header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Löytyi 17230 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Kun. 11:11 

Henkivartijat asettuivat ase kädessä kuninkaan suojaksi, ja heidän rivinsä kiersi temppelin eteläseinältä alttarin vieritse pohjoisseinälle saakka.

2. Kun. 11:12 

Jojada toi kuninkaan pojan esiin, asetti hänen päähänsä otsarivan ja antoi hänelle lain kirjan. Hänet julistettiin kuninkaaksi ja voideltiin, ja kaikki taputtivat käsiään ja huusivat: "Eläköön kuningas!" [1. Sam. 10:24; 1. Kun. 1:39; 2. Kun. 9:13 | 5. Moos. 17:18; Ps. 132:12]

2. Kun. 11:13 

Kun Atalja kuuli sotilaiden ja kansan huudon, hän lähti Herran temppeliin väkijoukon luo.

2. Kun. 11:14 

Mutta siellä hän näki, että kuningas seisoi korokkeella, kuten tapa oli, ja päälliköt ja torvensoittajat olivat hänen ympärillään ja koko Juudan kansa riemuitsi ja puhalsi torviin. Silloin Atalja repäisi vaatteensa ja huusi: "Kapina, kapina!"

2. Kun. 11:15 

Pappi Jojada antoi sotilaita johtaville sadanpäälliköille käskyn: "Viekää hänet rivistöjen välitse ulos ja surmatkaa jokainen, joka yrittää seurata häntä." Hän ei näet halunnut, että Atalja surmattaisiin Herran temppelissä.

2. Kun. 11:16 

Niin sotilaat tarttuivat Ataljaan, veivät hänet Hevosportin kautta kuninkaan palatsiin ja surmasivat hänet siellä.

2. Kun. 11:17 

Jojada, kansa ja kuningas tekivät liiton ja sitoutuivat aina olemaan Herran kansa. [2. Kun. 23:3]

2. Kun. 11:18 

Väkijoukko tunkeutui Baalin temppeliin ja hävitti sen maan tasalle. Alttarit ja kuvat murskattiin palasiksi, ja Baalin pappi Mattan surmattiin alttarien edessä. Jojada asetti sotilaita vartioimaan Herran temppeliä [2. Kun. 10:26,27; 2. Aik. 31:1]

2. Kun. 11:19 

ja lähti sitten saattamaan kuningasta temppelistä. Hän kutsui mukaansa sadanpäälliköt, kaarialaiset palkkasoturit ja muut henkivartijat sekä koko väkijoukon, ja he menivät Henkikaartinportin kautta kuninkaan palatsiin. Siellä Joas istuutui kuninkaan valtaistuimelle. [1. Kun. 1:46]

2. Kun. 12:1 

Koko kansa riemuitsi, ja kaupunki pysyi rauhallisena. Atalja oli surmattu kuninkaan palatsissa.

2. Kun. 12:2 

Hän tuli kuninkaaksi Jehun seitsemäntenä hallitusvuotena ja hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä oli beersebalainen Sibja.

2. Kun. 12:4 

Uhrikukkulat eivät kuitenkaan hävinneet, yhä edelleenkin kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla. [1. Kun. 15:14]

2. Kun. 12:8 

Kuningas Joas kutsui silloin pappi Jojadan ja muut papit luokseen ja sanoi heille: "Miksi te ette kunnosta temppeliä? Nyt ette enää saa ottaa maksuvelvollisiltanne rahaa, ellette anna sitä temppelin korjaukseen."

2. Kun. 12:10 

Pappi Jojada otti arkun, teki sen kanteen reiän ja asetti sen alttarin luo, Herran temppelin ovelta katsoen oikealle puolelle. Ovella vartiossa olevat papit panivat tähän arkkuun kaiken rahan, joka tuotiin Herran temppeliin.

2. Kun. 12:11 

Aina kun papit näkivät, että arkussa oli paljon rahaa, kuninkaan kirjuri ja ylipappi kutsuttiin Herran temppeliin, ja he kokosivat ja laskivat kertyneet rahat.

2. Kun. 12:12 

He antoivat laskemansa rahat korjaustöiden valvojille, joiden vastuulla työt Herran temppelissä olivat. Nämä maksoivat edelleen temppeliä korjaaville puusepille ja rakennusmiehille, muurareille ja kivenhakkaajille.

2. Kun. 12:13 

Rahoilla myös hankittiin puita ja hakattuja kiviä, joilla Herran temppelin halkeamia korjattiin, ja kaikkea muuta, mitä töissä tarvittiin.

2. Kun. 12:15 

Rahat annettiin työn valvojille, ja he maksoivat niillä Herran temppelin korjaustyöt.

