Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 17230 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Kun israelilaiset, jotka seisoivat kivetyllä esipihalla, näkivät tulen ja näkivät Herran kirkkauden laskeutuvan taivaasta temppelin päälle, he kumartuivat kasvoilleen ja rukoilivat ja ylistivät Herraa: "Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa." [2. Aik. 5:13] | |
Kuningas Salomo ja koko kansa uhrasivat teurasuhreja Herralle. 2. 7:4-10:[ 1. Kun. 8:62-66] | |
Kuningas uhrasi kaksikymmentäkaksituhatta nautaa ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja koko kansa vihkivät Jumalan temppelin. | |
Papit seisoivat palveluspaikoillaan, samoin leeviläiset soittimineen. Kuningas Daavid oli ne teettänyt sitä varten, että niillä säestettäisiin Herran ylistyslaulua "Iäti kestää hänen armonsa". Heitä vastapäätä papit soittivat torvia, ja esipihalla seisoi Israelin kansa. | |
Salomo pyhitti Herran temppelin esipihan keskiosan, jossa hän uhrasi polttouhrit ja yhteysuhrien rasvat, koska hänen rakentamansa pronssialttari oli polttouhria, ruokauhria ja rasvoja varten liian pieni. | |
Sitten Salomo ja hänen kanssaan koko Israel viettivät juhlaa seitsemän päivän ajan. Koolle oli tullut hyvin suuri joukko väkeä, pohjoisesta aina Lebo-Hamatista ja etelästä Egyptin rajapurolta saakka. | |
Kun alttarin vihkimisjuhlaa oli vietetty seitsemän päivää ja myös lehtimajanjuhla oli jatkunut seitsemän päivää, pidettiin kahdeksantena päivänä päätöskokous. [3. Moos. 23:36] | |
Seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä Salomo hyvästeli kansan, ja kaikki lähtivät kotiinsa iloisina ja tyytyväisinä kaikesta siitä hyvyydestä, jota Herra oli osoittanut Daavidille, Salomolle ja kansalleen Israelille. | |
Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja saattanut onnellisesti päätökseen kaiken, mitä oli temppeliä ja palatsia varten suunnitellut, 2. 7:11-22:[ 1. Kun. 9:1-9] | |
Herra ilmestyi hänelle yöllä. Herra sanoi Salomolle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja ottanut tämän temppelin paikaksi, jossa minulle uhrataan. [5. Moos. 12:5] | |
-- ja jos silloin kansani, jonka olen ottanut omakseni, nöyrtyy ja rukoilee, kääntyy minun puoleeni ja hylkää pahat tiensä, niin minä kuulen sitä taivaaseen, annan sen synnit anteeksi ja teen sen maan jälleen terveeksi. | |
"Nyt silmäni ovat avoinna ja korvani kuulevat rukoukset, jotka tässä paikassa lausutaan. [2. Aik. 6:40] | |
Nyt olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin ja tehnyt siitä nimelleni ikuisen asuinsijan. Se on alati oleva silmissäni ja sydäntäni lähellä. | |
"Jos sinä vaellat minun teitäni niin kuin isäsi Daavid, jos teet kaiken käskyjeni mukaan ja noudatat minun säädöksiäni ja lakejani, | |
"Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säädökseni ja määräykseni, jos käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, | |
minä tempaan teidät pois maastani, jonka olen teille antanut. Ja temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja jätän pilkan kohteeksi ja varoittavaksi esimerkiksi kaikille kansoille. [5. Moos. 28:37] | |
Jokainen, joka kulkee tämän ennen niin mahtavan temppelin ohi, tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?' [5. Moos. 29:23; Jer. 22:8] | |
Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka toi heidät Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'" | |
Salomolta meni kaksikymmentä vuotta Herran temppelin ja oman palatsinsa rakentamiseen. 2. 8:1-18:[ 1. Kun. 9:10-28] | |
Hän myös varusti ne kaupungit, jotka Hiram oli hänelle antanut, ja siirsi niihin israelilaisia. | |
Sen jälkeen Salomo hyökkäsi Hamat-Sobaan ja valloitti sen. | |
Hän linnoitti myös autiomaassa sijaitsevan Tadmorin ja varastokaupungit, jotka hän rakensi Hamatiin. | |
Hän rakensi ylemmän ja alemman Bet- Horonin ja varusti ne muureilla ja salvoin suljettavilla porteilla. | |
Samoin hän linnoitti Baalatin ja kaikki kaupungit, joissa hän piti varastojaan, vaunujaan ja hevosiaan. Hän rakensi myös kaikkea muuta, mitä näki hyväksi, Jerusalemiin, Libanoniin ja koko sille alueelle, jota hän hallitsi. | |
Salomo määräsi, että kaikkien jäljelle jääneiden heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten, kaikkien, jotka eivät olleet israelilaisia, oli tehtävä verotyötä. | |
Israelilaiset eivät olleet pystyneet tuhoamaan heitä kaikkia, ja niin heidän jälkeläisiään oli yhä maassa. Heidän on tehtävä verotyötä vielä tänäkin päivänä. | |
Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan töihin, vaan he olivat sotilaita ja sotapäälliköitä, sotavaunujen ja vaunumiesten päälliköitä. | |
Hän toimitti uhrit sapatinpäivinä, uudenkuun päivinä ja kolmen vuotuisen juhlan, happamattoman leivän juhlan, viikkojuhlan ja lehtimajanjuhlan, aikana, kunakin päivänä sen mukaan kuin Mooseksen laissa oli säädetty. [3. Moos. 23:37; 4. Moos. 28:2] | |
Isänsä Daavidin määräyksen mukaisesti hän järjesti pappien palvelusvuorot ja jakoi leeviläisille tehtävät määräten, minä päivänä minkin osaston piti olla ylistämässä Herraa ja avustamassa pappeja. Hän järjesti myös portinvartijoiden osastot eri porteille. Tästä kaikesta oli Daavid, Jumalan mies, antanut määräykset. [1. Aik. 24:19, 26:12] | |
Missään kohden ei poikettu pappeja ja leeviläisiä, aarrekammioita ja muita seikkoja koskevista kuninkaan käskyistä. | |
Salomo meni myös Esjon-Geberiin ja Eilatiin, jotka ovat meren rannalla Edomin maassa. | |
Hiram lähetti palvelijansa tuomaan hänelle laivoja ja miehiä, jotka olivat kokeneita merenkulkijoita. Nämä purjehtivat Salomon miesten kanssa Ofiriin ja toivat sieltä kuninkaalle neljäsataaviisikymmentä talenttia kultaa. | |
Kun Saban kuningatar sai kuulla, mitä Salomosta kerrottiin, hän lähti Jerusalemiin pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. Hänellä oli mukanaan mahtava seurue, ja kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Hän tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä. 2. 9:1-12:[ 1. Kun. 10:1-13 : Matt. 12:42] | |
millaisia ruokia hänen pöydässään tarjottiin, miten hänen alaisensa asuivat ja miten palvelu oli hovissa järjestetty. Hän näki palvelusväen asut, samoin juomanlaskijat ja heidän asunsa sekä polttouhrit, jotka kuningas uhrasi Herran temppelissä. Tämän kaiken kuningatar näki, ja hän mykistyi ihmetyksestä. | |
Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi. | |
En uskonut niitä puheita ennen kuin tulin ja näin kaiken omin silmin. Eihän minulle ole kerrottu puoliakaan sinun suuresta viisaudestasi. Sinulla on kaikkea paljon enemmän kuin olin kuullut. | |
Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi! | |
Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut valtaistuimelleen hallitsemaan kuninkaana hänen nimissään. Koska sinun Jumalasi rakastaa Israelia, hän antaa sen säilyä ikuisesti ja on pannut sinut sen kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta." [2. Aik. 2:10] | |
Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja runsain mitoin hajusteita ja jalokiviä. Mitään niiden hajusteiden veroista, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole nähty. | |
Hiramin ja Salomon miehet, jotka hakivat Ofirista kultaa, toivat sieltä myös jalopuuta ja jalokiviä. | |
Kuningas teetti jalopuusta porraskaiteet Herran temppeliin ja omaan palatsiinsa sekä laulajien lyyrat ja harput. Mitään sellaista ei ennen ollut nähty Juudan maassa. | |
Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle vastalahjat hänen tuomisistaan sekä lisäksi kaiken, mitä hän halusi ja pyysi. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa. | |
Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa. | |
Valtaistuimessa oli kuusi porrasta ja jalkakoroke, kaikki kullalla silattuja. Istuimessa oli molemmin puolin käsinojat, ja kummankin käsinojan vieressä seisoi leijona. | |
Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena. | |
Kuninkaan laivat purjehtivat näet Hiramin miesten kanssa Tarsisiin, ja joka kolmas vuosi laivat toivat Tarsisista kultaa ja hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja. | |
Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat. | |
Joka vuosi hän sai tulijoilta lahjoja, hopeasta ja kullasta valmistettuja esineitä, vaatteita, aseita ja hajusteita sekä hevosia ja muuleja. | |
Salomolla oli talleissaan neljätuhatta paikkaa hevosille ja vaunuille, ja hänellä oli kaksitoistatuhatta vaunusotilasta, jotka hän sijoitti varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. [1. Kun. 5:6; 2. Aik. 1:14] | |
Kaikki kuninkaat Eufratvirrasta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan saakka olivat hänen alamaisiaan. [1. Kun. 5:1] | |
Hänen aikanaan Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. 2. 9:27,28:[ 2. Aik. 1:15,16] | |
Hevosia Salomolle tuotiin Egyptistä ja muistakin maista. | |
Muut Salomon ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Natanin aikakirjoissa, silolaisen Ahian profetioissa ja näkijä Iddon ilmestyksissä, jotka koskivat Jerobeamia, Nebatin poikaa. 2. 9:29-31:[ 1. Kun. 11:41-43] | |
Sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam. | |
Israelilaiset kutsuivat hänet mukaansa, ja yhdessä he menivät Rehabeamin puheille ja sanoivat: | |
"Sinun isäsi teki ikeemme raskaaksi. Kevennä sinä nyt isäsi määräämää raskasta työtä ja painavaa iestä, jonka hän pani kannettavaksemme. Jos sen teet, me olemme sinun palvelijoitasi." | |
Rehabeam sanoi heille: "Odottakaa vielä kaksi päivää ja tulkaa sitten uudelleen." Väkijoukko lähti pois. | |
He vastasivat hänelle: "Jos olet hyvä tälle kansalle, jos tahdot sen parasta ja annat sille sen mielen mukaisen vastauksen, niin se tulee aina olemaan sinun palvelijasi." | |
Mutta Rehabeam ei välittänyt neuvosta, jonka vanhimmat hänelle antoivat. Hän kysyi neuvoa nuorilta, jotka olivat kasvaneet yhdessä hänen kanssaan ja kuuluivat nyt hänen hoviväkeensä. | |
