Löytyi 403 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla. | |
mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. | |
Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? | |
Mutta Siddiminlaakso oli täynnä maaöljykuoppia, ja kun Sodoman ja Gomorran kuninkaat ja heidän miehensä yrittivät kääntyä pakoon, he vajosivat niihin, ja henkiin jääneet pakenivat vuorille. | |
Auringon laskiessa Abram vaipui horrokseen, ja synkkä kauhu valtasi hänet. | |
Abram heittäytyi kasvoilleen, ja Jumala sanoi hänelle: | |
Abraham heittäytyi kasvoilleen, mutta naurahti, sillä hän ajatteli: "Voiko satavuotiaalle miehelle muka syntyä lapsia, ja voisiko Saara, joka on yhdeksänkymmenen, vielä synnyttää?" [1. Moos. 18:12; Room. 4:19] | |
Kun Rebekka puolestaan näki Iisakin, hän pudottautui kamelinsa selästä | |
Ismaelin suvun asuma-alue ulottui Havilasta aina Suriin, joka on Egyptistä itään Assurin suunnalla. Ja Ismael joutui alinomaa vastakkain veljiensä kanssa. [1. Moos. 16:12] | |
Mutta Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, kietoi kätensä hänen kaulaansa ja suuteli häntä, ja he itkivät. | |
Kun veljet huomasivat, että heitä vietiin Joosefin taloon, he pelästyivät ja sanoivat: "Meidät on varmaan tuotu tänne sen hopean takia, joka viime kerralla oli joutunut takaisin säkkeihimme, ja nyt he kai hyökkäävät kimppuumme, ottavat meidät orjiksi ja vievät aasimme." | |
Niin Juuda ja hänen veljensä menivät Joosefin taloon, jossa tämä odotti heitä, ja he heittäytyivät kasvoilleen maahan. | |
Sitten Joosef lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja puhkesi itkuun, ja myös Benjamin syleili häntä ja itki. | |
ja Joosef valjastutti vaununsa ja lähti sinne isäänsä Israelia vastaan. Heti kun hän näki Jaakobin, hän riensi syleilemään häntä ja itki pitkään hänen olkaansa vasten. | |
Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. | |
Joosef kumartui itkien isänsä ylle ja suuteli hänen kasvojaan. [1. Moos. 46:4] | |
Sitten veljet tulivat, lankesivat hänen eteensä ja sanoivat: "Me rupeamme vaikka sinun orjiksesi!" [1. Moos. 44:16] | |
Pelko ja kauhu on langennut heidän ylleen, sinun kätesi voimasta he kivettyvät paikoilleen, kunnes sinun kansasi, Herra, on kulkenut ohi, kunnes kansa, jonka otit omaksesi, on kulkenut ohi. | |
Herra sanoi Moosekselle: "Mene alas ja varoita ihmisiä, etteivät he paremmin nähdäkseen tunkeudu rajan yli lähemmäksi Herraa, sillä silloin monet kuolisivat. [1. Moos. 32:31+] | |
"Jos joku riidellessään lyö toista kivellä tai lapiolla, niin että tämä joutuu vuoteenomaksi mutta ei kuole | |
Jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi hampaasta. | |
"Jos joku avaa kaivon kannen tai louhii vesisäiliön eikä peitä sitä kannella ja jos sitten härkä tai aasi putoaa siihen, | |
Leevin heimon miehet tekivät Mooseksen käskyn mukaisesti, ja kansasta sai sinä päivänä surmansa noin kolmetuhatta miestä. | |
ja Herran luota lähti tuli, joka kulutti polttouhrin ja rasvat alttarilta. Kun kansa näki tämän, kaikki riemuitsivat ja lankesivat kasvoilleen maahan. [3. Moos. 10:2; Tuom. 6:21; 1. Kun. 18:38; 2. Aik. 7:1; 2. Makk. 2:10] | |
Kaikki, mitä jonkin tällaisen eläimen raato koskettaa, tulee epäpuhtaaksi, olipa kyseessä puuesine, vaate, nahka tai säkkikangas. Tällainen esine, mihin tahansa sitä käytetäänkin, on pantava veteen ja pidettävä siinä iltaan saakka; sitten se on jälleen puhdas. | |