2. Kun. 12:17 

Vikauhri- ja syntiuhrirahoja ei käytetty Herran temppelin korjaamiseen, vaan ne menivät papeille. [3. Moos. 5:14-19, 7:7; 4. Moos. 5:5-10]

2. Kun. 12:18 

Noihin aikoihin Syyrian kuningas Hasael lähti sotaretkelle ja hyökkäsi Gatia vastaan. Hän valtasi kaupungin ja alkoi valmistella hyökkäystä Jerusalemiin. [1. Kun. 19:17; 2. Kun. 8:12]

2. Kun. 12:19 

Silloin Juudan kuningas Joas otti kaikki uhrilahjat, jotka hänen edeltäjänsä, Juudan kuninkaat Josafat, Joram ja Ahasja, olivat temppeliin tuoneet, sekä omat uhrilahjansa ja kaiken kullan, mitä oli Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioissa, ja lähetti ne Syyrian kuninkaalle Hasaelille. Niin Hasael lähti pois eikä hyökännyt Jerusalemiin. [2. Kun. 16:8, 18:15]

2. Kun. 12:20 

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joasista ja hänen teoistaan, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

2. Kun. 12:21 

Hänen omat miehensä tekivät salaliiton ja nousivat häntä vastaan. He löivät hänet hengiltä Bet-Millossa, siellä mistä tie vie alas Sillaan. [2. Kun. 14:5]

2. Kun. 12:22 

Hänen omat miehensä Josakar, Simeatin poika, ja Josabad, Somerin poika, kävivät hänen kimppuunsa ja surmasivat hänet. Joas haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amasja.

2. Kun. 13:2 

Joahas teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ja syyllistyi samoihin synteihin, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. Niistä synneistä hän ei luopunut. [1. Kun. 12:30+]

2. Kun. 13:3 

Herra vihastui Israeliin ja antoi sen kerta kerran jälkeen Syyrian kuninkaan Hasaelin ja hänen poikansa Ben-Hadadin käsiin. [Tuom. 2:14 | 1. Kun. 19:15; 2. Kun. 10:32,33]

2. Kun. 13:4 

Mutta Joahas rukoili Herraa leppymään, ja Herra kuuli hänen rukouksensa, kun näki miten Syyrian kuningas sorti israelilaisia.

2. Kun. 13:5 

Herra antoi israelilaisille vapauttajan, ja niin he pääsivät Syyrian vallasta ja saattoivat asua rauhassa kotonaan niin kuin ennenkin.

2. Kun. 13:6 

Mutta vieläkään he eivät luopuneet synneistä, joilla Jerobeamin suku oli johdattanut koko Israelin synnintekoon. Niistä synneistä he pitivät kiinni ja säilyttivät asera-tarhankin Samarian kaupungissa. [1. Kun. 16:33]

2. Kun. 13:7 

Joahasille ei ollut jäänyt kuin viisikymmentä hevosta, kymmenet sotavaunut ja kymmenentuhatta jalkamiestä. Syyrian kuningas oli murskannut hänen sotajoukkonsa, ja Israel oli nyt kuin tomua, jota jokainen polkee.

2. Kun. 13:8 

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joahasista ja hänen kaikista saavutuksistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

2. Kun. 13:9 

Joahas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joas.

2. Kun. 13:12 

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joasista ja hänen saavutuksistaan sekä siitä, kuinka hän taisteli Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan. [2. Kun. 14:8-14]

2. Kun. 13:13 

Joas meni lepoon isiensä luo, ja hänen valtaistuimelleen nousi Jerobeam. Joas haudattiin Samarian kaupunkiin Israelin kuninkaiden viereen.

2. Kun. 13:14 

Kun Elisa sairasti kuolintautiaan, Israelin kuningas Joas tuli hänen luokseen. Kuningas itki hänen edessään ja huusi: "Isäni, isäni! Missä nyt on Israelin tuki ja turva?"* [Ks. selitystä jakeeseen 2:12.] [ 2. Kun. 2:12]

2. Kun. 13:15 

Elisa sanoi silloin hänelle: "Ota jousi ja nuolia." Kun Israelin kuningas oli hakenut jousen ja nuolia,

2. Kun. 13:16 

Elisa sanoi hänelle: "Ota jousi käteesi." Kuningas otti jousen, ja Elisa pani omat kätensä hänen käsiensä päälle

2. Kun. 13:17 

ja sanoi: "Avaa idänpuoleinen ikkuna." Hän avasi sen, ja Elisa sanoi: "Ammu nuoli." Kuningas ampui. Silloin Elisa sanoi: "Herran voitonnuoli! Nuoli, joka antaa voiton Syyriasta! Afekissa sinä vielä lyöt Syyrian perin pohjin."

