Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 17230 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Pääsiäislampaat he paistoivat määräysten mukaisesti tulella, mutta pyhinä lahjoina annettujen nautojen lihat he keittivät padoissa, kattiloissa ja pannuissa ja veivät kiireesti kansalle. [2. Moos. 12:8] | |
Sitten he valmistivat pääsiäisaterian itselleen ja papeille. Papit, Aaronin jälkeläiset, joutuivat näet polttamaan polttouhreja ja rasvoja yömyöhään asti, ja sen vuoksi leeviläiset valmistivat aterian sekä itselleen että heille. | |
Laulajat, Asafin jälkeläiset, seisoivat paikoillaan niin kuin Daavid ja hänen hoviinsa kuuluvat näkijät Asaf, Heman ja Jedutun olivat määränneet, ja portinvartijat vartioivat kaikkia portteja. Kenenkään ei tarvinnut poistua palvelupaikaltaan, sillä leeviläiset valmistivat heille kaikille aterian. [1. Aik. 25:1] | |
Näin vietettiin tuona päivänä pääsiäinen ja toimitettiin Herran alttarilla polttouhrit kuningas Josian määräysten mukaisesti. | |
Sillä tavoin ei pääsiäistä ollut Israelissa juhlittu sitten profeetta Samuelin päivien, eikä kukaan Israelin kuningas ollut viettänyt pääsiäistä niin kuin sitä nyt viettivät Josia, papit ja leeviläiset sekä kaikki Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat. | |
Kuninkaan miehet siirsivät hänet sotavaunuista toisiin vaunuihin ja veivät Jerusalemiin. Siellä hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautaan. Koko Juuda ja Jerusalem suri Josiaa. | |
Jeremia teki Josiasta valitusvirren, ja Israelissa on yhä edelleenkin tapana, että laulajat, niin miehet kuin naiset, laulavat tätä valitusvirttä Josiasta. Se on säilynyt muiden valitusvirsien joukossa. | |
Muut Josian vaiheet ja ne hyvät teot, jotka hän Herran lakia noudattaen teki, 2. 35:26,27:[ 2. Kun. 23:28] | |
sekä hänen aikansa tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiassa. | |
Joahas oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkolmevuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. | |
Sitten Egyptin kuningas teki lopun hänen kuninkuudestaan ja määräsi Juudalle rangaistusveron, sata talenttia hopeaa ja talentin kultaa. | |
Hän asetti Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi Joahasin veljen Eljakimin ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Joahasin Neko vei vankina Egyptiin. | |
Jojakim oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Jojakim teki sitä, mikä oli väärää Herran, hänen Jumalansa, silmissä. | |
Babylonian kuningas Nebukadnessar lähti sotimaan häntä vastaan ja vei hänet kahleissa Babyloniaan. [2. Kun. 25:7; 2. Aik. 33:11] | |
Nebukadnessar vei Babyloniin myös Herran temppelin esineitä ja sijoitti ne palatsiinsa. [Dan. 1:2] | |
Kaikki muu, mitä Jojakimista on kerrottavaa, hänen kauhistuttavat tekonsa ja hänen kohtalonsa, on kirjoitettu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jojakin. | |
Jojakin oli kuninkaaksi tullessaan kahdeksantoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta ja kymmenen päivää. Jojakin teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. | |
Vuoden vaihteessa kuningas Nebukadnessar lähetti sotilaita vangitsemaan hänet ja kuljetutti hänet ja paljon temppelin aarteita Babyloniin. Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi hän asetti Jojakimin veljen Sidkian. | |
Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. 2. 36:11,12:[ Jer. 37:1,2] | |
Hän myös kapinoi kuningas Nebukadnessaria vastaan, vaikka oli Jumalan nimeen vannonut hänelle uskollisuutta. Hän oli uppiniskainen ja paadutti sydämensä eikä kääntynyt Herran, Israelin Jumalan, puoleen. [Hes. 17:15] | |
