1. Samuelin kirja 26 |
1. Samuelin kirja 25
Daavid säästää jälleen Saulin hengen | ||
|
1 Saulin luo Gibeaan tuli sifiläisiä, jotka sanoivat: "Daavid piileskelee Hakilankukkulalla Jesimonin laidalla." [26:1-25: 1. Sam. 24:1-23 : 1. Sam. 23:19] |
1 Siifiläiset tulivat Saulin luo Gibeaan ja sanoivat: "Daavid piileksii Gibeat-Hakilassa, kallioerämaan puolella". |
1 And the Ziphites come in unto Saul, at Gibeah, saying, `Is not David hiding himself in the height of Hachilah, on the front of the desert?' |
|
2 Silloin Saul otti mukaansa kolmetuhatta israelilaista valiosoturia ja lähti Sifin autiomaahan etsimään Daavidia. |
2 Niin Saul nousi ja meni Siifin erämaahan, ja hänen kanssansa kolmetuhatta Israelin valiomiestä, etsimään Daavidia Siifin erämaasta. |
2 And Saul riseth, and goeth down unto the wilderness of Ziph, and with him three thousand men, chosen ones of Israel, to seek David in the wilderness of Ziph. |
|
3 Saul leiriytyi tien varteen Hakilankukkulalle Jesimonin laidalle, mutta Daavid pysytteli autiomaassa. Kun Daavid huomasi, että Saul oli tullut hänen perässään, |
3 Ja Saul leiriytyi Gibeat-Hakilaan, joka on kallioerämaan puolella tien varrella. Mutta Daavid oleskeli erämaassa. Ja kun Daavid huomasi, että Saul oli tullut hänen jäljessään erämaahan, |
3 And Saul encampeth in the height of Hachilah, which is on the front of the desert, by the way, and David is abiding in the wilderness, and he seeth that Saul hath come after him in to the wilderness; |
|
4 hän lähetti tiedustelijoita ja sai tarkan tiedon Saulin olinpaikasta. |
4 lähetti hän vakoojia ja sai varman tiedon Saulin tulosta. |
4 and David sendeth spies, and knoweth that Saul hath come unto Nachon, |
|
5 Sitten Daavid lähti liikkeelle. Hän saapui paikalle, johon Saul oli leiriytynyt, ja näki missä Saul ja hänen sotaväkensä päällikkö Abner, Nerin poika, nukkuivat. Saulin makuupaikka oli leirin keskellä, ja miehet olivat asettuneet hänen ympärilleen. |
5 Niin Daavid nousi ja meni siihen paikkaan, johon Saul oli leiriytynyt; ja Daavid näki, missä paikassa Saul ja hänen sotapäällikkönsä Abner, Neerin poika, makasivat. Saul näet makasi leirissä, ja väki oli asettunut hänen ympärilleen. |
5 and David riseth, and cometh in unto the place where Saul hath encamped, and David seeth the place where Saul hath lain, and Abner son of Ner, head of his host, and Saul is lying in the path, and the people are encamping round about him. |
|
6 Daavid kääntyi heettiläisen Ahimelekin ja Serujan pojan Abisain, Joabin veljen, puoleen ja kysyi: "Kuka lähtee minun mukanani tuonne Saulin leiriin?" Abisai vastasi: "Minä lähden." [1. Aik. 2:16] |
6 Ja Daavid puhui heettiläiselle Ahimelekille ja Abisaille, Serujan pojalle, Jooabin veljelle, ja sanoi: "Kuka lähtee minun kanssani Saulin tykö leiriin?" Abisai vastasi: "Minä lähden sinun kanssasi". |
6 And David answereth and saith unto Ahimelech the Hittite, and unto Abishai son of Zeruiah, brother of Joab, saying, `Who doth go down with me unto Saul, unto the camp?' and Abishai saith, `I--I go down with thee.' |
|
7 Yöllä Daavid ja Abisai menivät sinne. Saul nukkui leirin keskellä, maahan isketty keihäs päänsä vieressä, ja Abner ja sotilaat nukkuivat hänen ympärillään. |
7 Niin Daavid ja Abisai menivät yöllä väen luo ja näkivät, että Saul makasi ja nukkui leirissä, ja hänen keihäänsä oli pistettynä maahan hänen päänpohjiinsa; mutta Abner ja väki makasivat hänen ympärillänsä. |