2. Kun. 13:18 

Sitten hän sanoi: "Ota loput nuolet." Israelin kuningas otti nuolet, ja Elisa sanoi hänelle: "Lyö nuolia maahan." Kuningas löi maahan kolme nuolta. Kun hän lopetti siihen,

2. Kun. 13:19 

Jumalan mies suuttui hänelle ja sanoi: "Olisit lyönyt viisi tai kuusi nuolta! Silloin olisit lyönyt Syyrian lopullisesti. Nyt lyöt Syyrian vain kolme kertaa."

2. Kun. 13:20 

Sitten Elisa kuoli ja hänet haudattiin. Moabilaisten partiojoukkoja tuli tuohon aikaan joka vuosi maahan.

2. Kun. 13:21 

Kun erästä miestä kerran oltiin hautaamassa, hautaajat huomasivat partiojoukon. Silloin he heittivät miehen Elisan hautaan ja lähtivät pakoon. Mutta kun ruumis kosketti Elisan luita, mies heräsi henkiin ja nousi jaloilleen.

2. Kun. 13:22 

Syyrian kuningas Hasael ahdisti ja sorti Israelia koko Joahasin elinajan.

2. Kun. 13:23 

Mutta Herra armahti israelilaisia ja osoitti heille laupeutensa. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemänsä liiton tähden hän ei tahtonut tuhota heitä. Hän kääntyi heidän puoleensa eikä vielä silloin heittänyt heitä pois kasvojensa edestä. [1. Moos. 17:2; 2. Moos. 2:24; 3. Moos. 26:42]

2. Kun. 13:25 

Joas, Joahasin poika, otti Hasaelin pojalta Ben- Hadadilta takaisin ne kaupungit, jotka Hasael oli asevoimin riistänyt hänen isältään Joahasilta. Joas löi kolmesti Ben-Hadadin ja palautti kaupungit Israelille.

2. Kun. 14:2 

Hän oli kuninkaaksi tullessaan kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Joaddan.

2. Kun. 14:4 

Uhrikukkuloista ei luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.

2. Kun. 14:7 

Amasja löi Suolalaaksossa Edomin sotajoukon, jossa oli kymmenentuhatta miestä, ja valtasi sitten Selan. Hän antoi kaupungille nimen Jokteel, joka sillä vieläkin on.

2. Kun. 14:9 

Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

2. Kun. 14:10 

Sinä olet ylpistynyt, kun sait lyödyksi Edomin. Nauti nyt kunniastasi ja pysy aloillasi. Pitääkö sinun ehdoin tahdoin etsiä onnettomuutta, syöstä itsesi ja samalla koko Juuda turmioon?"

2. Kun. 14:11 

Amasja ei kuunnellut häntä. Silloin Joas, Israelin kuningas, hyökkäsi maahan. Hän ja Juudan kuningas Amasja kävivät taisteluun Bet-Semesissä, joka oli Juudan aluetta.

2. Kun. 14:12 

Juuda jäi Israelia vastaan taistellessaan tappiolle, ja sen sotilaat hajaantuivat ja pakenivat kukin kotiinsa.

2. Kun. 14:13 

Joas, Israelin kuningas, otti Bet-Semesissä vangiksi Juudan kuninkaan Amasjan, joka oli Ahasjan pojan Joasin poika. Sitten Joas marssi Jerusalemiin ja määräsi kaupunginmuurin revittäväksi neljänsadan kyynärän matkalta, Efraiminportilta Kulmaportille saakka.

2. Kun. 14:14 

Hän ryösti kaiken kullan ja hopean sekä muut esineet Herran temppelistä ja kuninkaan palatsin aarrekammioista. Panttivankejakin hän otti, ennen kuin palasi Samariaan.

2. Kun. 14:15 

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joasista ja hänen saavutuksistaan sekä siitä, kuinka hän taisteli Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

2. Kun. 14:16 

Joas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin Israelin kuninkaiden viereen. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jerobeam.

2. Kun. 14:19 

Amasjaa vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Lakisiin, mutta sinne lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he tappoivat hänet siellä.

2. Kun. 14:20 

Hänet tuotiin hevosen selässä Jerusalemiin ja haudattiin Daavidin kaupunkiin isiensä viereen.

2. Kun. 14:22 

Asarja palautti Eilatin Juudalle ja rakensi sen jälleen, kun Amasja oli mennyt lepoon isiensä luo.

2. Kun. 14:27 

Mutta Herra ei vielä ollut ilmoittanut, että hän pyyhkii Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän antoi Jerobeamin, Joasin pojan, pelastaa kansan. [5. Moos. 9:14+]

2. Kun. 14:28 

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Jerobeamista ja hänen saavutuksistaan sekä siitä, kuinka hän kävi sotia ja palautti Damaskoksen ja Hamatin Israelille, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan. [2. Sam. 8:6]

2. Kun. 14:29 

Jerobeam meni lepoon isiensä luo Israelin kuninkaiden pariin, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Sakarja. [2. Kun. 15:8]

2. Kun. 15:2 

Hän oli kuninkaaksi tullessaan kuusitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Jekolja.