Nuoret, jotka olivat kasvaneet yhdessä hänen kanssaan, sanoivat hänelle: "Tämä kansa sanoo sinulle, että isäsi teki sen ikeestä raskaan, ja pyytää sinua keventämään sitä. Sano sinä kansalle: Minun pieninkin jäseneni on paksumpi kuin isäni vyötäiset. | |
Kahden päivän kuluttua Jerobeam ja koko kansa tulivat Rehabeamin luo, niin kuin kuningas oli käskenyt. | |
ja puhui heille nuorten neuvon mukaisesti. Hän sanoi: "Isäni teki teidän ikeestänne raskaan, mutta minä teen sen vielä raskaammaksi. Isäni kuritti teitä raipalla, mutta minä kuritan teitä piikkiruoskalla." | |
Kun kuningas Rehabeam lähetti verotöiden valvojan Adoramin israelilaisten luo, he kivittivät tämän kuoliaaksi. Silloin Rehabeam nousi kiireesti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin. | |
Israel hylkäsi Daavidin kuningassuvun ja on pysynyt siitä erillään tähän päivään saakka. | |
Tultuaan Jerusalemiin Rehabeam kokosi Juudan ja Benjaminin heimoista satakahdeksankymmentätuhatta nuorta soturia, joiden oli määrä lähteä sotaan Israelia vastaan ja palauttaa sen kuninkuus hänelle. 2. 11:1-4:[ 1. Kun. 12:21-24] | |
"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, ja kaikille Juudassa asuville israelilaisille sekä Benjaminin heimolle tämä viesti: | |
Rehabeam hallitsi Jerusalemissa ja linnoitti useita Juudan ja Benjaminin alueen kaupunkeja. | |
Sorean, Aijalonin ja Hebronin kaupungit. | |
Hän rakensi niihin lujat varustukset, asetti niille päälliköt ja sijoitti niihin ruoka-, öljy- ja viinivarastoja. | |
Joka kaupungissa oli varastossa myös kilpiä ja keihäitä. Vahvistamalla linnoitukset lujiksi hän saattoi pitää Juudan ja Benjaminin alueen hallussaan. | |
Papit ja leeviläiset siirtyivät kaikkialta Israelista Rehabeamin puolelle. | |
Leeviläiset jättivät laidunmaansa ja asuinkaupunkinsa ja lähtivät Juudaan ja Jerusalemiin, sillä Jerobeam ja hänen poikansa eivät sallineet heidän toimia Herran pappeina. [2. Aik. 13:9] | |
Jerobeam oli asettanut omia pappejaan kukkulapyhäkköihin palvelemaan pukki- ja sonnipatsaita, jotka hän oli teettänyt. [1. Kun. 12:31, 13:33 | 3. Moos. 17:7] | |
Näin he vahvistivat Juudan valtakuntaa ja lujittivat Rehabeamin, Salomon pojan, kuninkuutta, mutta vain kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta he näet vaelsivat uskollisesti sitä tietä, jota Daavid ja Salomo olivat kulkeneet. | |
Rehabeam otti vaimokseen Mahalatin, jonka isä oli Daavidin poika Jerimot ja äiti Abihail, Iisain pojan Eliabin tytär. [1. Sam. 16:6, 17:13] | |
Mahalat synnytti hänelle kolme poikaa, Jeusin, Semarjan ja Sahamin. | |
Sitten Rehabeam otti vaimokseen Maakan, Absalomin tyttären. Tämä synnytti hänelle Abian, Attain, Sisan ja Selomitin. [1. Kun. 15:2] | |
Rehabeam rakasti Absalomin tytärtä Maakaa enemmän kuin ketään muuta vaimoaan tai sivuvaimoaan. Hänellä oli näet kahdeksantoista vaimoa ja kuusikymmentä sivuvaimoa, ja hänelle syntyi kaksikymmentäkahdeksan poikaa ja kuusikymmentä tytärtä. | |
Viisaasti hän sijoitti muut poikansa linnoitettuihin kaupunkeihin eri puolille Juudan ja Benjaminin aluetta, ja hän antoi heille runsaan ylläpidon ja hankki heille paljon vaimoja. | |
Kun Rehabeamin kuninkuus oli vahvistunut ja hänen valtansa vakiintunut, hän hylkäsi Herran lain, ja koko Israel seurasi häntä. 2. 12:1-16:[ 1. Kun. 14:21-31] | |
Sisakilla oli mukanaan tuhat kaksisataa sotavaunua ja kuusikymmentätuhatta vaunusoturia, ja hän toi Egyptistä myös suunnattoman joukon libyalaisia, sukkilaisia ja nubialaisia sotilaita. | |
