2. Samuelin kirja 18 |
Absalomin tappio ja kuolema | ||
1 Daavid järjesti sotaväkensä ja asetti päälliköt tuhannen miehen ja sadan miehen joukoille. |
1 Ja Daavid piti mukanaan olevan väen katselmuksen, ja asetti sille tuhannen-ja sadanpäämiehet. |
1 And David inspecteth the people who are with him, and setteth over them heads of thousands and heads of hundreds, |
2 Hän lähetti väen liikkeelle; yhtä kolmasosaa johti Joab, toista Abisai, Serujan poika ja Joabin veli, ja kolmatta gatilainen Ittai. Kuningas sanoi sotilailleen: "Minäkin lähden teidän mukaanne." [2. Sam. 15:19] |
2 Sitten Daavid lähetti väen liikkeelle: yhden kolmanneksen Jooabin johdolla, toisen kolmanneksen Abisain, Serujan pojan, Jooabin veljen, johdolla ja kolmannen kolmanneksen gatilaisen Ittain johdolla. Ja kuningas sanoi kansalle: "Minä lähden myös itse teidän kanssanne". |
2 and David sendeth the third of the people by the hand of Joab, and the third by the hand of Abishai, son of Zeruiah, brother of Joab, and the third by the hand of Ittai the Gittite, and the king saith unto the people, `I certainly go out--I also--with you.' |
3 Mutta miehet vastasivat: "Älä lähde! Jos me muut joudumme pakenemaan, sillä ei ole väliä, ja vaikka meistä kaatuisi puolet, silläkään ei olisi väliä. Mutta sinä vastaat kymmentätuhatta meikäläistä. Siksi on parempi, että jäät kaupunkiin. Ehkä voit auttaa meitä täältä käsin." [2. Sam. 21:17] |
3 Mutta kansa vastasi: "Älä lähde; sillä jos me pakenemme, ei meistä välitetä, ja jos puolet meistä saa surmansa, ei meistä silloinkaan välitetä, mutta sinä olet niinkuin kymmenen tuhatta meistä. Sentähden on nyt parempi, että sinä olet valmiina tulemaan meille avuksi kaupungista." |
3 And the people say, `Thou dost not go out, for if we utterly flee, they do not set their heart upon us; and if half of us die, they do not set their heart unto us--for now like us are ten thousand; and now, better that thou be to us from the city for an helper.' |
4 Kuningas sanoi heille: "Minä teen niin kuin tahdotte." Hän jäi seisomaan portin viereen, ja joukot lähtivät marssimaan kaupungista sadan ja tuhannen miehen osastoina. |
4 Niin kuningas sanoi heille: "Minä teen, minkä te hyväksi näette". Ja kuningas asettui portin pieleen, ja kaikki väki lähti liikkeelle sadan ja tuhannen joukkoina. |
4 And the king saith unto them, `That which is good in your eyes I do;' and the king standeth at the side of the gate, and all the people have gone out by hundreds and by thousands, |
5 Mutta Joabille, Abisaille ja Ittaille kuningas antoi käskyn: "Kohdelkaa minun vuokseni varoen sitä poikaa." Koko sotaväki kuuli, että kuningas antoi päälliköilleen tämän Absalomia koskevan määräyksen. |
5 Mutta kuningas käski Jooabia, Abisaita ja Ittaita ja sanoi: "Pidelkää minulle mieliksi hellävaroen nuorukaista Absalomia". Ja kaikki kansa kuuli, kuinka kuningas antoi kaikille päälliköille käskyn Absalomista. |
5 and the king chargeth Joab, and Abishai, and Ittai, saying, `Gently--for me, for the youth, for Absalom;' and all the people heard in the king's charging all the heads concerning Absalom. |
6 Sotaväki lähti kaupungista israelilaisia vastaan, ja Efraimin metsässä syntyi taistelu. |
6 Niin väki lähti kentälle Israelia vastaan, ja taistelu tapahtui Efraimin metsässä. |
6 And the people goeth out into the field to meet Israel, and the battle is in a forest of Ephraim; |
