Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku בנימין (Binyamiyn bin-yaw-mene' ) Benjamin

Löytyi 160 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 35:18	Mutta Raakel oli jo kuolemaisillaan, ja viime hetkellään hän antoi pojalle nimen Benoni. Jaakob kuitenkin antoi hänelle nimeksi Benjamin.* [Nimi Benoni merkitsee 'vaivan, tuskan poika', Benjamin taas 'onnen poika'.]
1. Moos. 35:24	Raakelin poikia olivat Joosef ja Benjamin,
1. Moos. 42:4	Mutta Benjaminia, Joosefin täysveljeä, Jaakob ei päästänyt toisten mukaan, sillä hän pelkäsi, että Benjaminille voisi sattua jotakin. [1. Moos. 35:18]
1. Moos. 42:36	Heidän isänsä Jaakob sanoi: "Te olette vieneet minulta lapseni! Joosefia ei enää ole, Simeonia ei enää ole, ja nyt aiotte viedä vielä Benjaminin! Minun elämäni on pelkkää surkeutta!"
1. Moos. 43:14	Jumala, Kaikkivaltias, auttakoon teitä, kun joudutte sen miehen eteen, niin että hän päästää Simeonin ja myös Benjaminin lähtemään kanssanne. Mutta jos minun täytyy menettää lapseni, käyköön sitten niin."
1. Moos. 43:15	Miehet kokosivat lahjansa, ottivat kaksinkertaisen määrän hopeaa ja lähtivät Egyptiin Benjamin mukanaan. Siellä he astuivat Joosefin eteen.
1. Moos. 43:16	Joosef näki Benjaminin heidän joukossaan ja sanoi taloutensa hoitajalle: "Vie nuo miehet minun talooni, ota karjasta teuras ja valmista se ruoaksi, sillä he aterioivat päivällä minun kanssani."
1. Moos. 43:29	Kun Joosef huomasi Benjaminin, oman äitinsä pojan, hän kysyi: "Tämäkö on nuorin veljenne, josta minulle puhuitte?" Ja hän sanoi: "Jumala siunatkoon sinua, poika!"
1. Moos. 43:34	Kun sitten Joosef jakoi heille omista ruoistaan valitsemiaan paloja, Benjamin sai niitä viisi kertaa enemmän kuin muut veljet. Ja he joivat kaikki yhdessä ja humaltuivat.
1. Moos. 44:12	Mies tutki ne aloittaen vanhimmasta veljestä ja lopettaen nuorimpaan, ja malja löytyi Benjaminin säkistä.
1. Moos. 45:12	Näettehän omin silmin, ja veljeni Benjamin näkee, että minä itse puhun teille.
1. Moos. 45:14	Sitten Joosef lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja puhkesi itkuun, ja myös Benjamin syleili häntä ja itki.
1. Moos. 45:22	Hän antoi heille kaikille uudet juhlavaatteet, mutta Benjaminille hän antoi kolmesataa sekeliä hopeaa ja viisi uutta pukua.
1. Moos. 46:19	Jaakobin vaimon Raakelin pojat olivat Joosef ja Benjamin.
1. Moos. 46:21	Benjaminin pojat olivat Bela, Beker, Asbel, Gera, Naaman, Ehi, Ros, Muppim, Huppim ja Ard. [4. Moos. 26:38,39; 1. Aik. 7:6, 8:1,2]
1. Moos. 49:27	Benjamin on saalistava susi, aamuisin hänellä on aina syötävää, ja iltaisin hän jakaa saalista. [Tuom. 19:22]
2. Moos. 1:3	Isaskar, Sebulon ja Benjamin,
4. Moos. 1:11	Benjaminin heimosta Abidan, Gideonin poika,
4. Moos. 1:36	Benjaminin jälkeläiset, kaikki kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat sotakelpoiset miehet, laskettiin ja merkittiin luetteloon perhekunnittain ja suvuittain.