Hän valloitti Juudan linnoitetut kaupungit ja pääsi Jerusalemiin saakka. [2. Aik. 11:5] | |
Sisakin lähestyessä Juudan johtomiehet olivat kokoontuneet Jerusalemiin Rehabeamin luo. Profeetta Semaja tuli sinne ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Koska te olette luopuneet minusta, minä luovutan teidät Sisakin käsiin.'" | |
Silloin Israelin johtomiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: "Herra antaa meille ansiomme mukaan." | |
Kun Herra näki heidän nöyrtyneen, hän puhui Semajalle näin: "Koska he ovat nöyrtyneet, minä en tuhoa heitä. Annan heidän juuri ja juuri pelastua, en anna vihani kohdata Jerusalemia, Sisak ei sitä hävitä. | |
Mutta he joutuvat hänen palvelijoikseen ja saavat oppia, millaista on palvella minua ja millaista on palvella vieraiden maiden kuninkaita." | |
Niin Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin ja ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt. [2. Aik. 5:1, 9:15,16] | |
Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan pronssikilvet ja uskoi ne palatsinsa ovea vartioivan henkikaartin päälliköille. | |
Aina kun kuningas meni Herran temppeliin, myös vartijat menivät sinne kilpiä kantaen, ja sitten he veivät kilvet taas henkikaartin huoneeseen. | |
Koska Rehabeam oli nöyrtynyt, Herran viha kääntyi hänestä pois eikä häntä kohdannut täydellinen tuho. Ja olihan Juudassa myös jotakin hyvää. | |
Kuningas Rehabeamin valta Jerusalemissa vahvistui, ja hän hallitsi siellä edelleen. Kuninkaaksi tullessaan hän oli neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama. [5. Moos. 12:5+] | |
Rehabeamin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Semajan ja näkijä Iddon historioissa. Niissä on myös hänen sukuluettelonsa. Kaiken aikaa Rehabeam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään. | |
Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Abia. | |
Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta. Hänen äitinsä oli Mikaja, gibealaisen Urielin tytär. Abia ja Jerobeam kävivät keskenään sotaa. | |
Abia kokosi neljänsadantuhannen soturin armeijan ja aloitti sodan, ja Jerobeam ryhtyi kahdeksansadantuhannen soturin kanssa taistelemaan häntä vastaan. | |
Abia nousi Semaraimin vuorelle, joka on Efraimin vuoristossa, ja puhui näin: "Kuulkaa minua, Jerobeam ja koko Israel! | |
Te tiedätte, että Herra, Israelin Jumala, on antanut Israelin kuninkuuden ikuisiksi ajoiksi Daavidille ja hänen jälkeläisilleen ja tehnyt hänen kanssaan suolalla vahvistetun liiton. [4. Moos. 18:19] | |
Hänen luokseen kokoontui tyhjäntoimittajia ja hulttioita, ja he voittivat Rehabeamin, Salomon pojan, sillä Rehabeam oli vielä nuori ja kokematon eikä pystynyt vastustamaan heitä. | |
"Nyt te luulette, että pystytte voittamaan Herran kuningaskunnan, joka on Daavidin jälkeläisten hallussa. Teitä on suuri joukko, ja teillä on kultaiset sonnipatsaat, jotka Jerobeam on teettänyt teille jumaliksi. [1. Kun. 12:28] | |
Te olette karkottaneet Herran papit, Aaronin jälkeläiset, ja leeviläiset. Näiden sijaan olette asettaneet itsellenne pappeja muiden kansojen tapaan: kuka vain on tullut vihittämään itsensä papiksi ja tuonut mukanaan sonnin ja seitsemän pässiä, hänestä on tehty epäjumalien pappi. [2. Aik. 11:14] |