7 Daavidin miehet löivät siellä israelilaiset, ja mieshukka oli tuona päivänä suuri, kaksikymmentätuhatta miestä. |
7 Siellä Daavidin palvelijat voittivat Israelin väen, ja siellä oli sinä päivänä suuri mieshukka: kaksikymmentä tuhatta miestä. |
7 and smitten there are the people of Israel before the servants of David, and the smiting there is great on that day--twenty thousand; |
8 Taistelu levisi koko seudulle, ja metsä nieli sinä päivänä enemmän väkeä kuin miekka. |
8 Ja taistelu levisi koko siihen seutuun; ja metsä söi sinä päivänä enemmän väkeä kuin miekka. |
8 and the battle is there scattered over the face of all the land, and the forest multiplieth to devour among the people more than those whom the sword hath devoured in that day. |
9 Absalom, joka ratsasti muulilla, osui vastakkain Daavidin miesten kanssa. Kun muuli tuli suuren tiheäoksaisen tammen alle, Absalom takertui hiuksistaan puuhun ja jäi riippumaan taivaan ja maan välille, ja muuli hänen altaan meni menojaan. |
9 Ja Absalom sattui yhteen Daavidin palvelijain kanssa. Absalom ratsasti muulilla; ja kun muuli tuli suuren, tiheäoksaisen tammen alle, tarttui hän päästään tammeen, niin että hän jäi riippumaan taivaan ja maan välille, kun muuli juoksi pois hänen altansa. |
9 And Absalom meeteth before the servants of David, and Absalom is riding on the mule, and the mule cometh in under an entangled bough of the great oak, and his head taketh hold on the oak, and he is placed between the heavens and the earth, and the mule that is under him hath passed on. |
10 Eräs mies näki tämän ja meni kertomaan Joabille: "Minä näin Absalomin riippuvan tammessa." |
10 Sen näki eräs mies ja ilmoitti sen Jooabille ja sanoi: "Katso, minä näin Absalomin riippuvan tammessa". |
10 And one man seeth, and declareth to Joab, and saith, `Lo, I saw Absalom hanged in an oak.' |
11 Joab vastasi sanantuojalle: "Näitkö? Miksi et lyönyt häntä hengiltä? Olisit saanut minulta kymmenen sekeliä hopeaa ja vyön." |
11 Niin Jooab sanoi miehelle, joka ilmoitti hänelle tämän: "Jos näit sen, miksi et lyönyt häntä siinä maahan? Minun olisi ollut annettava sinulle kymmenen hopeasekeliä ja vyö." |
11 And Joab saith to the man who is declaring it to him, `And lo, thou hast seen--and wherefore didst thou not smite him there to the earth--and on me to give to thee ten silverlings and one girdle?' |
12 Mies sanoi: "Vaikka käsiini punnittaisiin tuhat sekeliä hopeaa, en ojentaisi kättäni kuninkaan poikaa vastaan. Kuulimmehan me, kuinka kuningas antoi sinulle ja Abisaille ja Ittaille käskyn: 'Pitäkää minun vuokseni huolta siitä pojasta.' |
12 Mutta mies vastasi Jooabille: "Vaikka käsiini punnittaisiin tuhat hopeasekeliä, en sittenkään kävisi käsiksi kuninkaan poikaan, sillä kuningas käski meidän kuultemme sinua, Abisaita ja Ittaita sanoen: 'Pitäkää vaari nuorukaisesta Absalomista'. |
12 And the man saith unto Joab, `Yea, though I am weighing on my hand a thousand silverlings, I do not put forth my hand unto the son of the king; for in our ears hath the king charged thee, and Abishai, and Ittai, saying, Observe ye who is against the youth--against Absalom; |
13 Sellainen teko olisi ollut petos kuningasta kohtaan. Se ei olisi kumminkaan jäänyt häneltä salaan, ja sinä olisit kyllä pysytellyt syrjässä koko asiasta." |
13 Vai kavaltaisinko minä oman henkeni? Sillä eihän mikään pysy salassa kuninkaalta, ja sinä pysyisit kyllä syrjässä." |
