Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Job 29 |
Olisivatpa ajat niin kuin ennen! |
1 Job jatkoi vielä puhettaan ja sanoi: |
2 -- Kunpa kaikki taas olisi niin kuin ennen, kun Jumala vielä piti minusta huolen! |
3 Silloin hän antoi lamppunsa loistaa minulle ja minä sain kulkea pimeyden lävitse hänen valossaan. [Job 18:6; Sananl. 13:9] |
4 Kunpa palaisi kukoistukseni aika, jolloin Jumala suojeli majaani |
5 ja Kaikkivaltias viipyi minun luonani, aika, jolloin oma väkeni vielä oli ympärilläni! |
6 Noina päivinä minä kahlasin kermassa ja kallio tihkui minulle noroina oliivien öljyä. |
7 Kun menin kaupunginportille kokoukseen ja asetuin paikalleni aukion äärelle, |
8 nuoret miehet väistyivät syrjään ja vanhukset nousivat seisomaan. |
9 Kaupungin johtomiehet vaikenivat kesken puheen ja panivat käden suunsa eteen. [Viis. 8:12] |
10 Ruhtinaatkin hiljenivät, kuin kieli olisi jäänyt kitalakeen kiinni. |
Minä autoin orpoa ja talutin sokeaa |
11 Ken sanani kuuli, ylisti onneani, ken minut näki, vahvisti todeksi kaiken tämän: |
12 Minä pelastin köyhän, joka pyysi apua, ja orvon, jota kukaan ei auttanut. [2. Moos. 22:21; Ps. 72:12] |
13 Epätoivoon vaipuneet siunasivat minua, lesken sydämessä minä herätin ilon. |
15 Olin sokealle silmä, rammalle sauva. |
16 Köyhille minä olin isä ja tuntematonta autoin saamaan oikeutta. |
17 Minä murskasin pahantekijän leuan ja tempasin saaliin hänen hampaistaan. |
Uskoin onneni kestävän |
18 Minä ajattelin: "Olen kuin tarun lintu. Vaikka se tuhoutuu pesänsä kanssa, sen päivät vain lisääntyvät. |
19 Minun juureni ovat vedelle avoimet, yön kaste viipyy minun oksillani. |
20 Minun kunniani säilyy alati kirkkaana, jousi ei kädestäni herpoa, nuoli seuraa toista taukoamatta." |
Minun sanojani odotettiin kuin sadetta |
21 Minun sanaani odotettiin, sitä kuunneltiin. Kun annoin neuvoja, muut olivat hiljaa. |
22 Kun minä olin puhunut, kukaan ei enää sanonut mitään, minun sanani pisaroivat heidän ylleen. [5. Moos. 32:2] |
23 He odottivat niitä kuin sadetta, ahmivat niitä kuin kevätsateen vihmaa. |
24 Kun he menettivät toivonsa, minä hymyilin heille, ja minun valoisat kasvoni rohkaisivat heitä. |
25 Minä valitsin heille tien, olin heidän johtajansa, minä olin heidän keskellään kuin kuningas sotajoukkonsa keskellä. Niin kuin hän lohduttaa surevia, niin minä lohdutin heitä. |