Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 335 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Samlan kuoltua tuli kuninkaaksi Saul, kotoisin Rehobot-Naharista. | |
Saulin kuoltua tuli kuninkaaksi Baal-Hanan, Akborin poika. | |
Simeonin pojat olivat Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Sohar ja Saul, jonka äiti oli kanaanilainen. [2. Moos. 6:15; 4. Moos. 26:12,13; 1. Aik. 4:24] | |
Simeonin pojat olivat Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Sohar ja Saul, jonka äiti oli kanaanilainen. Nämä olivat Simeonin heimon perhekunnat. | |
Serah ja hänen sukunsa sekä Saul ja hänen sukunsa. | |
Hänellä oli nuori ja komea poika, jonka nimi oli Saul. Koko Israelissa ei ollut komeampaa miestä kuin Saul, hän oli päätänsä pitempi kaikkia muita. [1. Sam. 10:23] | |
Kerran Saulin isän aasintammat lähtivät karkuteille. Kis sanoi pojalleen Saulille: "Ota mukaasi palvelija ja mene etsimään aaseja." | |
Kun he tulivat Sufin alueelle, Saul sanoi palvelijalle: "Käännytään jo takaisin kotiin, muuten isä alkaa hätäillä meidän vuoksemme ja unohtaa aasit." | |
Saul vastasi: "Entä mitä meillä on antaa hänelle, jos poikkeamme siellä? Leipäkin on jo loppunut pusseistamme, eikä meillä ole muutakaan, mikä kelpaisi lahjaksi Jumalan miehelle. Mitäpä meillä voisi olla?" [1. Kun. 14:3] | |
Mutta palvelija sanoi Saulille: "Minulla on neljännessekeli hopeaa. Minä annan sen Jumalan miehelle, niin hän neuvoo, minnepäin meidän pitää mennä."* [Jae 9 on sijoitettu jakeen 11 jälkeen, minne se tekstiyhteyden puolesta kuuluu.] | |
Kun he nousivat rinnettä ylös kaupunkiin, heitä vastaan tuli tyttöjä, jotka olivat menossa hakemaan vettä, ja he kysyivät näiltä: "Onkohan näkijä kotona?" -- | |
Päivää ennen Saulin tuloa Herra oli ilmoittanut Samuelille näin: [1. Kun. 14:5] | |
Kun Samuel nyt näki Saulin, Herra ilmoitti hänelle: "Tuossa on se mies, josta sinulle puhuin. Hän saa johtaa kansaani." [1. Sam. 16:12] | |
Saul meni porttikäytävässä Samuelin luo ja kysyi häneltä: "Voitko sanoa minulle, missä näkijä asuu?" | |
Samuel vastasi: "Minä olen se näkijä. Mene edelläni uhrikukkulalle, niin te saatte syödä tänään minun kanssani. Aamulla saat jatkaa matkaasi, ja silloin myös vastaan kysymyksiin, jotka askarruttavat mieltäsi. | |
Mutta Saul sanoi: "Minähän olen benjaminilainen. Kuulun Israelin pienimpään heimoon, ja sukuni on mitättömin Benjaminin heimon suvuista. Miksi sinä minulle tällaista puhut?" [Tuom. 6:15] | |
Samuel vei Saulin ja hänen palvelijansa uhrikukkulan majaan ja asetti heidät istumaan parhaille paikoille kutsuvieraiden joukkoon, joita oli noin kolmekymmentä. | |
Keittäjä otti esille reisipalan ja rasvahännän ja pani ne Saulin eteen. Samuel sanoi: "Siinä on nyt edessäsi se pala, jota on pidetty erillään. Syö! Se on varattu sinulle tässä juhlassa, johon olen kutsunut kansan." Niin Saul söi sinä päivänä Samuelin kanssa. [2. Moos. 29:22; 3. Moos. 3:9] | |
Sitten he palasivat uhrikukkulalta kaupunkiin. Saulille tehtiin vuode kattotasanteelle, ja hän nukkui siellä. [1. Kun. 17:19; 2. Kun. 4:10] | |
Aamunkoitteessa Samuel huusi Saulille ylös katolle: "Nouse! Minä lähden saattamaan sinua." Saul nousi, ja he menivät yhdessä ulos. | |