4. Moos. 1:37	Näitä Benjaminin heimon jäseniä oli 35 400.
4. Moos. 2:22	Efraimin toiselle puolelle asettuu Benjaminin heimo. Heimon päällikkönä on Abidan, Gideonin poika,
4. Moos. 7:60	Yhdeksäntenä päivänä tuli Benjaminin heimon päällikkö Abidan, Gideonin poika.
4. Moos. 10:24	ja Benjaminin heimon joukkoja Abidan, Gideonin poika.
4. Moos. 13:9	Benjaminin heimosta Palti, Rafun poika,
4. Moos. 26:38	Benjaminin jälkeläiset olivat Bela ja hänen sukunsa, Asbel ja hänen sukunsa, Ahiram ja hänen sukunsa,
4. Moos. 26:41	Nämä olivat Benjaminin suvut; niissä oli laskettuja ja muistiin merkittyjä miehiä yhteensä 45 600.
4. Moos. 34:21	Benjaminin heimosta Elidad, Kislonin poika,
5. Moos. 27:12	"Kun olette ylittäneet Jordanin, seuraavat heimot asettukoot Garisiminvuorelle siunaamaan kansaa: Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Joosef ja Benjamin. [27:12,13: 5. Moos. 11:29]
5. Moos. 33:12	Benjaminista hän sanoi: -- Herran lemmikki asuu turvassa. Korkein varjelee häntä alituisesti ja asuu hänen luonaan vuorten keskellä.
Joos. 18:11	Ensimmäinen arpa lankesi Benjaminin heimon suvuille. Benjaminilaisten osuudeksi tuli alue, joka on Juudan ja Joosefin heimojen välissä.
Joos. 18:20	Idässä alueen rajana on Jordan. Nämä rajat ympäröivät aluetta, jonka Benjaminin heimon suvut saivat omakseen.
Joos. 18:21	Benjaminin heimon suvuille tulivat seuraavat kaupungit: Jeriko, Bet-Hogla, Emek-Kesis,
Joos. 18:28	Sela, Elef, Jebus eli Jerusalem, Gibea ja Kirjat-Jearim, nämä neljätoista kaupunkia ympäristökylineen. Tämä on alue, jonka Benjaminin heimon suvut saivat omakseen.
Joos. 21:4	Jakoa tehtäessä arpa osui ensimmäiseksi kehatilaissukuihin. Pappi Aaronista polveutuville annettiin arpomalla kolmetoista kaupunkia Juudan, Simeonin ja Benjaminin heimojen alueelta.
Joos. 21:17	Benjaminin heimon alueelta annettiin Gibeon, Geba,
Tuom. 1:21	Benjaminin heimo ei pystynyt karkottamaan jebusilaisia Jerusalemista. Heitä asuu yhä Jerusalemissa benjaminilaisten keskellä. [Joos. 15:63; 2. Sam. 5:6]
Tuom. 5:14	Efraimista saapuivat ne, joiden juuret ovat Amalekissa, heidän jäljessään tuli Benjamin joukkoineen. Makirista tulivat johtajat, Sebulonista valtikankantajat. [Joos. 17:1; Tuom. 12:15]
Tuom. 10:9	Ammonilaiset tulivat myös Jordanin yli ja kävivät Juudan, Benjaminin ja Efraimin heimojen kimppuun. Näin Israel joutui suureen ahdinkoon.
Tuom. 19:14	He jatkoivat matkaa ja tulivat juuri auringon laskiessa Gibeaan, jossa asui benjaminilaisia.
Tuom. 20:3	Benjaminilaiset saivat kuulla, että israelilaiset olivat kokoontuneet Mispaan. Israelilaiset kysyivät: "Kuinka tämä rikos tapahtui?"
Tuom. 20:4	Leeviläinen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: "Minä menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan yöksi,
Tuom. 20:10	ja valitsemme Israelin kaikista heimoista kymmenen miestä sataa kohti, sata miestä tuhatta kohti ja tuhat miestä kymmentätuhatta kohti keräämään väellemme muonaa. Kaikki muut lähtevät benjaminilaisten Gibeaan kostamaan sen törkeän teon, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet."
Tuom. 20:12	Israelin heimot lähettivät miehiä kaikkien Benjaminin sukukuntien luo sanomaan: "Miten teidän keskuudessanne on voinut tapahtua näin kauhea rikos?
Tuom. 20:13	Luovuttakaa meille nuo Gibean raakalaiset, että saamme surmata heidät ja hävittää pahan Israelista." Mutta benjaminilaiset eivät halunneet totella israelilaisia heimoveljiään
Tuom. 20:14	vaan kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan ryhtyäkseen sotaan heitä vastaan.