Myös kaikki johtomiehet, papit ja kansa luopuivat Herrasta, alkoivat noudattaa muiden kansojen kauhistuttavia tapoja ja saastuttivat Jerusalemin temppelin, jonka Herra oli pyhittänyt itselleen. | |
Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti sananviejiään yhä uudelleen varoittamaan heitä, sillä hänen tuli sääli kansaansa ja omaa asuinsijaansa. | |
Ja kaikki temppelin esineet, suuret ja pienet, temppelin aarteet sekä Juudan kuninkaan ja hänen johtomiestensä kalleudet kuningas vei Babyloniin. | |
Babylonialaiset polttivat Jumalan temppelin, hajottivat Jerusalemin muurit, polttivat kaikki sen palatsit ja tuhosivat sen kalleudet. 2. 36:19,20a:[ Jer. 39:8,9 : 2. Kun. 25:9+] | |
Kaikki hengissä säilyneet vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja he joutuivat olemaan kuninkaan ja hänen seuraajiensa orjina siihen asti, kun persialaiset tulivat maan hallitsijoiksi. | |
Näin toteutui Herran sana, jonka Jeremia oli julistanut: maa on oleva autio, ja se lepää seitsemänkymmentä vuotta, kunnes se on saanut hyvityksen pitämättä jääneistä sapateista. | |
Kaikkialla, missä tämän kansan jäseniä yhä elää muukalaisina, tulee paikkakunnan asukkaiden antaa heille mukaan hopeaa ja kultaa ja tavaraa ja karjaa sekä muita lahjoja Jerusalemiin rakennettavaa Herran temppeliä varten." | |
Matkaan varustautuivat Juudan ja Benjaminin sukukuntien päämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki, joissa Jumala oli herättänyt halun lähteä rakentamaan Jerusalemiin Herran temppeliä. | |
Ympäristön asukkaat antoivat heille hopeaa ja kultaa, tavaraa, karjaa ja kalleuksia, ja vielä muutakin heille lahjoitettiin. | |
Persian kuningas Kyyros käski kantaa esiin Herran temppelin esineet, jotka Nebukadnessar oli tuonut mukanaan Jerusalemista ja asettanut oman jumalansa temppeliin. [2. Kun. 24:13+] | |
Kuningas antoi ne aarteidenvartija Mitredatille, ja tämä teki niistä luettelon Sesbassarille, Juudan ruhtinaalle. | |
kultaisia pikareja kolmekymmentä, hopeisia pikareja neljäsataakymmenen ja muita astioita tuhat. | |
Kulta- ja hopeaesineitä oli yhteensä viisituhatta neljäsataa. Ne kaikki Sesbassar toi mukanaan, kun pakkosiirtolaiset palasivat Babyloniasta Jerusalemiin. | |
Nämä ovat ne Juudan maakunnan miehet, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen ja jotka nyt lähtivät matkalle takaisin Jerusalemiin ja Juudaan, kukin omaan kaupunkiinsa. 2:1-70:[ Neh. 7:6-72 : Neh. 2:1-58: Esra 8:1-20] | |
Heitä johtivat Serubbabel, Jesua, Nehemia, Seraja, Reelaja, Mordokai, Bilsan, Mispar, Bigvai, Rehum ja Baana. Näiden israelilaisten lukumäärä oli: | |
Pahat-Moabin sukua, Jesuan ja Joabin jälkeläisiä, 2812, | |
kirjat-jearimilaisia, kefiralaisia ja beerotilaisia 743, | |
ramalaisia ja gebalaisia 621, | |
beteliläisiä ja ailaisia 223, | |
Lodilaisia, hadidilaisia ja onolaisia oli 725, | |
Leeviläisiä oli: Jesuan sukua, Kadmielin, Binnuin ja Hodavjan jälkeläisiä, 74. | |
Portinvartijoita oli: Sallumin, Aterin, Talmonin, Akkubin, Hatitan ja Sobain sukua yhteensä 139. | |
Nesiahin ja Hatifan suvut. | |
Sefatjan, Hattilin, Pokeret-Sebaimin ja Amin suvut. | |
Temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijoiden jälkeläisiä oli yhteensä 392. | |
Seuraavat Tel-Melahista, Tel-Harsasta, Kerub- Addanista ja Immeristä lähteneet eivät pystyneet osoittamaan, että he ja heidän sukunsa olivat israelilaisia: | |
Delajan, Tobian ja Nekodan jälkeläiset, yhteensä 652. | |