7 And David cometh--and Abishai--unto the people by night, and lo, Saul is lying sleeping in the path, and his spear struck into the earth at his pillow, and abner and the people are lying round about him. |
|
8 Abisai sanoi Daavidille: "Jumala on tänään luovuttanut vihollisesi sinun käsiisi. Anna minun nyt keihästää hänet maahan yhdellä iskulla, niin toista ei enää tarvita!" [2. Sam. 16:9] |
8 Ja Abisai sanoi Daavidille: "Jumala on tänä päivänä antanut vihamiehesi sinun käsiisi. Salli nyt minun keihästää hänet maahan; yksi isku vain, toista ei tarvita." |
8 And Abishai saith unto David, `God hath shut up to-day thine enemy into thy hand; and, now, let me smite him, I pray thee, with a spear, even into the earth at once--and I do repeat it to him.' |
|
9 Mutta Daavid sanoi Abisaille: "Älä surmaa häntä! Kuka on rankaisematta kohottanut kätensä Herran voideltua vastaan?" |
9 Mutta Daavid vastasi Abisaille: "Älä surmaa häntä; sillä kuka on rankaisematta satuttanut kätensä Herran voideltuun?" |
9 And David saith unto Abishai, `Destroy him not; for who hath put forth his hand against the anointed of Jehovah, and been acquitted?' |
|
10 Ja hän jatkoi: "Niin totta kuin Herra elää, vain Herra itse saa lyödä voideltunsa kuoliaaksi. Hänen hetkensä tulee ja hän kuolee, tai hän lähtee sotaan ja kohtaa tuhonsa siellä. [Room. 12:19] |
10 Ja Daavid sanoi vielä: "Niin totta kuin Herra elää: Herra itse lyö hänet, tahi hänen kuolinpäivänsä tulee, tahi hän menee sotaan ja tuhoutuu siellä. |
10 And David saith, `Jehovah liveth; except Jehovah doth smite him, or his day come that he hath died, or into battle he go down, and hath been consumed-- |
|
11 Herra minua varjelkoon kohottamasta kättäni hänen voideltuaan vastaan! Mutta ota nyt hänen päänsä vierestä keihäs ja vesipullo, sitten lähdetään!" |
11 Mutta minä en satuta kättäni Herran voideltuun. Pois se, Herra varjelkoon! Vaan ota nyt keihäs hänen päänpohjistaan ja vesiastia, ja sitten menkäämme." |
11 far be it from me, by Jehovah, from putting forth my hand against the anointed of Jehovah; and, now, take, I pray thee, the spear which is at his pillow, and the cruse of water, and we go away.' |
|
12 Daavid otti itse Saulin pään vierestä keihään ja vesipullon, ja he menivät pois. Kukaan ei nähnyt tai huomannut mitään, kukaan ei edes herännyt. Kaikki nukkuivat, sillä Herra oli vaivuttanut heidät syvään uneen. |
12 Ja Daavid otti keihään ja vesiastian Saulin päänpohjista, ja sitten he menivät tiehensä. Eikä kukaan nähnyt tai huomannut sitä, eikä kukaan herännyt, vaan he nukkuivat kaikki; sillä Herran lähettämä raskas uni oli vallannut heidät. |
12 And David taketh the spear, and the cruse of water at the pillow of Saul, and they go away, and there is none seeing, and there is none knowing, and there is none awaking, for all of them are sleeping, for a deep sleep from Jehovah hath fallen upon them. |
|
13 Daavid kulki laakson poikki ja päästyään kyllin kauas leiristä pysähtyi toisen vuoren laelle. |
13 Kun sitten Daavid oli tullut toiselle puolelle, asettui hän kauas vuoren laelle, pitkän välimatkan päähän. |
13 And David passeth over to the other side, and standeth on the top of the hill afar off--great is the place between them; |
|
14 Sieltä hän huusi sotilaille ja Abnerille, Nerin pojalle: "Abner, kuuletko sinä?" Abner huusi takaisin: "Kuka sinä olet, kun noin huudat kuninkaalle?" |