Tuom. 20:15	Kaupungeistaan saapuneet benjaminilaiset katsastettiin ja laskettiin. Heitä oli kaksikymmentäkuusituhatta miestä. Lisäksi tulivat Gibean omat joukot, seitsemänsataa valiosoturia.
Tuom. 20:17	Myös israelilaisten sotajoukko tarkastettiin ja laskettiin. Israelilaisia oli, kun benjaminilaiset olivat poissa, yhteensä neljäsataatuhatta miestä, kaikki harjaantuneita sotureita.
Tuom. 20:18	Israelilaiset lähtivät Beteliin kysymään Jumalalta: "Minkä meidän heimoistamme pitää ensimmäisenä lähteä taisteluun benjaminilaisia vastaan?" Herra vastasi: "Juudan on lähdettävä ensimmäisenä." [Tuom. 1:1,2]
Tuom. 20:20	Näin israelilaiset lähtivät sotaan benjaminilaisia vastaan ja järjestäytyivät taisteluun Gibean ulkopuolella.
Tuom. 20:21	Benjaminilaiset hyökkäsivät ulos kaupungista ja surmasivat sinä päivänä kaksikymmentäkaksituhatta israelilaista.
Tuom. 20:23	He olivat näet menneet Herran pyhäkköön, itkeneet siellä iltaan asti ja kysyneet: "Pitääkö meidän vielä jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan?" Herra oli vastannut: "Teidän on jatkettava taistelua."
Tuom. 20:24	Kun israelilaiset seuraavana päivänä lähtivät leiristään taisteluun,
Tuom. 20:25	benjaminilaiset tulivat Gibeasta heitä vastaan ja surmasivat vielä kahdeksantoistatuhatta soturia.
Tuom. 20:28	ja Pinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, toimi siellä pappina. He kysyivät: "Vieläkö meidän pitää jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan, vai joko lopetamme taistelun?" Herra vastasi: "Taistelkaa. Huomenna minä annan teidän kukistaa heidät." [Joos. 22:13, 24:33]
Tuom. 20:30	Kolmantena päivänä israelilaiset järjestäytyivät taisteluun benjaminilaisia vastaan kuten edellisilläkin kerroilla.
Tuom. 20:31	Kun benjaminilaiset hyökkäsivät kaupungista, heidät houkuteltiin kauas sen ulkopuolelle. Tälläkin kerralla he pääsivät aluksi voitolle ja surmasivat Betelin ja Gibean välisellä tiellä kolmisenkymmentä israelilaista.
Tuom. 20:32	Silloin benjaminilaiset ajattelivat: "Me voitamme heidät kuten ennenkin." Mutta israelilaisten suunnitelmana oli houkutella heidät valtatielle, kauas kaupungista.
Tuom. 20:35	Herra antoi israelilaisten voittaa benjaminilaiset. Sinä päivänä he surmasivat kaksikymmentäviisituhatta sata benjaminilaista soturia.
Tuom. 20:36	Benjaminilaiset ymmärsivät nyt joutuneensa häviölle. Taistelun kulku oli tällainen: Israelilaiset vetäytyivät benjaminilaisten tieltä luottaen Gibean ympäristöön sijoittamaansa väijytysjoukkoon.
Tuom. 20:39	Taistelussa israelilaiset kääntyivät ensin pakoon. Surmattuaan kolmisenkymmentä israelilaista benjaminilaiset ajattelivat: "Varmaan lyömme heidät perin pohjin kuten edellisessäkin taistelussa."
Tuom. 20:40	Kaupungista alkoi silloin nousta savua paksuna patsaana, ja kun benjaminilaiset kääntyivät katsomaan taakseen, he näkivät kaupunkinsa nousevan savuna taivaalle. [Joos. 8:20]
Tuom. 20:41	Perääntyvät israelilaiset kääntyivät takaisin, ja benjaminilaiset joutuivat kauhun valtaan huomatessaan olevansa hukassa.
Tuom. 20:43	Israelilaiset saartoivat heidät, ajoivat hellittämättä heitä takaa ja tavoittivat heidät Gibean itäpuolella.