Kun he olivat tulleet kaupungin laidalle, Samuel sanoi Saulille: "Käske palvelijasi mennä edeltä." Palvelijan mentyä Samuel jatkoi: "Pysähdy hetkeksi, niin minä ilmoitan sinulle Jumalan sanan." | |
Kun ne, jotka vanhastaan tunsivat Saulin, näkivät hänet hurmostilassa profeettojen joukossa, he sanoivat toisilleen: "Mitä Kisin pojalle on tapahtunut? Onko Saulistakin tullut profeetta?" | |
Eräs heistä lisäsi vielä: "Kenenkäs poikia nämä ovat?" Näin syntyi sananparsi "Onko Saulkin profeetta?". [1. Sam. 19:24] | |
Saulin setä kysyi häneltä ja hänen palvelijaltaan: "Missä te olette olleet?" Saul vastasi: "Aaseja etsimässä, ja kun niitä ei näkynyt missään, menimme Samuelin luo." [1. Sam. 14:50] | |
Saulin setä sanoi: "Kerrohan, mitä hän sanoi teille." | |
Mutta Saul vastasi vain: "Hän kertoi meille, että aasit ovat löytyneet", eikä maininnut sedälleen sanaakaan kuninkuudesta, josta Samuel oli puhunut. | |
Sitten hän toi esiin vuorollaan kunkin Benjaminin heimon suvun, ja arpa osui Matrin sukuun ja siinä Sauliin, Kisin poikaan. He etsivät Saulia mutta eivät löytäneet. | |
Myös Saul meni kotiinsa Gibeaan, ja hänen mukanaan lähtivät ne soturit, joiden sydäntä Jumala oli koskettanut. | |
Kun sananviejät saapuivat Saulin kaupunkiin Gibeaan ja kertoivat kansalle asiansa, kaikki puhkesivat itkuun. | |
Saul tuli juuri silloin kyntöhärkineen pellolta ja kysyi: "Mikä kansalla on hätänä, kun kaikki itkevät?" Hänelle kerrottiin, mitä Jabesin miehet olivat sanoneet. | |
Kun Saul sen kuuli, Herran henki valtasi hänet ja hänessä syttyi viha. [Tuom. 3:10+] | |
Hän hakkasi härkäparin kappaleiksi, lähetti ne sananviejien mukana eri puolille Israelia ja käski sanoa: "Näin käy sen karjalle, joka ei lähde Saulin ja Samuelin mukaan sotaan!" Silloin Herra saattoi koko kansan pyhän pelon valtaan, ja kaikki lähtivät yhtenä miehenä liikkeelle. [Tuom. 19:29, 20:1] | |
Seuraavana aamuna Saul jakoi joukkonsa kolmeen osastoon. Ne tunkeutuivat viimeisen yövartion aikaan ammonilaisten leiriin, ja kun päivä oli kuumimmillaan, ammonilaiset oli lyöty. Henkiin jääneet syöksyivät pakoon ja hajaantuivat kuka minnekin. | |
Silloin kansa sanoi Samuelille: "Ketkä ne olivat, jotka sanoivat: 'Saulko muka olisi kuninkaamme'? Tuokaa ne miehet tänne, niin me tapamme heidät!" [1. Sam. 10:27] | |
Mutta Saul vastasi: "Tänä päivänä ei tapeta enää ketään, sillä tänään Herra on pelastanut Israelin." [2. Sam. 19:23] | |
He menivät kaikki Gilgaliin ja julistivat siellä Herran edessä Saulin kuninkaaksi. He teurastivat siellä myös yhteysuhreja Herralle, ja Saul ja kaikki israelilaiset viettivät ilojuhlaa. | |
Tullessaan kuninkaaksi Saul oli kolmikymmenvuotias, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.* [Hepreankielinen teksti ei mainitse Saulin ikää. Luku 30 perustuu Septuagintan käännökseen.][2. Sam. 5:4] | |
Saul valitsi israelilaisista kolmetuhatta miestä ja piti heistä kaksituhatta luonaan Mikmasissa ja Betelin vuorilla. Tuhat miestä jäi Jonatanin luo Benjaminin Gebaan, mutta muun väen Saul päästi kotiin. | |
Sitten Jonatan tuhosi Gebassa filistealaisten vartioston, ja filistealaiset saivat kuulla, että heprealaiset olivat nousseet kapinaan. Saul käski puhaltaa hälytystorvea kaikkialla Israelissa, | |
ja koko Israel kuuli tämän viestin: "Saul on tuhonnut filistealaisten vartioston, ja nyt he hautovat kostoa." Kutsua noudattaen kansa kokoontui Saulin luo Gilgaliin. | |