Mutta saviastia, johon saastainen eläin on pudonnut, on rikottava. Myös kaikki, mitä astiassa on, tulee epäpuhtaaksi. | |
Leivinuuni tai liesi, jonka päälle saastaisen eläimen raato joutuu, täytyy purkaa, sillä siitä on tullut pysyvästi saastainen. | |
Jos raato joutuu kylvön aikana kylvösiemenen päälle, siemen pysyy puhtaana, | |
mutta jos jyvät on kostutettu vedellä ja niiden päälle joutuu raato, teidän on pidettävä niitä saastaisina. | |
vaan te ajatte heidät pakosalle ja kukistatte heidät. | |
Viisi teistä ajaa pakoon sata vihollista, sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja he kaatuvat teidän miekkaanne. [Joos. 23:10] | |
"Teistä jäljelle jääneet, jotka asuvat vihollismaassa, minä teen niin aroiksi, että kun he kuulevat selkänsä takaa lehden kahinan, he karkaavat pakoon kuin miekan tieltä ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaa. [Jes. 30:17] | |
-- tässä kohdin papin tulee vannottaa naista, uhata häntä kirouksella ja sanoa: 'silloin Herra tehköön sinusta varoittavan esimerkin, jota mainiten kansasi vannoo ja kiroaa. Herra kuihduttakoon lanteesi ja turvottakoon kohtusi. | |
Menköön tämä kirovesi sisuksiisi, niin että kohtusi turpoaa ja lanteesi kuihtuvat!' Ja nainen sanokoon: 'Aamen, käyköön niin!' | |
tapahtuu näin: Jos nainen on tullut saastaiseksi olemalla miehelleen uskoton, kirousta tuottava vesi menee hänen sisuksiinsa ja aiheuttaa hänelle katkeraa tuskaa. Hänen kohtunsa turpoaa, hänen lanteensa kuihtuvat ja hänestä tulee varoittava esimerkki, jota mainiten vannotaan ja kirotaan. | |
ja hänen täytyy uudelleen omistautua Herralle aiemman nasiirilupauksensa mukaiseksi ajaksi. Hyvitysuhriksi hänen on tuotava vuoden ikäinen karitsa. Siihen saakka nasiirina vietettyä aikaa ei oteta huomioon, koska vihkiytyminen on menettänyt pyhyytensä. | |
Miksi Herra vie meidät tuohon maahan? Me kaadumme taistelussa, ja naisemme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Parempi meidän olisi palata Egyptiin." | |
Silloin Mooses ja Aaron painoivat kasvonsa maahan yhteen kokoontuneiden israelilaisten edessä. | |
Tähän autiomaahan te sorrutte, kaikki katselmuksessa lasketut miehet, joka ainoa kaksikymmenvuotias tai sitä vanhempi, te kaikki, jotka olette nurisseet minua vastaan. | |
Mutta te kuolette ja teidän ruumiinne jäävät tänne autiomaahan. [Juud. 1:5] | |
Teitä vastassa ovat amalekilaiset ja kanaanilaiset, ja te kuolette taistelussa. Herra ei ole kanssanne, koska te olette luopuneet hänestä." | |
Kun Mooses kuuli tämän, hän painoi kasvonsa maahan | |
Mutta Mooses ja Aaron painoivat kasvonsa maahan ja sanoivat: "Oi Jumala, Jumala, sinä, jonka käsissä on kaikkien elollisten henki, annatko vihasi kohdata koko kansaa, kun yksi ainoa ihminen on tehnyt syntiä!" [4. Moos. 27:16; Job 12:10] | |
"Väistykää syrjään tämän kansan keskeltä, niin minä tuhoan sen yhdellä kertaa." Mutta he painoivat kasvonsa maahan, | |
Mooses ja Aaron menivät kansanjoukon luota pyhäkköteltan ovelle ja painoivat kasvonsa maahan. Silloin Herran kirkkaus näyttäytyi heille. [4. Moos. 14:10, 16:19] | |
näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: | |
näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, joka saa tietonsa Korkeimmalta, mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: | |
"Anna israelilaisille tämä käsky. Te tulette nyt Kanaaninmaahan, siihen maahan, jonka te saatte omaksenne, ja nämä ovat Kanaaninmaan rajat. | |
tai sellaisella kivellä, joka voi tappaa, ja jos toinen kuolee, kuoleman aiheuttajan ja verikostoa vaativan sukulaisen välinen asia on tutkittava ja ratkaistava julkisesti. | |
"Sitten heittäydyin Herran eteen ja olin, kuten edelliselläkin kerralla, neljäkymmentä päivää ja yötä syömättä ja juomatta kaiken sen synnin tähden, mitä te olitte tehneet. Te olitte rikkoneet Herraa vastaan ja herättäneet hänen vihansa, | |
"Minä lankesin Herran eteen ja vietin ne neljäkymmentä päivää ja yötä rukoillen häntä, koska hän oli sanonut hävittävänsä teidät. [2. Moos. 32:11,31, 34:8] | |
"Jos siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne, löytyy surmatun ihmisen ruumis asutuksen ulkopuolelta eikä tiedetä, kuka hänet on tappanut, | |
Jos näet aasin tai härän tielle kaatuneena, älä kulje ohi, vaan auta omistajaa nostamaan eläin jaloilleen. | |
"Kun rakennat uuden talon, varusta katto reunuksella. Ellet tee reunusta ja joku putoaa katolta, vastuu hänen verestään tulee sinun ja talosi kannettavaksi. | |
Jos syyllinen tuomitaan ruoskittavaksi, tuomarin on määrättävä hänet maahan makaamaan, ja hänelle on tuomarin läsnä ollessa annettava niin monta ruoskaniskua kuin rikkomus edellyttää. | |
ja sanoi heille: "Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan. Pelko on vallannut meidät, ja koko maa vapisee kauhusta teidän takianne. [2. Moos. 15:15, 23:27; 5. Moos. 11:25] | |
Mies vastasi: "En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne." Silloin Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: "Herrani, mitä tahdot minun tekevän?" | |
Kun torviin puhalletaan ja te kuulette niiden äänen, koko kansan on kohotettava sotahuuto. Silloin kaupungin muurit sortuvat ja joukkonne voivat hyökätä kaupunkiin, joka mies siitä paikasta, missä sattuu seisomaan." | |
Kansa kohotti sotahuudon, kun papit puhalsivat torviinsa. Heti torvien äänen kuultuaan kansa kohotti sotahuudon. Silloin Jerikon muurit sortuivat, ja joukot hyökkäsivät kaupunkiin, joka mies siitä paikasta missä seisoi. Näin israelilaiset valtasivat kaupungin. [2. Makk. 12:15; Hepr. 11:30] | |
Joosua ja Israelin vanhimmat repäisivät vaatteensa. He lankesivat kasvoilleen maahan Herran liitonarkun eteen, sirottivat multaa hiuksiinsa ja viipyivät arkun edessä iltaan saakka. [1. Moos. 37:29+ | 1. Sam. 4:12; 2. Sam. 1:2; Job 2:12] | |
Herra sanoi Joosualle: "Nouse! Miksi makaat tuolla tavoin kasvot maassa? | |
Kun israelilaiset olivat autiomaassa kaupungin ulkopuolella lyöneet Ain miehet, jotka olivat seuranneet heidän kannoillaan, ja nämä oli surmattu viimeiseen mieheen, israelilaisten sotajoukko palasi Aihin, ja loputkin kaupungin asukkaat surmattiin. | |
Tuona päivänä saivat surmansa kaikki Ain asukkaat, kaksitoistatuhatta miestä ja naista. | |
Joosua teki sotajoukkoineen yllätyshyökkäyksen vihollisten leiriin, joka oli Meromin lähteiden luona, | |
Manassen heimo sai kymmenen sukuosuutta lukuun ottamatta Gileadia ja Basania, jotka ovat Jordanin itäpuolella. | |