14 Ja Daavid huusi väelle ja Abnerille, Neerin pojalle, ja sanoi: "Etkö vastaa, Abner?" Abner vastasi ja sanoi: "Kuka sinä olet, joka niin huudat kuninkaalle?" |
14 and David calleth unto the people, and unto Abner son of Ner, saying, `Dost thou not answer, Abner?' and Abner answereth and saith, `Who art thou who hast called unto the king?' |
|
15 Daavid vastasi Abnerille: "Eikö sinun pitäisi olla mies, vailla vertaa Israelissa? Miksi et sitten suojellut kuningasta, herraasi, kun joku mies tuli äsken surmaamaan häntä? |
15 Daavid sanoi Abnerille: "Sinähän olet mies, eikä sinun vertaistasi ole Israelissa. Miksi et sitten vartioinut herraasi, kuningasta? Sillä joku kansasta tuli surmaamaan kuningasta, sinun herraasi. |
15 And David saith unto Abner, `Art not thou a man? and who is like thee in Israel? but why hast thou not watched over thy lord the king? for one of the people had come in to destroy the king, thy lord. |
|
16 Olet hoitanut tehtäväsi huonosti! Niin totta kuin Herra elää, te olette nyt kuoleman omat, kun ette suojelleet kuningastanne, Herran voideltua. Katso nyt, mihin ovat joutuneet kuninkaan keihäs ja vesipullo hänen päänsä vierestä!" |
16 Ei ole hyvin tehty, mitä sinä olet tehnyt. Niin totta kuin Herra elää: te olette kuoleman omat, koska ette vartioineet herraanne, Herran voideltua. Katsohan nyt: missä ovat kuninkaan keihäs ja vesiastia, jotka olivat hänen päänpohjissaan?" |
16 Not good is this thing which thou hast done; Jehovah liveth, but ye are sons of death, in that ye have not watched over your lord, over the anointed of Jehovah; and now, see where the king's spear is , and the cruse of water which is at his bolster.' |
|
17 Silloin Saul tunsi Daavidin äänen ja huusi: "Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!" Daavid vastasi: "Niin on, kuninkaani." |
17 Niin Saul tunsi Daavidin äänen ja sanoi: "Sehän on sinun äänesi, poikani Daavid". Daavid vastasi: "Niin on, herrani, kuningas". |
17 And Saul discerneth the voice of David, and saith, `Is this thy voice, my son David?' and David saith, `My voice, my lord, O king!' |
|
18 Ja hän jatkoi: "Miksi herrani ajaa takaa palvelijaansa? Mitä minä olen tehnyt? Tahdonko minä sinulle pahaa? [1. Sam. 20:1] |
18 Ja hän sanoi vielä: "Miksi herrani vainoaa palvelijaansa? Mitä minä olen tehnyt, tahi mitä pahaa minulla on tekeillä? |
18 and he saith, `Why is this--my lord is pursuing after his servant? for what have I done, and what is in my hand evil? |
|
19 Kuuntele nyt, kuninkaani, mitä palvelijallasi on sanottavana. Jos Herra on yllyttänyt sinut minua vastaan, hänet voi lepyttää uhreilla. Mutta jos ihmiset ovat sen tehneet, kohdatkoon heitä Herran kirous! Nyt he ovat karkottaneet minut pois Herran omasta maasta, joka on myös minun maani, ja sanoneet: 'Mene muualle ja palvele vieraita jumalia.' |
19 Kuulkoon nyt herrani, kuningas, mitä hänen palvelijansa sanoo: Jos Herra on yllyttänyt sinut minua vastaan, niin saakoon hän tuntea ruokauhrin hajua; mutta jos sen ovat tehneet ihmiset, niin olkoot he kirotut Herran edessä, koska tänä päivänä karkoittavat minut pois Herran perintöosasta, sanoen: 'Mene ja palvele muita jumalia'. |
