Psalmit 49 |
Psalmit 48
Rikaskaan ei elä ikuisesti |
|
1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten psalmi. |
|
2 Kuulkaa tämä, kaikki kansat, kuunnelkaa, maan asukkaat, |
|
3 niin alhaiset kuin ylhäiset, rikas ja köyhä yhtä lailla! |
|
4 Suuni puhuu tiedon sanoja, sydämeni pohtii viisautta. |
|
5 Minä tahdon tutkistella mietelauseita, ratkoa arvoituksia lyyraa soittaen. |
|
6 Miksi pelkäisin pahana päivänä, kun petturien kavaluus saartaa minut? |
|
7 He luottavat rikkauteensa, kerskailevat suurella omaisuudellaan. [Job 31:24,25+] |
|
8 Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa, ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa. |
|
9 Elämän lunnaat ovat liian kalliit, ne jäävät iäksi maksamatta. [Mark. 8:37] |
|
10 Ei ihminen elä ikuisesti, ei hän vältä hautaa. |
|
11 Viisaatkin kuolevat, se on nähty, yhtä lailla kuin tyhmät ja typerät. Heidän omaisuutensa jää muille. [Saarn. 2:16 | Ps. 39:7+] |
|
12 Hauta on ikuisesti heidän kotinsa, heidän asuntonsa ajasta aikaan, vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut. |
|
13 Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta. [Saarn. 3:19] |
|
14 Tämä on heidän tiensä, mielettömien tie, ja yhä uudet ihmiset mieltyvät heidän puheisiinsa. (sela) [49:14,15: Alkuteksti on erityisen vaikeatulkintainen.] |
|
15 Kuin lammaslauma he vaipuvat tuonelaan, kuolema paimentaa heitä siellä. Jo seuraavana päivänä oikeamieliset kulkevat heidän ylitseen. Tuonela on heidän asuinsijansa, se kuihduttaa heidät.* |
|
16 Mutta Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. (sela) |
|
17 Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta. |
|
18 Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan. [Job 1:21; Saarn. 5:14; 1. Tim. 6:7] |
|
19 Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa ja toiset kiittävät hänen menestystään, |
|
20 hänen täytyy mennä isiensä luo, paikkaan, jossa ei valoa nähdä. |
|
21 Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta. |