Joukossa oli myös pappeja, nimittäin Hobajan, Kosin ja Barsillain jälkeläiset; Barsillai oli ottanut vaimokseen gileadilaisen Barsillain tyttären, ja häntä nimitettiin vaimonsa suvun mukaan. [2. Sam. 19:32] | |
Nämä etsivät sukuluetteloista merkintää itsestään, mutta sitä ei löytynyt, ja sen vuoksi heidät katsottiin pappeuteen kelpaamattomiksi. | |
Käskynhaltija kielsi heitä nauttimasta pyhiä uhreja, kunnes ilmaantuisi pappi, joka voisi ratkaista asian urimilla ja tummimilla*. [ja tummim olivat arpomisvälineitä, joiden avulla tiedusteltiin Jumalan vastausta (vrt. 2. Moos. 28:15).] [3. Moos. 6:11+ | 2. Moos. 28:30+] | |
Lisäksi tulivat orjat ja orjattaret, joita oli 7337. Laulajia, miehiä ja naisia, oli 200. | |
kameleja 435 ja aaseja 6720. | |
He antoivat rakentamista varten niin paljon kuin pystyivät, yhteensä 61 000 kultadrakmaa*, 5000 hopeaminaa ja 100 papinpukua. [Drakma on kreikkalainen raha, joka tunnettiin Palestiinan alueella Aikakirjojen syntyaikana. Tässä sitä on käytetty persialaisaikaan sovellettuna ilmaisemaan kullan määrää. Persialainen kultaraha oli dareikki (vrt. Esra 8:27).] | |
Sitten papit, leeviläiset ja osa kansaa asettuivat asumaan Jerusalemiin, mutta laulajat, portinvartijat ja temppelipalvelijat menivät omiin kaupunkeihinsa, samoin muut israelilaiset omiinsa. | |
Jesua, Josadakin poika, ja hänen veljensä, jotka olivat pappeja, sekä Serubbabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä ryhtyivät rakentamaan alttaria Israelin Jumalalle uhratakseen sillä polttouhrit, niin kuin on säädetty Mooseksen, Jumalan miehen, laissa. [3. Moos. 1:1-17] | |
Israelilaiset pystyttivät alttarin entiselle paikalleen, vaikka naapurikansat yrittivät heitä pelotella. Alttarilla he uhrasivat joka aamu ja ilta polttouhrit Herralle. [4. Moos. 28:3,4] | |
He viettivät säädösten mukaisesti myös lehtimajanjuhlaa ja uhrasivat joka päivä niin monta polttouhria kuin siksi päiväksi oli säädetty. [3. Moos. 23:34+] | |
Siitä lähtien toimitettiin päivittäiset polttouhrit sekä uudenkuun ja muiden Herralle pyhitettyjen juhlapäivien uhrit. Lisäksi toimitettiin erilaisia vapaaehtoisia uhreja Herralle. [4. Moos. 28:1-29:39; Neh. 10:33,34] | |
Herran temppeliä rakentamaan israelilaiset palkkasivat kivenhakkaajia ja kirvesmiehiä. He antoivat sidonilaisille ja tyroslaisille ruokatarvikkeita, juomia ja öljyä, jotta nämä kuljettaisivat setritukkeja meritse Libanonista Jafoon*. Tähän oli Persian kuningas Kyyros antanut heille luvan. [Jafo on sama kuin Uuden testamentin Joppe, nykyinen Jaffa.] [2. Aik. 2:15] | |
Temppelin rakentamisen panivat alulle Serubbabel, Sealtielin poika, ja Jesua, Josadakin poika, toisena vuotena sen jälkeen kun israelilaiset olivat saapuneet Jumalan temppelin paikalle Jerusalemiin, toisessa kuussa. Mukana olivat myös heidän veljensä, papit ja leeviläiset, sekä kaikki muut, jotka olivat palanneet pakkosiirtolaisuudesta. Temppelin rakennustöitä valvomaan asetettiin kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat leeviläiset. | |
Työtä ryhtyivät johtamaan Jesua, hänen poikansa ja hänen veljensä Kadmiel, Binnui ja Hodavja sekä leeviläiset Henadadin pojat ja heidän poikansa ja veljensä. | |
Kun Herran temppelin perustukset oli laskettu, saapuivat pellavapukuiset papit torvineen ja leeviläiset Asafin jälkeläiset symbaaleineen, ja he virittivät ylistyksen Herralle, niin kuin Daavid, Israelin kuningas, oli määrännyt. [2. Aik. 29:25] | |
