Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 3967 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
En ryhdy mihinkään mikä on pahasta lähtöisin. Minä vihaan juonittelua, pysyn loitolla siitä. | |
Olkoon vilppi minusta kaukana, pahuudesta en tahdo tietää. | |
Sen, joka toista panettelee, minä vaiennan. Kopeaa katsetta ja ylpeää sydäntä minä en siedä. [Sananl. 21:4] | |
Minun luonani ei ole sijaa sille, joka toista pettää. Ken puhuu valheita, se pysyköön poissa silmistäni. | |
Hän katsoo sorrettujen puoleen, ei torju heidän rukoustaan. | |
Mutta sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu. | |
Ei hän iäti meitä syytä, ei hän ikuisesti pidä vihaa. | |
Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet. | |
ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. | |
Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä. Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita: [1. Moos. 12:17, 20:3,7] | |
Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys, mutta egyptiläiset eivät taipuneet. [2. Moos. 10:22] | |
Kun isämme olivat Egyptissä, he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi. Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi, he eivät sitä mieleensä painaneet. Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan. [2. Moos. 14:11,12] | |
Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ainoakaan ei jäänyt henkiin. | |
Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa, eivät odottaneet hänen neuvojaan. | |
He väheksyivät ihanaa maata, he eivät uskoneet Herran sanaa [4. Moos. 14:2,11] | |
vaan nurisivat teltoissaan eivätkä tahtoneet totella Herraa. | |
He eivät hävittäneet kansoja, jotka Herra oli käskenyt hävittää, 106:34-36:[ 5. Moos. 7:1-4; Tuom. 3:5-7] | |
Jotkut heistä harhailivat aavikolla eivätkä löytäneet kaupunkia, johon asettua asumaan. | |
Herra siunaa heitä, ja kansa kasvaa, hän pitää huolen heidän karjansa runsaudesta. | |
Herra pitää pilkkanaan ruhtinaita ja panee mahtimiehet harhailemaan aavikolla, [Job 12:21,24; Ps. 76:13; Dan. 4:29] | |
Sinä, Jumala, olet hylännyt meidät etkä kulje sotajoukkomme mukana. | |
Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää. Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan. | |
Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta! | |
Näin on Herra vannonut, eikä hän valaansa peruuta: "Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta." [Hepr. 5:6, 7:17,21 | 1. Moos. 14:18] | |
Oikeamielinen ei koskaan horju, hänet muistetaan ikuisesti. | |
Ei hän pelkää pahoja viestejä vaan luottaa vakain mielin Herraan. | |
Hän on vahva ja rohkea, ei hän pelkää, ja pian hän katsoo voittajana ahdistajiinsa. | |
Älä meille, Herra, älä meille anna kunniaa, mutta anna kunnia omalle nimellesi, sinä hyvä ja uskollinen! | |
Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe. | |
Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, niillä on nenä, mutta ne eivät haista. | |
Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa, niillä on jalat, mutta ne eivät kävele, niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä. | |
Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei yksikään, joka on hiljaisuuteen laskeutunut. [Ps. 6:6+] | |
Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää. Mitä voisivat ihmiset silloin? [Room. 8:31; Hepr. 13:6] | |
Minä en kuole, vaan elän ja kerron Herran teoista. | |
Hän kyllä kuritti minua mutta ei antanut kuoleman valtaan. | |
ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään. | |
Kun pidän käskysi silmieni edessä, en joudu häpeään. | |
Minä talletan kaikki ohjeesi sydämeeni, etten rikkoisi sinua vastaan. | |
Sinun käskysi ovat iloni, sinun sanaasi minä en unohda. | |
Kuninkaittenkin edessä kerron arkailematta sinun liitostasi. [Mark. 13:9] | |
Röyhkeät ovat alati minua solvaamassa, mutta minä en poikkea sinun laistasi. | |
Oikopäätä, viivyttelemättä minä aina täytän sinun käskysi. | |
Jumalattomien köydet kiertyvät ympärilleni, mutta minä en unohda sinun lakiasi. | |
Kunpa noudattaisin vakaasti sinun määräyksiäsi! Silloin en joudu häpeään. | |
Vaikka olen kuin savun käpristämä leili, en unohda sinun käskyjäsi. | |
Röyhkeät kaivavat tielleni kuoppia, nuo, jotka eivät piittaa sinun laistasi. | |
He ovat miltei tuhonneet minut, mutta minä en hylkää sinun säädöksiäsi. | |
Milloinkaan en unohda sinun säädöksiäsi, ne antavat minulle elämän. | |
Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään, sillä sinulta minä olen oppini saanut. | |
Kaiken aikaa henkeni on uhattuna, mutta minä en unohda sinun lakiasi. | |
Jumalattomat ovat virittäneet minulle ansoja, mutta minä en eksy sinun säädöstesi tieltä. | |
Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä, koska lakiasi ei noudateta. | |
Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta sinun säädöksiäsi en unohda. | |
Katso kurjuuteeni ja pelasta minut! Minä en ole unohtanut lakiasi. | |
Jumalattomat ovat kaukana pelastuksesta, koska he eivät piittaa sinun määräyksistäsi. | |
Paljon on minulla vainoojia ja ahdistajia, mutta minä en luovu sinun liitostasi. | |
Minä voin pahoin, kun näen luopioita, jotka eivät noudata sinun sanaasi. | |
Minä olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut! Sinun käskyjäsi minä en unohda. [Jes. 53:6; Luuk. 15:4] | |
Ei hän väsy, ei hän nuku, hän on Israelin turva. | |
Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä. | |
Ylistetty olkoon Herra! Hän ei antanut meitä heidän hampaittensa raadeltaviksi. | |
Matkalaulu. Kuin Siionin vuori on Herraan luottava kansa, se ei horju vaan kestää iäti. [Ps. 46:6] | |
Siksi ei vääryyden valtikka pysy oikeamielisten maassa eikä vanhurskas joudu tarttumaan vääryyden töihin. | |
Matkalaulu. Salomon psalmi. Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. [Ps. 121:3,4] | |
Onnellinen se mies, jonka viini on nuolia täynnä! Hän ei jää tappiolle, kun hän kaupunginportissa käräjöi vihamiestensä kanssa. | |
kovin on minua vainottu nuoresta asti, vainottu, mutta ei lannistettu. | |
siitä ei leikkaaja kättään täytä, ei lyhteen sitoja syliään, | |
eivätkä ohikulkijat sano: "Siunatkoon teitä Herra." Me siunaamme teidät Herran nimessä. | |
Matkalaulu. Daavidin psalmi. Herra, sydämeni ei ole korskea eivätkä silmäni ylpeät. Minä en ole tavoitellut suuria, en pyrkinyt liian korkealle. [Job 42:3] | |
Ei, olen löytänyt rauhan, mieleni on tyyni. Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, niin on minun mieleni levollinen. | |
Herra on vannonut Daavidille valan, antanut lupauksen, jota hän ei peruuta: "Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi. [2. Sam. 7:12] | |
Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe, | |
niillä on korvat, mutta ne eivät kuule. Henkäystäkään ei ole niiden suussa. | |
Tarttukoon kieleni kitalakeen, ellen sinua muista, ellen pidä ylimpänä ilonani sinua, Jerusalem! | |
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä. | |
sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. | |
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. | |
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. [Job 14:5] | |
Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön. [1. Kun. 8:46+] | |
Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä. [Ps. 20:8+] | |
Muille kansoille hän ei niitä ilmoittanut, hänen säädöksiään eivät toiset tunne. Halleluja! | |
Hän pani ne paikoilleen ainiaaksi, hän sääti niille järkkymättömät lait. [Job 28:24; Jer. 33:25] | |
Sinähän olet sulkenut hänet suojelukseesi, hänet ja hänen perheensä ja omaisuutensa. Olet siunannut kaiken mihin hän ryhtyy, ja hänen karjansa leviää yli maan. | |
Mutta ojennapa kätesi ja tartu siihen mitä hänellä on. Saat nähdä, että hän kiroaa sinua vasten kasvoja!" | |
Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa vastaan eikä syyttänyt häntä. | |
Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen lihaansa ja luihinsa. Saat nähdä, että hän kiroaa sinua vasten kasvoja!" | |
Job vastasi: "Hullun puhetta, vaimo. Kun otamme Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha." Kaiken tämän keskellä Job ei sanallakaan kapinoinut Herraa vastaan. [Jes. 45:7; Valit. 3:38; Aam. 3:6] | |
Jo kaukaa he näkivät hänet, mutta he eivät tunteneet häntä. Lähemmäs ehdittyään he alkoivat ääneen itkeä, repäisivät viittansa ja heittivät ilmaan hiekkaa, niin että se putosi heidän hiuksilleen. [Joos. 7:6+] | |
Se päivä ja yö ei sulkenut edestäni kohdun porttia, ei kätkenyt silmiltäni tätä kärsimystä. | |
Miksi en syntynyt kuolleena, miksi en menehtynyt tultuani äidin kohdusta? [Job 10:18] | |
Niin kuin kuollut sikiö olisin poissa, maahan kaivettu ja olematon, niin kuin lapsi, joka ei päivänvaloa nähnyt. | |
siellä pääsevät vangit vaivastaan, piiskurien huudot eivät enää heitä ahdista. | |
Ei rauhaa, ei lepoa, ei tyventä hetkeksikään, yhä uudelleen tuska lyö ylitseni. | |
Sinun luottamuksesi perustana on jumalanpelko, sinun toivosi perustana oman vaelluksesi puhtaus. | |
kun jokin pysähtyi eteeni, en tiedä mikä, silmieni edessä outo hahmo. Tuli hiljaista, ja minä kuulin äänen: | |
Ei Jumala luota edes omiin palvelijoihinsa, enkeleitäänkin hän nuhtelee virheistä. | |
hänen telttanuoransa kiskaistaan irti, ja hän kuolee tietämättä, miksi. | |
Onnettomuus ei idä mullassa, eivätkä vastoinkäymiset verso maan tomusta. |