Tuom. 20:44	Benjaminilaisia kaatui kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita.
Tuom. 20:46	Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita.
Tuom. 20:48	Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen elävän olennon, jonka löysivät, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.
Tuom. 21:1	Israelilaiset olivat Mispassa vannoneet: "Kukaan meistä ei anna tytärtään vaimoksi benjaminilaiselle." [Tuom. 20:1]
Tuom. 21:6	Israelilaiset surivat Benjaminia, veljesheimoaan, ja sanoivat: "Tänään on yksi heimo hakattu irti Israelista.
Tuom. 21:13	Israelilaiset lähettivät sitten sananviejiä Rimmonin kallioilla oleskelevien benjaminilaisten luo tarjoamaan rauhaa. [Tuom. 20:47]
Tuom. 21:14	Kun benjaminilaiset palasivat Rimmonin kallioilta, israelilaiset antoivat heille ne Gileadin Jabesin naiset, jotka oli jätetty henkiin. Mutta naisia oli liian vähän.
Tuom. 21:15	Herra oli murtanut aukon Israelin heimojen riveihin. Kansan kävi sääliksi Benjaminin heimoa,
Tuom. 21:16	ja Israelin vanhimmat kysyivät: "Mistä hankimme lopuille benjaminilaisille vaimot, kun heimosta ei jätetty eloon ainoatakaan naista?" [Tuom. 20:48]
Tuom. 21:17	He jatkoivat: "Onhan Benjaminilla jäljellä perintömaansa. Yksikään Israelin heimo ei saa kuolla sukupuuttoon!
Tuom. 21:18	Mutta me israelilaiset emme voi antaa omia tyttäriämme heille vaimoiksi, koska olemme vannoneet: 'Kirottu se, joka antaa vaimon benjaminilaiselle.'"
Tuom. 21:20	Vanhimmat sanoivat nyt benjaminilaisille: "Menkää Silon viinitarhoihin väijymään!
Tuom. 21:21	Kun kaupungin tytöt tulevat tanssimaan, hyökätkää viinitarhoista esiin, ryöstäkää kukin itsellenne Silosta tyttö vaimoksi ja palatkaa kotiseudullenne!
Tuom. 21:23	Benjaminilaiset tekivät neuvon mukaan. Jokainen heistä ryösti yhden tanssivista tytöistä itselleen vaimoksi. Sitten he palasivat perintömailleen, rakensivat hävitetyt kaupunkinsa ja asettuivat niihin asumaan.
1. Sam. 4:12	Eräs Benjaminin heimon mies juoksi vielä samana päivänä taistelukentältä Siloon saakka. Hän oli repäissyt pukunsa rikki ja sirotellut multaa hiuksiinsa. [Joos. 7:6; 2. Sam. 1:2]
1. Sam. 9:1	Benjaminin heimossa oli rikas ja mahtava mies, jonka nimi oli Kis. Hänen isänsä oli Abiel, Serorin poika. Serorin isä oli Bekorat ja tämän isä benjaminilainen Afiah.
1. Sam. 9:16	"Huomenna tähän aikaan lähetän luoksesi erään benjaminilaisen miehen, ja sinun tulee voidella hänet kansani Israelin hallitsijaksi. Hän pelastaa kansani filistealaisten käsistä, sillä minä olen nähnyt kansani hädän ja kuullut sen avunhuudot." [Ap. t. 13:21 \| 2. Moos. 3:9]
1. Sam. 9:21	Mutta Saul sanoi: "Minähän olen benjaminilainen. Kuulun Israelin pienimpään heimoon, ja sukuni on mitättömin Benjaminin heimon suvuista. Miksi sinä minulle tällaista puhut?" [Tuom. 6:15]
1. Sam. 10:2	Kun lähdet luotani, tapaat kaksi miestä Raakelin haudan lähellä Selsahissa, Benjaminin alueen rajalla. He sanovat sinulle: 'Ne aasit, joita lähdit etsimään, ovat löytyneet, mutta isäsi ei niitä enää muistakaan. Nyt hän on huolissaan teistä ja miettii, mitä voisi tehdä poikansa hyväksi.' [1. Moos. 35:19; Jer. 31:15 \| 1. Sam. 9:5]
1. Sam. 10:20	Samuel toi kunkin Israelin heimon vuorollaan Herran eteen ja toimitti arvonnan, ja arpa osui Benjaminin heimoon. [Joos. 7:14]
1. Sam. 10:21	Sitten hän toi esiin vuorollaan kunkin Benjaminin heimon suvun, ja arpa osui Matrin sukuun ja siinä Sauliin, Kisin poikaan. He etsivät Saulia mutta eivät löytäneet.