He ylistivät ja kiittivät Herraa: -- Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa Israelia kohtaan. Ja kansa kohotti suuren riemuhuudon ja ylisti Herraa siitä, että temppelin perustus oli saatu lasketuksi. [2. Aik. 5:13, 7:3; Ps. 136:1] | |
Mutta monet vanhat papit, leeviläiset ja sukujen päämiehet, jotka olivat nähneet edellisen temppelin, itkivät ja valittivat, kun he katselivat uuden temppelin perustuksia. Monet taas huusivat ilosta, [Hagg. 2:3] | |
ja äänekkäässä riemussaan ihmiset eivät kuulleet toisten itkua. Kansan ilonpito kuului kauas. | |
Kun Juudan ja Benjaminin viholliset saivat tietää, että pakkosiirtolaisuudesta palanneet olivat alkaneet rakentaa temppeliä Herralle, Israelin Jumalalle, | |
he tulivat Serubbabelin ja sukujen päämiesten luo ja sanoivat: "Me tulemme mukaan rakentamaan, sillä mekin palvelemme teidän Jumalaanne. Hänelle me olemme uhranneet siitä lähtien, kun Assyrian kuningas Asarhaddon toi meidät tänne." [2. Kun. 17:24-41] | |
Serubbabel, Jesua ja muut Israelin sukujen päämiehet vastasivat: "Emme me voi yhdessä teidän kanssanne rakentaa temppeliä Jumalallemme. Me rakennamme yksin temppelin Herralle, Israelin Jumalalle, niin kuin Persian kuningas Kyyros on käskenyt meidän tehdä." [Esra 1:3] | |
Kserkseen ollessa Persian kuninkaana, hänen hallituskautensa alussa, maan asukkaat kirjoittivat syytöskirjeen Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan. | |
Kuningas Artakserkseen aikana Bislam, Mitredat ja Tabel kirjoittivat virkatovereidensa kanssa kirjeen kuninkaalle. Se oli kirjoitettu aramealaisin kirjaimin ja aramean kielellä.* [Jakso 4:8--6:18on alkutekstissä kirjoitettu aramean kielellä.] | |
Myös käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai kirjoittivat kuningas Artakserkseelle Jerusalemia koskevan valituskirjeen. Siinä mainittiin ensin kirjeen lähettäjät: | |
"Käskynhaltija Rehum, kirjuri Simsai ja heidän virkatoverinsa, tuomarit, lähettiläät, tarkastajat, valvojat, erekiläiset, babylonialaiset, Susan elamilaiset | |
sekä muut kansat, jotka suuri ja kuuluisa Assurbanipal on siirtänyt Samarian kaupunkeihin ja sijoittanut asumaan tänne ja muualle Eufratin länsipuoliseen maakuntaan." | |
"Ilmoitamme kuninkaalle, että juutalaiset, jotka ovat lähteneet maastasi, ovat tulleet meidän alueellemme Jerusalemiin. He rakentavat nyt tuota kapinallista ja pahaa kaupunkia ja tukevat ja kunnostavat sen muureja. | |
Siksi ilmoitamme kuninkaalle, että jos tuo kaupunki rakennetaan ja sen muurit saatetaan kuntoon, he eivät sen jälkeen enää maksa verojaan ja muita maksujaan eivätkä tulleja, ja näin kuninkaan tulot vähenevät. | |
jotta antaisit tutkia isiesi asiakirjat. Niistä käy ilmi, että tämä on kapinallinen kaupunki, joka on aiheuttanut vahinkoa kuninkaille ja maakunnille ja jossa on kapinoitu jo muinaisina aikoina. Sen vuoksi kaupunki onkin hävitetty. | |
Me ilmoitamme sinulle, kuningas, että jos tuo kaupunki rakennetaan uudelleen ja sen muurit kunnostetaan, menetät Eufratin länsipuolella olevat maat." | |
Kuningas lähetti vastauksen: "Tervehdys käskynhaltija Rehumille, kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, jotka asuvat Samariassa ja muualla Eufratin länsipuolella. | |
"Kirjelmä, jonka lähetitte, on käännetty ja luettu minulle. | |
Minä käskin tutkia asiaa, ja silloin todettiin, että tuo kaupunki on jo muinaisina aikoina noussut kuninkaita vastaan ja että siellä on pantu toimeen kapinoita ja levottomuuksia. | |
Jerusalemissa on ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet koko Eufratin länsipuolista aluetta ja joille on maksettu veroa, muita maksuja ja tulleja. [1. Kun. 5:1] | |
