Heprealaiskirje 3 |
Heprealaiskirje 2
Jeesus on Moosesta suurempi | ||
|
1 Tämän tähden, te pyhät veljet, te, jotka olette saaneet taivaasta kutsun, kiinnittäkää katseenne Jeesukseen, joka on tunnustuksemme apostoli ja ylipappi. |
1 Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, |
1 Wherefore, holy brethren, partakers of a heavenly calling, consider the apostle and chief priest of our profession, Christ Jesus, |
|
2 Hän on herransa luottamuksen arvoinen, niin kuin Mooses oli "kaikissa hänen huoneensa asioissa", [4. Moos. 12:7] |
2 joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa". |
2 being stedfast to Him who did appoint him, as also Moses in all his house, |
|
3 mutta hänet on katsottu suuremman kunnian arvoiseksi, yhtä paljon suuremman kuin rakentajan kunnia on rakennuksen kunniaa suurempi. [2. Kor. 3:7,8] |
3 Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen. |
3 for of more glory than Moses hath this one been counted worthy, inasmuch as more honour than the house hath he who doth build it, |
|
4 Jokainen talo on jonkun rakentama, mutta Jumala on rakentanut kaiken. |
4 Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. |
4 for every house is builded by some one, and He who the all things did build is God, |
|
5 Mooses oli kyllä uskottu "kaikissa hänen huoneensa asioissa", mutta silti vain palvelija, elävä todiste siitä, mitä Jumala oli myöhemmin puhuva. |
5 Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman, |
5 and Moses indeed was stedfast in all his house, as an attendant, for a testimony of those things that were to be spoken, |
|
6 Kristus sen sijaan on Poika, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko rakennus. Tämä rakennus olemme me, kunhan loppuun saakka säilytämme rohkeutemme ja luottavaisin ja iloisin mielin tuomme julki toivomme. [1. Kor. 3:16+] |
6 mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen. |
6 and Christ, as a Son over his house, whose house are we, if the boldness and the rejoicing of the hope unto the end we hold fast. |
Epäusko ja tottelemattomuus | ||
|
7 Sen tähden, niin kuin Pyhä Henki sanoo: -- Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, [3:7-11: Ps. 95:7-11] |
7 Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, |
7 Wherefore, (as the Holy Spirit saith, `To-day, if His voice ye may hear-- |
|
8 älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan, kun koettelitte minua autiomaassa. [3:8,9: 2. Moos. 17:2; 5. Moos. 6:16; Matt. 4:7] |
8 Älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, |
8 ye may not harden your hearts, as in the provocation, in the day of the temptation in the wilderness, |
|
9 Siellä isänne panivat minut koetteelle -- ja saivat neljäkymmentä vuotta kokea, mitä heille tein. |
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta; |
9 in which tempt Me did your fathers, they did prove Me, and saw My works forty years; |
|
10 Minä vihastuin heidän sukupolveensa ja sanoin: "Aina he sydämessään kulkevat harhaan." He eivät tahtoneet seurata minun teitäni, |
10 sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni; |
10 wherefore I was grieved with that generation, and said, Always do they go astray in heart, and these have not known My ways; |
|
11 ja niin minä vihassani vannoin: "Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani." [4. Moos. 14:21-23; 5. Moos. 1:34-39] |
11 ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'." |
11 so I sware in My anger, If they shall enter into My rest--!') |
|
12 Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. |
12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, |
12 See, brethren, lest there shall be in any of you an evil heart of unbelief in the falling away from the living God, |
|
13 Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä, niin kauan kuin tuo sana "tänä päivänä" on voimassa, ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi. [Jes. 55:6] |
13 vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; |
13 but exhort ye one another every day, while the To-day is called, that none of you may be hardened by the deceitfulness of the sin, |
|
14 Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet. |
14 sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti. |
14 for partakers we have become of the Christ, if the beginning of the confidence unto the end we may hold fast, |
|
15 Kirjoituksissa siis sanotaan: -- Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan. |
15 Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa", |
15 in its being said, `To-day, if His voice ye may hear, ye may not harden your hearts, as in the provocation,' |
|
16 Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. |
16 ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä? |
16 for certain having heard did provoke, but not all who did come out of Egypt through Moses; |
|
17 Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. [1. Kor. 10:5] |
17 Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan? |
17 but with whom was He grieved forty years? was it not with those who did sin, whose carcasses fell in the wilderness? |
|
18 Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. |
18 Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille? |
18 and to whom did He swear that they shall not enter into His rest, except to those who did not believe? -- |
|
19 Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko. |
19 Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä. |
19 and we see that they were not able to enter in because of unbelief. |