19 And, now, let, I pray thee, my lord the king hear the words of his servant: if Jehovah hath moved thee against me, let Him accept a present; and if the sons of men--cursed are they before Jehovah, for they have cast me out to-day from being admitted into the inheritance of Jehovah, saying, Go, serve other gods. |
|
20 Mutta älköön minun vereni vuotako maahan täällä kaukana Herran kasvojen edestä, vaikka itse Israelin kuningas on lähtenyt tavoittelemaan minunlaistani kirppua, niin kuin peltopyytä ajetaan takaa vuorilla." |
20 Älköön kuitenkaan minun vereni vuotako maahan siellä kaukana Herran kasvoista. Niin, Israelin kuningas on lähtenyt liikkeelle etsimään yhtä kirppua, niinkuin ajetaan peltokanaa vuorilla." |
20 `And now, let not my blood fall to the earth over-against the face of Jehovah, for the king of Israel hath come out to seek one flea, as one pursueth the partridge in mountains.' |
|
21 Silloin Saul sanoi: "Minä olen tehnyt väärin. Palaa takaisin, poikani Daavid! Koska olet tänään säästänyt minun henkeni, en enää tee sinulle pahaa. Olen ollut mieletön ja tehnyt suuren rikoksen." |
21 Niin Saul sanoi: "Minä olen tehnyt syntiä. Tule takaisin, poikani Daavid; sillä minä en enää tee sinulle pahaa, koska minun henkeni tänä päivänä on ollut kallis sinun silmissäsi. Katso, minä olen tehnyt tyhmästi ja erehtynyt kovin pahoin." |
21 And Saul saith, `I have sinned; turn back, my son David, for I do evil to thee no more, because that my soul hath been precious in thine eyes this day; lo, I have acted foolishly, and do err very greatly.' |
|
22 Daavid vastasi: "Näetkö, tässä on kuninkaan keihäs! Tulkoon joku miehistäsi tälle puolelle hakemaan sitä. |
22 Daavid vastasi ja sanoi: "Tässä on kuninkaan keihäs; tulkoon joku miehistä tänne ottamaan sen. |
22 And David answereth and saith, `Lo, the king's spear; and let one of the young men pass over, and receive it; |
|
23 Herra palkitsee aina oikeamielisyyden ja uskollisuuden. Herra antoi sinut tänään minun käsiini, mutta minä en tahtonut kohottaa kättäni Herran voideltua vastaan. |
23 Herra palkitsee jokaiselle hänen vanhurskautensa ja uskollisuutensa. Sillä Herra antoi sinut tänä päivänä minun käsiini, mutta minä en tahtonut satuttaa kättäni Herran voideltuun. |
23 and Jehovah doth turn back to each his righteousness and his faithfulness, in that Jehovah hath given thee to-day into my hand, and I have not been willing to put forth my hand against the anointed of Jehovah, |
|
24 Samoin kuin minä olen tänään säästänyt sinun henkesi, niin säästäköön Herra minun henkeni ja pelastakoon minut kaikista vaaroista ja vaivoista." |
24 Katso, niinkuin sinun henkesi tänä päivänä on ollut suuriarvoinen minun silmissäni, niin on myös minun henkeni oleva suuriarvoinen Herran silmissä, ja hän on pelastava minut kaikesta hädästä." |
24 and lo, as thy soul hath been great this day in mine eyes, so is my soul great in the eyes of Jehovah, and He doth deliver me out of all distress.' |
|
25 Silloin Saul sanoi Daavidille: "Ole siunattu, poikani Daavid! Sinä teet suuria tekoja, eikä onni sinua jätä." Daavid lähti sitten omille teilleen, ja Saul palasi kotiinsa. |
25 Saul sanoi Daavidille: "Siunattu ole sinä, poikani Daavid! Mihin sinä ryhdyt, siihen sinä pystyt." Sitten Daavid meni pois, ja Saul palasi kotiinsa. |
25 And Saul saith unto David, `Blessed art thou, my son David, also working thou dost work, and also prevailing thou dost prevail.' And David goeth on his way, and Saul hath turned back to his place. |