header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.


Jumala, miksi olet minut hylännyt? 

1 Laulunjohtajalle. Niin kuin "Aamuruskon peura". Daavidin psalmi. 
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi.
Tekstissä ei ole Vanhaa testamenttia.
2 Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana. [Mark. 15:34 | Ps. 10:1]
2 Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
 
3 Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa. 
3 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
 
4 Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
4 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
 
5 Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
5 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
 
6 sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet. 
6 He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
 
7 Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka. [Jes. 53:3]
7 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
 
8 Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua: [Ps. 109:25; Mark. 15:29]
8 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
 
9 "Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"  [Ps. 37:5, 55:23; Sananl. 16:3; 1. Piet. 5:7 | Viis. 2:18-20; Matt. 27:43]
9 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
 
10 Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla. [22:10,11: Jes. 49:1; Jer. 1:5; Gal. 1:15]
10 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
 
11 Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen.
11 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
 
12 Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä eikä kukaan minua auta. 
12 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
 
13 Sonnien laumat piirittävät minua, villit Basanin härät minut saartavat,
13 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
 
14 kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua, kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan.
14 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
 
15 Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani.
15 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
 
16 Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen. Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan!
16 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
 
17 Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut,
17 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
 
18 ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun,
18 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
 
19 jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa.  [Matt. 27:35; Mark. 15:24; Joh. 19:24]
19 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
 
20 Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa, riennä avuksi!
20 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
 
21 Pelasta minut miekalta, pelasta henkeni koirilta,
21 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
 
22 pelasta minut leijonien kidasta, pelasta villihärkien sarvista!
22 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
 
23 Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.  [Hepr. 2:12]
23 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
 
24 Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat! Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele vavisten, Israelin kansa!
24 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
 
25 Ei hän halveksinut heikkoa eikä karttanut kurjaa, ei kääntänyt pois kasvojaan vaan kuuli, kun huusin.
25 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
 
26 Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä. Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni.  [Ps. 50:14, 56:13, 65:2, 116:14]
26 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
 
27 Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi, Herraa etsivät ylistäkööt häntä! Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti!
27 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
 
28 Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, [Ps. 2:8+]
28 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
 
29 sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat. 
29 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
 
30 Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, hänen eteensä langetkoot kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä,
30 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
 
31 mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä lapsilleen,
31 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
 
32 ja vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt. 
32 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.