Niistä lupauksista, jotka Herra oli Israelille antanut, ei yksikään jäänyt täyttymättä. Kaikki lupaukset kävivät toteen. [Joos. 23:14; 1. Sam. 2:19; 1. Kun. 8:56; 2. Kun. 10:10] | |
Minä olen arpomalla jakanut teidän heimoillenne perintömaaksi ne alueet, joiden kansat hävitin sukupuuttoon Jordanin länsipuolelta, aina Suureenmereen asti, ja samoin olen jakanut vielä jäljellä olevien kansojen maat. | |
"Minun lähtöni hetki on lähellä. Minä olen nyt menossa sitä tietä, jota meidän kaikkien on mentävä. Älkää koskaan unohtako, että Herra, teidän Jumalanne, ei ole jättänyt täyttämättä ainoatakaan teille antamaansa lupausta. Ne ovat kaikki täyttyneet. [Joos. 21:45+] | |
Mutta heti tuomarin kuoltua israelilaiset lankesivat uudelleen ja vaipuivat vielä syvemmälle turmelukseen kuin esi-isänsä. He eivät luopuneet pahoista teoistaan eivätkä uppiniskaisuudestaan, vaan seurasivat muita jumalia ja palvelivat ja kumarsivat niitä. | |
Kun kukaan ei tullut ulos, he viimein väsyivät odottamaan, hakivat avaimen, avasivat oven ja näkivät herransa makaavan kuolleena lattialla. | |
Barak ajoi takaa vaunujoukkoja ja jalkaväkeä Haroset-Gojimiin saakka. Siseran koko armeija tuhottiin, eikä siitä jäänyt eloon ainoatakaan miestä. [Ps. 83:10,11] | |
Kun Siseraa takaa ajava Barak saapui paikalle, Jael meni häntä vastaan ja sanoi: "Tule, minä näytän sinulle sen miehen, jota etsit." Barak meni hänen telttaansa ja näki siellä Siseran, joka makasi kuolleena telttavaarna ohimossaan. | |
Jaelin jalkoihin polvilleen Sisera vaipui, kaatui maahan pitkäkseen. Jaelin jalkoihin hän vaipui, lyyhistyi ruhjottuna maahan, jäi siihen. | |
Laaksossa oli midianilaisia, amalekilaisia ja itäisen autiomaan paimentolaisia kuin heinäsirkkoja, ja heillä oli kameleita lukematon määrä, kuin hiekanjyviä meren rannalla. [Tuom. 6:5] | |
Kun Gideon pääsi lähelle vartiota, muuan mies oli juuri kertomassa toverilleen untaan. Mies sanoi: "Näin unta, että ohraleipä vieri leiriimme ja törmäsi telttaan. Teltta kaatui ja lysähti kasaan." | |
Sebah ja Salmunna olivat viidentoistatuhannen miehen kanssa Karkorissa. Vain tämän verran oli jäljellä itäisen autiomaan paimentolaisten sotajoukosta; taisteluissa oli kaatunut satakaksikymmentätuhatta miestä. | |
Abimelek löi hänet kuitenkin takaisin, ja hän joutui kääntymään pakoon. Monet hänen miehistään kaatuivat, ennen kuin pääsivät kaupungin porttien suojaan. | |
he käskivät hänen sanoa " ibbolet"*. Jos hän sanoi "sibbolet", kun ei osannut ääntää oikein, he ottivat hänet kiinni ja tappoivat. Jordanin kahlaamoilla kaatui silloin neljäkymmentäkaksituhatta efraimilaista. [Sana merkitsee 'tähkä'.] | |
kun liekki nousi alttarilta kohti taivasta, Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana. Tämän nähdessään Manoah ja hänen vaimonsa lankesivat kasvoilleen maahan. | |
Simsonia alkoi kovasti janottaa. Hän huusi avukseen Herraa ja sanoi: "Sinä olet antanut tämän suuren voiton minulle, palvelijallesi, mutta nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin." | |
Sitten hän sanoi: "Menköön minulta henki samalla kuin filistealaisilta!" Simson ponnisti voimansa äärimmilleen, ja rakennus luhistui päämiesten ja kaikkien sisällä olevien päälle. Näin hän surmasi kuollessaan enemmän vihollisia kuin oli surmannut eläessään. | |
