Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 18 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Ne peittivät maan pinnan ja maa oli niitä mustanaan. Ne söivät kaiken maassa kasvavan ja kaikki puiden hedelmät, kaiken, mitä rakeilta oli säästynyt. Missään koko Egyptissä ei jäänyt vihreyttä puihin eikä maahan. | |
Sinä päivänä se kaukainen kansa ärjyen uhkaa tätä maata, kohisten kuin meri. Mihin katseesi luotkin, vain pimeyttä ja ahdistusta. Valo on kadonnut synkkiin pilviin. | |
Taivaan tähdet ja tähtikuviot kieltävät silloin valonsa loiston. Pimeänä nousee aurinko, eikä kuu säteile valoa. [Hes. 32:7; Joel 3:4, 4:15; Mark. 13:24] | |
Tahpanhesissa pimenee päivä, kun minä siellä murran Egyptin valtikat, kun tulee loppu sen korskeasta mahtailusta. Synkkä pilvi peittää siellä kaupungin, ja sen nuoret tytöt viedään vankeuteen. | |
Hän antaa tuhon välähtää varustuksen yllä, ja lujinkin linnoitus kukistuu. [Job 9:9, 38:31; Jes. 13:10] | |
-- Sinä päivänä -- sanoo Herra Jumala -- minä annan auringon laskea puolenpäivän aikaan ja pimennän maan keskellä kirkasta päivää. [Miika 3:6] | |
Sen tähden heidät yllättää yö, jossa ei enää näkyjä nähdä, heidät peittää pimeys, jossa ei enää ennusteta. Heidän aurinkonsa laskee, ja heidän päivänsä pimenee. [Aam. 8:9] | |
Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, tee heidän jalkansa heikoiksi. | |
Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys, mutta egyptiläiset eivät taipuneet. [2. Moos. 10:22] | |
sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. | |
Pimetkööt sen aamun tähdet, älköön se yö nähkö sarastuksen valoa, turhaan se odottakoon päivänkoiton katsetta. | |
Hänen majansa valo pimenee, hänen lamppunsa sammuu. [Job 21:17; Sananl. 13:9, 20:20, 24:20] | |
-- Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan? | |
ennen kuin auringon valo, kuu ja tähdet himmenevät ja sadetta seuraavat yhä uudet pilvet. | |
Silloin talon vartijat vapisevat, soturit painuvat kumaraan ja jauhajanaiset, vähiin käyneet, ovat jouten. Ikkunoista kurkistelijat jäävät pimeään, | |
Nyt he ovat nokea mustempia, kadulla ei kukaan heitä tunne. Heidän ihonsa näivettyy luiden päällä, kuivuu kuin puu. | |
Olemme itkeneet silmämme sokeiksi, sydämemme on sairas. |
