Psalmit 44 |
Psalmit 43
Miksi annoit onnettomuuden kohdata meitä? |
|
1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi. |
|
2 Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. |
|
3 Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen. [5. Moos. 7:1; Ps. 80:9] |
|
4 He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. |
|
5 Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus. |
|
6 Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun nimesi voimalla me poljemme vastustajat maahan. |
|
7 Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta, [44:7,8: Ps. 20:8+] |
|
8 mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään. |
|
9 Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela) |
|
10 Kuitenkin sinä olet hylännyt meidät ja tuottanut meille tappion ja häpeän. Sinä et lähtenyt liikkeelle meidän sotajoukkomme mukana. |
|
11 Sinä pakotit meidät perääntymään vihollisen edestä, vihamiehet ryöstivät meiltä kaiken. |
|
12 Sinä jätit meidät alttiiksi kuin teuraslampaat, sinä hajotit meidät kansojen sekaan. |
|
13 Sinä myit kansasi pilkkahinnalla, et saanut voittoa kaupastasi. |
|
14 Sinä jätit meidät naapureitten häväistäviksi, ympärillä asuvien pilkan ja ivan kohteeksi. |
|
15 Meistä on tullut kansojen pilkkalaulu, kaikki pudistavat päätään ja ilkkuvat meitä. |
|
16 Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni, |
|
17 kun joudun kuulemaan, miten viholliset kostonhimossaan herjaavat ja pilkkaavat meitä. |
|
18 Kaikki tämä on meitä kohdannut, vaikka emme ole unohtaneet sinua emmekä rikkoneet liittoasi. |
|
19 Sydämemme ei ole luopunut sinusta, jalkamme ei ole poikennut sinun polultasi. |
|
20 Silti sinä olet murskannut meidät, niin kuin murskasit syvyyden hirviön. Sinä peitit meidät pimeydellä. |
|
21 Jos olisimme unohtaneet sinut, Jumalamme, ja kohottaneet kätemme vieraan jumalan puoleen, |
|
22 sinä, Jumala, kyllä tietäisit sen, sillä sinä tunnet sydämen salaisuudet. |
|
23 Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina. [Room. 8:36] |
|
24 Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää! |
|
25 Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme? |
|
26 Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun. |
|
27 Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden! |