Jotkut menivät jopa Jordanin yli Gadin heimon alueelle ja Gileadiin. Saul pysytteli kuitenkin Gilgalissa, ja väki kokoontui peloissaan hänen luokseen. | |
Silloin Saul sanoi: "Tuokaa minulle polttouhri ja yhteysuhrit!" Hän uhrasi polttouhrin, | |
mutta juuri kun uhritoimitus oli päättymässä, Samuel tuli. Saul meni Samuelia vastaan tervehtimään häntä, | |
mutta Samuel sanoi: "Mitä sinä olet tehnyt?" Saul vastasi: "Näin kansan hajaantuvan luotani, etkä sinäkään tullut määräaikaan mennessä. Filistealaiset olivat jo koolla Mikmasissa, | |
Samuel vastasi: "Olet tehnyt tyhmästi! Jos olisit noudattanut Herran, Jumalasi, sinulle antamaa käskyä, hän olisi nyt vahvistanut kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. | |
Sen sanottuaan Samuel lähti Gilgalista. Jäljelle jäänyt väki lähti Saulin mukana Gilgalista sotajoukon luo Benjaminin Gebaan. Siellä Saul tarkasti luonaan pysyneet joukot, ja niitä oli noin kuusisataa miestä. [1. Sam. 14:2] | |
Saul, hänen poikansa Jonatan ja heidän mukanaan olevat miehet jäivät Benjaminin Gebaan. Filistealaisten leiri oli Mikmasissa. | |
Niinpä ei sodan syttyessä koko Saulin ja Jonatanin väestä kellään muulla ollut miekkaa eikä keihästä kuin Saulilla itsellään ja Jonatanilla. | |
Eräänä päivänä Saulin poika Jonatan sanoi aseenkantajalleen: "Tule, mennään solan poikki filistealaisten etuvartion luo." Isälleen hän ei maininnut mitään. | |
Saulilla oli telttansa Migronin granaattiomenapuun alla Geban lähistöllä, ja hänellä oli mukanaan noin kuusisataa miestä. | |
Saulin tähystäjät Benjaminin Gebassa huomasivat vihollisjoukkojen ryntäilevän sinne tänne. | |
Silloin Saul sanoi väelleen: "Tarkastakaa joukot ja ottakaa selvää, onko joku poissa leiristämme." Joukot tarkastettiin, ja silloin huomattiin, että Jonatan ja hänen aseenkantajansa olivat poissa. | |
Saul sanoi Ahialle: "Tuo tänne efodi!" Ahia näet kantoi silloin efodia israelilaisten edellä. [1. Sam. 23:9] | |
Mutta kun Saulin puhuessa papille sekasorto filistealaisten leirissä kävi yhä pahemmaksi, Saul sanoi: "Ei, anna sen olla!" | |
Saul ja hänen joukkonsa kohottivat sotahuudon ja lähtivät taisteluun. Filistealaiset olivat jo nostaneet miekkansa toisiaan vastaan, ja sekasorto oli täydellinen. [Tuom. 7:22; 2. Aik. 20:23] | |
Ne heprealaiset, jotka aikaisemmin olivat joutuneet filistealaisten palvelukseen ja lähteneet heidän mukanaan sotaankin, siirtyivät Saulin ja Jonatanin johtamien israelilaisten puolelle. | |
ja israelilaiset olivat lopen väsyneitä. Saul oli vannottanut joukkojaan sanoen: "Kirottu se mies, joka syö jotakin ennen iltaa, ennen kuin olen kostanut vihollisilleni." Sen vuoksi he eivät olleet maistaneetkaan ruokaa. [Ap. t. 23:12] | |
Mutta jotkut menivät kertomaan Saulille: "Miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa." Saul vastasi: "Te olette tehneet pahan rikkomuksen. Vierittäkää nyt tänne suuri kivi!" [1. Moos. 9:4+] | |
Sen jälkeen hän sanoi heille: "Menkää joka puolelle miesten luo ja käskekää heitä tuomaan sonninsa ja lampaansa tänne ja teurastamaan ja syömään ne täällä. Silloin he eivät syö veristä lihaa eivätkä riko Herran käskyä." Kaikki miehet toivat sinä iltana sonninsa Saulin luo, ja he teurastivat ne siellä. [3. Moos. 3:17, 7:26,27] | |
