Job 8 |
Job 7
Etsi Jumalaa, Job! | ||
|
1 Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi: |
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi: |
1 And Bildad the Shuhite answereth and saith: -- |
|
2 -- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa. |
2 "Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky? |
2 Till when dost thou speak these things? And a strong wind--sayings of thy mouth? |
|
3 Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta? [5. Moos. 32:4; Job 34:12] |
3 Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden? |
3 Doth God pervert judgment? And doth the Mighty One pervert justice? |
|
4 Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan. |
4 Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan. |
4 If thy sons have sinned before Him, And He doth send them away, By the hand of their transgression, |
|
5 Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta, |
5 Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa, |
5 If thou dost seek early unto God, And unto the Mighty makest supplication, |
|
6 niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on, |
6 jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon. |
6 If pure and upright thou art , Surely now He waketh for thee, And hath completed The habitation of thy righteousness. |
|
7 ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan. |
7 Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi. |
7 And thy beginning hath been small, And thy latter end is very great. |
Kuuntele isien viisautta | ||
|
8 Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville. |
8 Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet. |
8 For, ask I pray thee of a former generation, And prepare to a search of their fathers, |
|
9 Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo. [1. Aik. 29:15+] |
9 Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä. |
9 (For of yesterday we are , and we know not, For a shadow are our days on earth.) |
|
10 Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä. |
10 He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään: |
10 Do they not shew thee--speak to thee, And from their heart bring forth words? |
|
11 Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta? |
11 'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä? |
11 `Doth a rush wise without mire? A reed increase without water? |
|
12 Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa. |
12 Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä. |
12 While it is in its budding--uncropped, Even before any herb it withereth. |
|
13 Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo. [Job 11:20; Sananl. 10:28] |
13 Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa, |
13 So are the paths of all forgetting God, And the hope of the profane doth perish, |
|
14 Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta: |
14 hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko. |
14 Whose confidence is loathsome, And the house of a spider his trust. |
|
15 seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa. |
15 Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä. |
15 He leaneth on his house--and it standeth not: He taketh hold on it--and it abideth not. |
|
16 Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan, |
16 Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan. |
16 Green he is before the sun, And over his garden his branch goeth out. |
|
17 jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin. |
17 Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon. |
17 By a heap his roots are wrapped, A house of stones he looketh for. |
|
18 Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan, se paikka, missä hän kasvoi, sanoo: "En tunne häntä." |
18 Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt. |
18 If one doth destroy him from his place, Then it hath feigned concerning him, I have not seen thee! |
|
19 Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu. |
19 Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.' |
19 Lo, this is the joy of his way, And from the dust others spring up.' |
Jumala ei hylkää viatonta | ||
|
20 Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan. |
20 Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen. |
20 Lo, God doth not reject the perfect, Nor taketh hold on the hand of evil doers. |
|
21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon! [Ps. 126:2] |
21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla. |
21 While he filleth with laughter thy mouth, And thy lips with shouting, |
|
22 Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole. |
22 Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole." |
22 Those hating thee do put on shame, And the tent of the wicked is not! |