1. Sam. 13:2	Saul valitsi israelilaisista kolmetuhatta miestä ja piti heistä kaksituhatta luonaan Mikmasissa ja Betelin vuorilla. Tuhat miestä jäi Jonatanin luo Benjaminin Gebaan, mutta muun väen Saul päästi kotiin.
1. Sam. 13:15	Sen sanottuaan Samuel lähti Gilgalista. Jäljelle jäänyt väki lähti Saulin mukana Gilgalista sotajoukon luo Benjaminin Gebaan. Siellä Saul tarkasti luonaan pysyneet joukot, ja niitä oli noin kuusisataa miestä. [1. Sam. 14:2]
1. Sam. 13:16	Saul, hänen poikansa Jonatan ja heidän mukanaan olevat miehet jäivät Benjaminin Gebaan. Filistealaisten leiri oli Mikmasissa.
1. Sam. 14:16	Saulin tähystäjät Benjaminin Gebassa huomasivat vihollisjoukkojen ryntäilevän sinne tänne.
2. Sam. 2:9	ja asetti hänet Gileadin, Asserin heimon, Jisreelin, Efraimin ja Benjaminin heimon ja koko Israelin kuninkaaksi.
2. Sam. 2:15	Nuoret miehet astuivat esiin, ja heistä valittiin kaksitoista Benjaminin ja Saulin pojan Isbosetin puolelta ja kaksitoista Daavidin puolelta.
2. Sam. 2:25	Benjaminilaiset kerääntyivät Abnerin luo ja pysähtyivät erään kukkulan laelle.
2. Sam. 2:31	Mutta Daavidin miehet olivat surmanneet benjaminilaisia ja Abnerin väkeä kolmesataakuusikymmentä miestä.
2. Sam. 3:19	Abner puhui tästä nyt myös benjaminilaisille, ja sitten hän lähti Hebroniin kertomaan Daavidille, mitä israelilaiset ja koko Benjaminin heimo tahtoivat. [1. Aik. 12:30]
2. Sam. 4:2	Isbosetilla oli kaksi ryöstöpartioiden päällikköä, Baana ja Rekab, jotka olivat benjaminilaisia, beerotilaisen Rimmonin poikia. Myös Beerot luetaan näet kuuluvaksi Benjaminin alueeseen, [Joos. 18:25]
2. Sam. 19:18	Hänen mukanaan tuli tuhat benjaminilaista sekä Saulin perheen palvelija Siba viidentoista poikansa ja kahdenkymmenen orjansa kanssa. He ehtivät Jordanille ennen kuninkaan tuloa [2. Sam. 9:2-10]
2. Sam. 21:14	ja haudattiin yhdessä Saulin ja Jonatanin luitten kanssa Benjaminin alueelle Selaan, Saulin isän Kisin hautaan. Kun kaikki kuninkaan määräykset oli pantu täytäntöön, Jumala kuuli kansan rukoukset. [Joos. 18:28]
2. Sam. 23:29	netofalainen Heleb, Baanan poika, Ittai, Ribain poika, Benjaminin Gibeasta,
1. Kun. 4:18	Benjaminin heimon alueella Simei, Elan poika;
1. Kun. 12:21	Rehabeam tuli Jerusalemiin ja kutsui koolle koko Juudan väen ja Benjaminin heimon, satakahdeksankymmentätuhatta nuorta soturia. Heidän oli määrä lähteä sotaan Israelin valtakuntaa vastaan ja palauttaa sen kuninkuus Rehabeamille, Salomon pojalle. [12:21-24: 2. Aik. 11:1-4]
1. Kun. 12:23	"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, sekä Juudan ja Benjaminin heimoille ja muulle kansalle tämä viesti:

Sivu: 1 2 >