Näin Saul rakensi Herralle alttarin. Se oli ensimmäinen alttari, jonka hän rakensi Herralle. | |
Saul sanoi: "Meidän pitää vielä tänä yönä hyökätä filistealaisten kimppuun ja ahdistaa heitä aamunkoittoon saakka. Silloin voimme tuhota heidät viimeiseen mieheen." Sotilaat vastasivat: "Tee niin kuin parhaaksi näet." Mutta pappi sanoi: "Meidän täytyy ensin kysyä neuvoa Jumalalta." | |
Saul kysyi Jumalalta: "Lähdenkö ajamaan takaa filistealaisia? Annatko heidät israelilaisten käsiin?" Mutta tällä kertaa Herra ei vastannut. | |
Silloin Saul sanoi: "Kaikki päälliköt, tulkaa tänne, että saamme selville, mistä synnistä tämä johtuu! [Sananl. 1:28; Jes. 59:2; Miika 3:4] | |
Saul sanoi israelilaisille: "Asettukaa te toiselle puolelle, niin minä ja poikani Jonatan asetumme toiselle." Sotilaat vastasivat Saulille: "Tee niin kuin parhaaksi näet." | |
Saul sanoi Herralle, Israelin Jumalalle: "Miksi et vastannut tänään palvelijallesi? Jos minä tai poikani Jonatan olemme syyllistyneet rikokseen, anna silloin, Herra, Israelin Jumala, vastaukseksi urim, mutta jos kansasi Israel on syyllinen, anna tummim."* Arpa osui Jonataniin ja Sauliin, ja muut pääsivät vastuusta. [Urim ja tummim olivat arpomisvälineitä. Ks. 2. Moos. 28:15.][Joos. 7:14,15; Joona 1:7] | |
Sitten Saul käski: "Heittäkää arpaa minun ja poikani Jonatanin välillä!" Ja arpa osui Jonataniin. | |
Saul sanoi Jonatanille: "Kerro minulle, mitä olet tehnyt." Jonatan vastasi: "Olen maistellut sauvani kärjellä hiukan hunajaa. Minä olen valmis kuolemaan." | |
Saul sanoi: "Kohdatkoon minua Jumalan viha, jollet sinä nyt kuole, Jonatan!" | |
Mutta sotilaat huusivat Saulille: "Pitäisikö Jonatanin kuolla, vaikka hän on hankkinut tämän suuren voiton Israelille? Ei ikinä! Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius saa pudota hänen päästään, sillä Jumalan avulla hän on tänään tekonsa tehnyt." Ja sotilaat lunastivat Jonatanin vapaaksi kuolemasta. [1. Kun. 1:52] | |
Saul ei ajanut filistealaisia takaa pitemmälle, vaan palasi takaisin, ja niin filistealaiset pääsivät menemään omalle alueelleen. | |
Lujitettuaan asemansa Israelin kuninkaana Saul taisteli kaikkialla vihollisiaan vastaan. Näitä olivat Moab, Ammon, Edom, Soban kuninkaat ja filistealaiset. Hän oli voittoisa kaikkialla, minne kääntyikin. | |
Saulin pojat olivat Jonatan, Jisvi* ja Malkisua. Hänellä oli myös kaksi tytärtä; vanhemman nimi oli Merab ja nuoremman Mikal. [Jisvi on todennäköisesti sama henkilö kuin Isboset 'häpeän mies' (2. Sam. 2:8--10).][1. Aik. 8:33, 9:39] | |
Saulin vaimo oli Ahinoam, Ahimaasin tytär. Sotaväen päällikkönä oli Abner, joka oli Saulin sedän Nerin poika. | |
Saulin isä Kis ja Abnerin isä Ner olivat molemmat Abielin poikia. [1. Sam. 9:1] | |
Kiivas sota filistealaisia vastaan jatkui koko Saulin elinajan, ja siksi Saul otti joukkoihinsa jokaisen rohkean ja voimakkaan miehen, jonka vain sattui näkemään. | |
Samuel sanoi Saulille: "Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis, mitä Herra käskee. [1. Sam. 10:1] | |
Saul kutsui kokoon sotaväen ja tarkasti sen Telaimissa. Väkeä oli kaksisataatuhatta jalkamiestä sekä lisäksi kymmenentuhatta miestä Juudasta. | |
Saul tuli amalekilaisten kaupungin tienoille ja asettui väijyksiin kuivillaan olevaan joenuomaan. | |