Kun kuningas Artakserkseen kirjeen jäljennös oli luettu käskynhaltija Rehumille, kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, he lähtivät kiireesti Jerusalemiin juutalaisten luo ja pakottivat väkivalloin heidät lopettamaan työnsä. | |
Silloin keskeytyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa, ja se oli pysähdyksissä Persian kuninkaan Dareioksen hallituskauden toiseen vuoteen asti. | |
Profeetat Haggai ja Sakarja, Iddon poika, puhuivat Israelin Jumalan nimessä Juudan ja Jerusalemin juutalaisille. 5:1,2:[ Hagg. 1:1-15; Sak. 1:7-17, 6:9-15] | |
Silloin Serubbabel, Sealtielin poika, ja Jesua, Josadakin poika, panivat Jerusalemissa jälleen käyntiin Jumalan temppelin rakennustyöt, ja Jumalan profeetat olivat mukana heitä tukemassa. [Sir. 49:11,12] | |
Pian sen jälkeen tulivat Eufratin länsipuolisen maakunnan käskynhaltija Tattenai ja Setar-Bosenai virkatovereidensa kanssa heidän luokseen ja kysyivät: "Kuka on antanut teille luvan rakentaa tätä temppeliä ja hankkia siihen tarvikkeita?" | |
Mutta Jumala ei hylännyt juutalaisten vanhimpia, ja heidän annettiin jatkaa työtä, kunnes Dareios saisi asiasta tiedon ja häneltä saapuisi vastaus. | |
Jäljennös kirjeestä, jonka Eufratin länsipuolisen maakunnan käskynhaltija Tattenai sekä Setar-Bosenai ja hänen virkatoverinsa, tämän maakunnan valvojat, lähettivät kuningas Dareiokselle. | |
Ilmoitamme kuninkaalle, että olemme käyneet Juudan maakunnassa katsomassa suuren Jumalan temppeliä. Sitä rakennetaan hakatuista kivistä, ja seiniä vuorataan laudoilla. Työtä tehdään ripeästi, ja se edistyy hyvää vauhtia. | |
"Me kysyimme vanhimmilta, kuka oli antanut heille luvan rakentaa temppeliä ja hankkia siihen tarvikkeita. | |
Kysyimme myös heidän päämiestensä nimet ja kirjoitimme ne muistiin, jotta voisimme ilmoittaa ne sinulle. | |
He vastasivat olevansa taivaan ja maan Jumalan palvelijoita ja rakentavansa uudelleen temppeliä, joka oli pystytetty sinne jo hyvin kauan sitten. Suuri Israelin kuningas oli rakentanut sen. | |
Mutta heidän esi-isänsä olivat vihastuttaneet taivaan Jumalan, ja hän oli antanut heidät kaldealaisen Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, käsiin. Nebukadnessar hävitti temppelin ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. | |
Kyyros käski myös tuoda Babylonin temppelistä Jumalan temppelin kultaiset ja hopeiset astiat, jotka Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä ja vienyt mukaansa. Kyyros antoi ne Sesbassar-nimiselle miehelle, jonka hän oli asettanut käskynhaltijaksi, | |
ja sanoi hänelle: 'Ota nämä astiat ja vie ne Jerusalemin temppeliin. Temppeli on rakennettava entiselle paikalleen.' | |
Sesbassar tuli Jerusalemiin ja laski temppelin perustuksen. Siitä lähtien temppeliä on rakennettu, mutta se ei ole vieläkään valmis. | |
"Jos siis kuningas katsoo aiheelliseksi, pyydämme, että Babyloniassa tutkitaan kuninkaan arkistoista, onko kuningas Kyyros todella käskenyt rakentaa Jerusalemiin tämän temppelin, ja että asiaa koskeva kuninkaan päätös lähetetään meille." | |
Ensimmäisenä hallitusvuotenaan on kuningas Kyyros antanut Jerusalemin temppelistä tämän määräyksen: Temppeli rakennettakoon uudelleen paikaksi, jossa toimitetaan uhrit. Sen perustus säilytettäköön entisellä paikallaan. Temppelin korkeus olkoon kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusikymmentä kyynärää. [2. Aik. 36:22,23; Esra 1:1-4] | |
Sen seinissä olkoon hakattuja kiviä kolmena kerroksena ja sitten aina yksi kerros hirsiä. Kustannukset maksetaan kuninkaan varoista. [1. Kun. 6:36] | |