13 or I had done against my soul a vain thing, and no matter is hid from the king, and thou--thou dost station thyself over-against.' |
14 Joab sanoi: "Minä en haaskaa enää aikaa sinun kanssasi!" Hän otti kolme keihästä ja iski ne Absalomin rintaan, kun tämä vielä elävänä riippui tammessa. |
14 Niin Jooab sanoi: "Minä en enää kuluta aikaa sinun kanssasi". Sitten hän otti kolme keihästä käteensä ja pisti ne Absalomin rintaan, kun hän vielä eli tammessa. |
14 And Joab saith, `Not right--I tarry before thee;' and he taketh three darts in his hand, and striketh them into the heart of Absalom, while he is alive, in the midst of the oak. |
15 Kymmenen Joabin aseenkantajaa ympäröi Absalomin, ja he löivät hänet hengiltä. |
15 Ja kymmenen nuorta miestä, Jooabin aseenkantajaa, astui Absalomin luo, ja he löivät hänet kuoliaaksi. |
15 And they go round--ten youths bearing weapons of Joab--and smite Absalom, and put him to death. |
16 Joab puhalsi torveen pysäyttääkseen sotilaansa, ja sotilaat lopettivat israelilaisten takaa-ajon ja tulivat takaisin. |
16 Sitten Jooab puhalsi pasunaan; ja väki palasi ajamasta takaa Israelia, kun Jooab pysähdytti väen. |
16 And Joab bloweth with a trumpet, and the people turneth back from pursuing after Israel, for Joab hath kept back the people; |
17 He ottivat Absalomin ruumiin, viskasivat sen metsässä suureen kuoppaan ja kasasivat sen päälle valtavan kiviröykkiön. Mutta israelilaiset pakenivat kukin kotiinsa. [Joos. 7:26, 8:29] |
17 Ja he ottivat Absalomin ja heittivät hänet metsässä suureen kuoppaan ja pystyttivät sangen suuren kiviroukkion hänen päällensä. Mutta koko Israel pakeni, kukin majallensa. |
17 and they take Absalom and cast him in the forest unto the great pit, and set up over him a very great heap of stones, and all Israel have fled--each to his tent. |
18 Absalom oli eläessään pystyttänyt itselleen Kuninkaanlaaksoon muistomerkin. Hän oli näet sanonut: "Minulla ei ole poikaa, joka säilyttäisi nimeni muiston." Muistomerkille hän antoi oman nimensä, ja sitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä Absalomin patsaaksi. [1. Moos. 14:17 | 2. Sam. 14:27] |
18 Mutta Absalom oli eläessään hankkinut ja pystyttänyt itsellensä patsaan, joka on Kuninkaanlaaksossa; sillä hän sanoi: "Minulla ei ole poikaa, joka säilyttäisi minun nimeni muiston". Patsaan hän oli kutsunut nimensä mukaan, ja sen nimi on vielä tänäkin päivänä Absalomin muistomerkki. |
18 And Absalom hath taken, and setteth up for himself in his life, the standing-pillar that is in the king's valley, for he said, `I have no son to cause my name to be remembered;' and he calleth the standing-pillar by his own name, and it is called `The monument of Absalom' unto this day. |
Daavid saa tiedon Absalomin kuolemasta | ||
19 Ahimaas, Sadokin poika, sanoi: "Minä juoksen kertomaan kuninkaalle sen ilosanoman, että Herran tuomio on vapauttanut hänet vihollisista." |
19 Ja Ahimaas, Saadokin poika, sanoi: "Minä juoksen saattamaan kuninkaalle sen ilosanoman, että Herra on auttanut hänet hänen vihollistensa käsistä oikeuteensa". |
19 And Ahimaaz son of Zadok said, `Let me run, I pray thee, and I bear the king tidings, for Jehovah hath delivered him out of the hand of his enemies;' |
20 Mutta Joab vastasi: "Tänään sinä et voi olla mikään ilosanoman viejä. Joskus toiste saat viedä ilosanoman, mutta et tänään, koska kuninkaan poika on kuollut." |
