 4. Moos. 21:7]

1. Kun. 13:34 

Tästä tuli Jerobeamin suvulle synti, jonka vuoksi se tuhottiin ja hävitettiin maan päältä.

1. Kun. 14:9 

Sinä sen sijaan olet tehnyt enemmän pahaa kuin kaikki edeltäjäsi. Sinä olet mennyt tekemään patsaita itsellesi jumaliksi. Sinä sait vihani heräämään, kun heitit minut selkäsi taakse. [1. Kun. 12:30+]

1. Kun. 14:24 

Maassa oli myös haureutta harjoittavia pyhäkköpalvelijoita. Juudan kansa teki samoja iljettävyyksiä kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. [5. Moos. 23:18]

1. Kun. 15:3 

Abiam syyllistyi kaikkiin synteihin, joita jo hänen isänsä oli tehnyt. Hän ei ollut täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli ollut. [1. Kun. 14:22]

1. Kun. 16:25 

Omri teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä; hän teki enemmän pahaa kuin kukaan edeltäjänsä. [Miika 6:16]

1. Kun. 16:30 

Ahab, Omrin poika, teki enemmän kuin kukaan hänen edeltäjänsä sitä, mikä on väärää Herran silmissä.

1. Kun. 16:33 

Ahab pystytti myös asera-tarhan ja teki vielä paljon muuta, jolla herätti Herran, Israelin Jumalan, vihan pahemmin kuin yksikään Israelin kuningas ennen häntä.

1. Kun. 17:1 

Elia, joka oli kotoisin Gileadin Tisbestä, ennusti Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, jota minä palvelen: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani voimasta." [Sir. 48:1-3; Jaak. 5:17,18]

1. Kun. 17:3 

"Lähde täältä, kulje itään päin ja piiloudu Keritinpuron uomaan, joka on Jordanin tuolla puolen.

1. Kun. 17:5 

Hän lähti matkaan ja teki niin kuin Herra oli käskenyt. Hän meni Keritinpurolle, joka on Jordanista itään, ja jäi sinne.

1. Kun. 17:14 

Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Ei tyhjene jauhoruukku eikä ehdy öljypullo, ennen kuin Herra antaa sateen maan päälle."

1. Kun. 18:1 

Kului pitkä aika, yli kaksi vuotta. Sitten Elialle tuli tämä Herran sana: "Mene tapaamaan Ahabia. Sitten minä annan maalle sateen."

1. Kun. 18:7 

Kun Obadja oli tällä matkalla, Elia tuli häntä vastaan. Obadja tunsi profeetan. Hän heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: "Sinäkö se olet, herrani Elia?"

1. Kun. 18:15 

Mutta Elia vastasi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, hän, jota minä palvelen: tänään minä kohtaan kuninkaani!"

1. Kun. 18:39 

Kun kansa näki tämän, kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja huusivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!"

1. Kun. 18:42 

Ahab meni aterioimaan. Mutta Elia nousi Karmelille, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.

1. Kun. 18:46 

Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän kietoi viittansa liepeet vyötäisilleen ja juoksi Ahabin edellä koko matkan Jisreeliin saakka.

1. Kun. 19:11 

Herran ääni sanoi: "Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi." Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. [2. Moos. 34:6; Ap. t. 2:2]

1. Kun. 19:13 

Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle. Ääni sanoi hänelle: "Miksi olet täällä, Elia?" [2. Moos. 3:6]

1. Kun. 19:19 

Elia lähti matkaan. Hän kohtasi Elisan, Safatin pojan, kun tämä oli kyntämässä. Pellolla oli kaksitoista härkäparia, ja hän kynti niistä viimeisellä. Elia kulki hänen ohitseen ja heitti viittansa hänen ylleen. 1. 19:19-21:[ Matt. 8:18-22; Mark. 1:16-20, 2:14]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19>