Siihen aikaan, kun Israelissa ei vielä ollut kuningasta, Danin heimo etsiskeli itselleen asuinpaikkaa. Sillä ei vielä ollut omaa aluetta Israelin heimojen keskuudessa. [Tuom. 17:6 | Joos. 19:40; Tuom. 1:34] | |
Aamunkoitteessa nainen tuli ja lyyhistyi sen talon ovelle, johon hänen miehensä oli majoittunut, ja jäi siihen makaamaan. | |
Kun leeviläinen aamulla nousi, avasi talon ovet ja astui ulos lähteäkseen jatkamaan matkaa, hän näki sivuvaimonsa makaamassa talon ovella kädet kynnykselle ojennettuina. | |
Benjaminilaisia kaatui kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. | |
Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. | |
Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan. [2. Kun. 10:10] | |
Sitten filistealaiset ryhtyivät taisteluun, ja israelilaiset jäivät häviölle ja pakenivat teltoilleen. Tappio oli hyvin raskas, kolmekymmentätuhatta israelilaista sotilasta kaatui. | |
Kun hän mainitsi Jumalan arkun, Eeli kaatui tuoliltaan taaksepäin portin pieleen, niin että hänen niskansa murtui ja hän kuoli; hän oli näet vanha ja painava. Neljänkymmenen vuoden ajan hän oli johtanut tuomarina Israelia. | |
Varhain seuraavana aamuna asdodilaiset huomasivat, että Dagon oli kaatunut kasvoilleen Herran liitonarkun eteen. He nostivat Dagonin takaisin paikoilleen. | |
Mutta kun he seuraavana aamuna nousivat, Dagon makasi jälleen kasvoillaan Jumalan arkun edessä. Patsaan pää ja kädet olivat katkenneina kynnyksen vierellä, ja vain vartalo oli enää huoneessa. | |
Hän hakkasi härkäparin kappaleiksi, lähetti ne sananviejien mukana eri puolille Israelia ja käski sanoa: "Näin käy sen karjalle, joka ei lähde Saulin ja Samuelin mukaan sotaan!" Silloin Herra saattoi koko kansan pyhän pelon valtaan, ja kaikki lähtivät yhtenä miehenä liikkeelle. [Tuom. 19:29, 20:1] | |
Jonatan kiipesi jyrkännettä käsin ja jaloin, ja aseenkantaja seurasi perässä. Jonatanin edetessä filistealaiset kaatuivat maahan, ja hänen jäljessään tuleva aseenkantaja pisti heidät kuoliaaksi. [3. Moos. 26:7,8] | |
Sitten Saul käski: "Heittäkää arpaa minun ja poikani Jonatanin välillä!" Ja arpa osui Jonataniin. | |
Mutta sotilaat huusivat Saulille: "Pitäisikö Jonatanin kuolla, vaikka hän on hankkinut tämän suuren voiton Israelille? Ei ikinä! Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius saa pudota hänen päästään, sillä Jumalan avulla hän on tänään tekonsa tehnyt." Ja sotilaat lunastivat Jonatanin vapaaksi kuolemasta. [1. Kun. 1:52] | |
Daavid sanoi Saulille: "Kuninkaan ei pidä menettää rohkeuttaan! Minä, sinun palvelijasi, menen taistelemaan tuon filistealaisen kanssa." | |
pisti kätensä laukkuun ja otti sieltä kiven. Hän linkosi sen ja osui filistealaista otsaan. Kivi puhkaisi otsan, ja filistealainen kaatui suulleen maahan. [Sir. 47:4,5] | |
Silloin Israelin ja Juudan miehet kohottivat riemuhuudon ja lähtivät takaa- ajoon. He seurasivat filistealaisia aina Gatiin ja Ekronin porteille asti, ja ruumiita virui pitkin Saaraimin tietä Gatiin ja Ekroniin saakka. | |
ja Saul neuvoi heitä sanomaan Daavidille: "Kuningas haluaa morsiamenhintana ainoastaan sata filistealaisten esinahkaa kostoksi vihollisilleen." Itse asiassa Saul pyrki vain siihen, että Daavid sortuisi filistealaisten käsiin. [1. Moos. 34:12] |