20 Mutta Jooab sanoi hänelle: "Tänä päivänä et ole ilosanoman saattaja; jonakin muuna päivänä saattanet ilosanoman, mutta tänä päivänä et saata ilosanomaa, sillä onhan kuninkaan poika kuollut". |
20 and Joab saith to him, `Thou art not a man of tidings this day, but thou hast borne tidings on another day, and this day thou dost not bear tidings, because the king's son is dead.' |
21 Sitten Joab sanoi eräälle nubialaiselle: "Mene sinä ja kerro kuninkaalle, mitä olet nähnyt." Nubialainen kumartui maahan Joabin eteen ja lähti sitten juoksemaan. |
21 Sitten Jooab sanoi eräälle etiopialaiselle: "Mene ja ilmoita kuninkaalle, mitä olet nähnyt". Niin etiopialainen kumarsi Jooabille ja lähti juoksemaan. |
21 And Joab saith to Cushi, `Go, declare to the king that which thou hast seen;' and Cushi boweth himself to Joab, and runneth. |
22 Mutta Ahimaas, Sadokin poika, sanoi uudelleen Joabille: "Kävi kuinka kävi, minä juoksen nubialaisen perään." Joab sanoi: "Miksi sinä juoksisit, poikani? Et sinä ilosanomastasi mitään palkkiota saa." |
22 Mutta Ahimaas, Saadokin poika, sanoi taas Jooabille: "Tulkoon mitä tahansa, mutta minä juoksen etiopialaisen jälkeen". Jooab sanoi: "Miksi sinä juoksisit, poikani, eihän sinulle siitä ilosanomansaattajan palkkaa tule?" |
22 And Ahimaaz son of Zadok addeth again, and saith unto Joab, `And whatever it be, let me run, I pray thee, I also, after the Cushite.' And Joab saith, `Why is this--thou art running, my son, and for thee there are no tidings found?' -- |
23 Ahimaas jatkoi: "Kävi kuinka kävi, minä juoksen." Silloin Joab sanoi: "Juokse sitten!" Ja Ahimaas lähti juoksemaan Alangon tietä* ja pääsi nubialaisen edelle. [Alangon tie oli ilmeisesti Jordanin laaksossa kulkeva pitempi mutta helppokulkuisempi reitti.] |
23 "Tulkoon mitä tahansa, mutta minä juoksen." Silloin hän sanoi hänelle: "Juokse sitten". Niin Ahimaas lähti juoksemaan Lakeuden tietä ja sivuutti etiopialaisen. |
23 `And, whatever it be, said he, let me run.' And he saith to him, `Run;' and Ahimaaz runneth the way of the circuit, and passeth by the Cushite. |
24 Daavid istui porttikäytävässä, ja tähystäjä oli noussut muurille, porttirakennuksen katolle. Yhtäkkiä tämä huomasi yksinään juoksevan miehen. |
24 Daavid istui molempien porttien välissä. Ja tähystäjä meni portin katolle muurin päälle; kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso: mies tuli juosten yksinänsä. |
24 And David is sitting between the two gates, and the watchman goeth unto the roof of the gate, unto the wall, and lifteth up his eyes, and looketh, and lo, a man running by himself. |
25 Hän huusi ja ilmoitti asian kuninkaalle. Kuningas sanoi: "Jos mies on yksin, hän tuo hyviä tietoja." Miehen tullessa lähemmäs |
25 Tähystäjä huusi ja ilmoitti sen kuninkaalle. Niin kuningas sanoi: "Jos hän on yksin, niin hänellä on ilosanoma". Ja hän tuli yhä lähemmäksi. |
25 And the watchman calleth, and declareth to the king, and the king saith, `If by himself, tidings are in his mouth;' and he cometh, coming on and drawing near. |
26 tähystäjä huomasi toisenkin juoksijan ja huusi porttikäytävään: "Tuolla juoksee toinenkin mies yksinään tännepäin." Kuningas sanoi: "Hänkin tuo hyviä tietoja." |
26 Sitten tähystäjä näki toisen miehen tulevan juosten; ja hän huusi porttiin sanoen: "Minä näen vielä toisen miehen tulevan juosten yksinänsä". Kuningas sanoi: "Sekin saattaa ilosanomaa". |
26 And the watchman seeth another man running, and the watchman calleth unto the gatekeeper, and saith, `Lo, a man running by himself;' and the king saith, `Also this one is bearing tidings.' |