Keniläisille Saul lähetti viestin: "Luopukaa amalekilaisista ja siirtykää muualle, etten joutuisi tuhoamaan teitä yhdessä amalekilaisten kanssa. Tehän osoititte ystävyyttä israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä." Ja keniläiset siirtyivät pois amalekilaisten joukosta. [4. Moos. 24:21,22+] | |
Sitten Saul löi amalekilaiset koko alueella Havilasta aina Suriin, Egyptin rajoille asti. [1. Moos. 25:18] | |
Paitsi Agagia Saul ja hänen miehensä säästivät myös parhaat lampaat ja vuohet, härät ja lehmät, vohlat ja karitsat ja kaiken muun arvokkaan omaisuuden. Niitä he eivät halunneet tuhota, mutta kaiken arvottoman ja turhan he hävittivät. [3. Moos. 27:28,29] | |
"Minä kadun, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on luopunut minusta eikä ole täyttänyt käskyäni." Samuel kauhistui ja huusi Herraa avuksi koko yön. [1. Moos. 6:6,7] | |
Seuraavana aamuna Samuel meni tapaamaan Saulia, mutta hänelle kerrottiin: "Saul lähti Karmeliin pystyttämään muistokiveä voittonsa kunniaksi. Sieltä hän on mennyt edelleen Gilgaliin." | |
Samuel meni Gilgaliin Saulin luo, ja Saul tervehti häntä sanoen: "Herra siunatkoon sinua! Olen täyttänyt Herran käskyn." | |
Saul vastasi: "Ne on otettu amalekilaisilta. Miehet säästivät parhaat lampaat, sonnit ja lehmät uhriksi Herralle, sinun Jumalallesi. Kaiken muun olemme tuhonneet." | |
Samuel sanoi Saulille: "Ole vaiti! Minä kerron sinulle, mitä Herra puhui minulle viime yönä." Saul sanoi: "Kerro!" [2. Sam. 7:4] | |
Saul vastasi Samuelille: "Minähän tottelin Herraa ja lähdin minne hän minut lähetti. Toin sieltä Agagin, Amalekin kuninkaan, mutta kaiken muun tuhosin. | |
Saul vastasi Samuelille: "Olen tehnyt syntiä. Olen rikkonut Herran käskyä ja sinun määräyksiäsi vastaan, sillä pelkäsin miehiäni ja taivuin heidän tahtoonsa. | |
Mutta Samuel sanoi Saulille: "Minä en lähde takaisin sinun kanssasi. Sinä olet hylännyt Herran sanan, ja siksi Herra hylkää sinut: et saa olla Israelin kuningas." | |
Niin Samuel palasi Saulin kanssa, ja Saul meni rukoilemaan Herraa. | |
Sitten Samuel lähti Ramaan, ja Saul palasi kotiinsa Saulin Gibeaan. | |
Eikä Samuel enää eläessään nähnyt Saulia. Herra katui, että oli tehnyt Saulista Israelin kuninkaan, ja Samuel suri Saulia kuin kuollutta. | |
Herra sanoi Samuelille: "Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas. Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan." [1. Sam. 15:26, 17:12; Ap. t. 13:22] | |
Samuel kysyi: "Kuinka voin mennä sinne? Jos Saul kuulee siitä, hän tappaa minut!" Herra vastasi: "Ota mukaasi vasikka ja sano, että olet tullut uhraamaan Herralle. | |
Herran henki siirtyi pois Saulista, ja Herran lähettämä paha henki alkoi ahdistaa häntä. [1. Sam. 18:10, 19:9] | |
Saulin palvelijat sanoivat hänelle: "Huomaathan, että Jumalan lähettämä paha henki ahdistaa sinua. | |
Saul sanoi palvelijoilleen: "Etsikää taitava soittaja ja tuokaa hänet luokseni." | |
Saul lähetti sananviejien mukana Iisaille käskyn: "Toimita luokseni poikasi Daavid, lammaspaimen." | |
Iisai kuormasi aasin selkään leipiä ja lähetti ne sekä karitsan ja viinileilin poikansa Daavidin mukana Saulille. | |
Niin Daavid tuli Saulin luo ja jäi hänen palvelukseensa. Saul mieltyi häneen suuresti ja teki hänestä aseenkantajansa. |