Psalmit 88 |
1 Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. |
2 Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi. |
3 Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen. |
4 Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. |
5 Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa. |
6 Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut. |
7 Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin. |
8 Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela. |
9 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos. |
10 Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi. |
11 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela. |
12 Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi? |
13 Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa? |
14 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi. |
15 Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta? |
16 Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton. |
17 Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut. |
18 Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua. |
19 Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani. |