27 Tähystäjä sanoi: "Ensimmäinen näyttää minusta juoksevan niin kuin Ahimaas, Sadokin poika." Kuningas sanoi: "Hän on hyvä mies, hän tuo varmasti hyviä uutisia." |
27 Ja tähystäjä sanoi: "Sen ensimmäisen juoksu näyttää minusta Ahimaasin, Saadokin pojan, juoksulta". Niin kuningas sanoi: "Se on hyvä mies; hän tulee hyviä sanomia tuoden". |
27 And the watchman saith, `I see the running of the first as the running of Ahimaaz son of Zadok.' And the king saith, `This is a good man, and with good tidings he cometh.' |
28 Tultuaan lähelle Ahimaas huusi: "Rauhaa sinulle!" Hän heittäytyi maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi! Hän on nyt luovuttanut käsiisi ne miehet, jotka nousivat herraani ja kuningastani vastaan." |
28 Ja Ahimaas huusi ja sanoi kuninkaalle: "Rauha!" Sitten hän kumartui kasvoillensa maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on antanut sinun käsiisi ne miehet, jotka nostivat kätensä herraani, kuningasta, vastaan". |
28 And Ahimaaz calleth and saith unto the king, `Peace;' and he boweth himself to the king, on his face, to the earth, and saith, `Blessed is Jehovah thy God who hath shut up the men who lifted up their hand against my lord the king.' |
29 Kuningas kysyi: "Onko Absalom turvassa?" Ahimaas vastasi: "Näin, että siellä oli suuri hälinä silloin kun kuninkaan palvelija Joab lähetti minut matkaan, mutta en tiedä mitä se merkitsi." |
29 Niin kuningas kysyi: "Voiko nuorukainen Absalom hyvin?" Ahimaas vastasi: "Minä näin suuren väkijoukon, kun kuninkaan palvelija Jooab lähetti minut, palvelijasi; mutta en tiedä, mitä se oli". |
29 And the king saith, `Peace to the youth--to Absalom?' And Ahimaaz saith, `I saw the great multitude, at the sending away of the servant of the king, even thy servant by Joab, and I have not known what it is .' |
30 Kuningas sanoi: "Jää tähän lähelle odottamaan." Ahimaas astui syrjään ja jäi odottamaan. |
30 Kuningas sanoi: "Astu syrjään ja asetu sinne". Niin hän astui syrjään ja jäi seisomaan sinne. |
30 And the king saith, `Turn round, station thyself here;' and he turneth round and standeth still. |
31 Sitten nubialainen saapui ja sanoi: "Kuulkoon herrani ja kuninkaani ilosanoman: Herran tuomio on tänään vapauttanut sinut kaikista niistä, jotka nousivat sinua vastaan." |
31 Ja katso, etiopialainen tuli perille, ja etiopialainen sanoi: "Ilosanoma herralleni, kuninkaalle: Herra on tänä päivänä auttanut sinut oikeuteesi kaikkien niiden käsistä, jotka ovat nousseet sinua vastaan". |
31 And lo, the Cushite hath come, and the Cushite saith, `Let tidings be proclaimed, my lord, O king; for Jehovah hath delivered thee to-day out of the hand of all those rising up against thee.' |
32 Kuningas kysyi nubialaiselta: "Onko Absalom turvassa?" Nubialainen vastasi: "Käyköön kaikille herrani ja kuninkaani vihollisille ja vastustajille, niin kuin hänelle kävi!" |
32 Kuningas kysyi etiopialaiselta: "Voiko nuorukainen Absalom hyvin?" Etiopialainen vastasi: "Käyköön herrani kuninkaan vihollisille ja kaikille, jotka nousevat sinua vastaan tehdäksensä sinulle pahaa, niinkuin on käynyt sille nuorukaiselle". |
32 And the king saith unto the Cushite, `Peace to the youth--to Absalom?' And the Cushite saith, `Let them be--as the youth--the enemies of my lord the king, and all who have risen up against thee for evil.' |