2. Kun. 15:4 

Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.

2. Kun. 15:7 

Asarja meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jotam.

2. Kun. 15:10 

Sallum, Jabesin poika, teki salaliiton kuningasta vastaan. Hän löi Jibleamissa Sakarjan hengiltä ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

2. Kun. 15:14 

Menahem, Gadin poika, lähti tuolloin Tirsasta ja hyökkäsi Samarian kaupunkiin. Hän löi siellä hengiltä Sallumin, Jabesin pojan, ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

2. Kun. 15:15 

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Sallumista ja salaliitosta, jonka hän teki, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

2. Kun. 15:16 

Menahem, joka oli lähtenyt Tirsasta, valloitti noihin aikoihin myös Tifsahin ja sen ympäristön. Kun kaupunki ei avannut porttejaan, hän valtasi sen, ja kaikilta raskaana olevilta naisilta hän viilsi vatsan auki.

2. Kun. 15:22 

Menahem meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Pekahja.

2. Kun. 15:25 

Hänen lähin miehensä Pekah, Remaljan poika, teki salaliiton häntä vastaan ja löi hänet hengiltä Samarian kuninkaanpalatsin sisälinnassa. Pekahilla oli mukanaan viisikymmentä Gileadin miestä, ja hän surmasi samalla myös Argobin ja Arjen. Pekahjan surmattuaan Pekah nousi hänen sijaansa kuninkaaksi.

2. Kun. 15:29 

Israelin kuninkaan Pekahin hallituskaudella Assyrian kuningas Tiglatpileser hyökkäsi maahan. Hän valtasi Ijjonin, Abel-Bet-Maakan, Janoahin, Kedesin, Hasorin, Gileadin ja Galilean, koko Naftalin heimon maan, ja siirsi alueen asukkaat Assyriaan. [1. Kun. 15:20]

2. Kun. 15:30 

Hoosea, Elan poika, teki salaliiton Pekahia, Remaljan poikaa vastaan. Hän löi Pekahin hengiltä ja nousi hänen sijaansa kuninkaaksi Jotamin, Ussian pojan, kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena. [2. Kun. 17:1]

2. Kun. 15:33 

Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä oli Jerusa, Sadokin tytär.

2. Kun. 15:35 

Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla. Jotam rakensi Herran temppelin Yläportin.

2. Kun. 15:37 

Noihin aikoihin Herra lähetti ensimmäisiä kertoja Juudaa vastaan Syyrian kuninkaan Resinin ja Pekahin, Remaljan pojan. [2. Kun. 16:5; Jes. 7:1]

2. Kun. 15:38 

Jotam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahas.

2. Kun. 16:2 

Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmenvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.

2. Kun. 16:3 

Hän vaelsi Israelin kuninkaiden tietä ja jopa pani poikansa kulkemaan tulen läpi, niiden kansojen kauhistavien tapojen mukaisesti, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. [2. Kun. 8:18 | 3. Moos. 18:21+]

2. Kun. 16:4 

Hän uhrasi ja suitsutti kukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen lehtevän puun alla.

2. Kun. 16:5 

Noihin aikoihin Syyrian kuningas Resin ja Israelin kuningas Pekah, Remaljan poika, lähtivät sotaretkelle Ahasia vastaan. He saartoivat Jerusalemin, mutta eivät pystyneet valloittamaan sitä. [2. Kun. 15:37; Jes. 7:1]

2. Kun. 16:6 

Syyrian kuningas Resin palautti tuolloin Eilatin Syyrialle ja karkotti Juudan heimoon kuuluvat kaupungista. Eilatiin asettui edomilaisia, ja he asuvat siellä tänäkin päivänä. [1. Kun. 9:26; 2. Kun. 14:22]

2. Kun. 16:7 

Ahas lähetti sanansaattajia viemään Assyrian kuninkaalle Tiglatpileserille viestin: "Olen nöyrin palvelijasi. Tule ja pelasta minut Syyrian kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä. He ovat lähteneet sotaan minua vastaan." 2. 16:7,8:[ 1. Kun. 15:18,19; 2. Kun. 12:18, 18:15]

2. Kun. 16:8 

Ahas otti kaiken hopean ja kullan, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan palatsin aarrekammioissa oli, ja lähetti sen lahjaksi Assyrian kuninkaalle.

2. Kun. 16:9 

Kuningas teki Ahasin pyynnön mukaan. Hän marssi Damaskokseen, valtasi sen ja siirsi kaupungin asukkaat Kiriin. Mutta Resinin hän surmasi. [Aam. 1:5]

2. Kun. 16:10 

Kuningas Ahas lähti Damaskokseen tapaamaan Assyrian kuningasta Tiglatpileseriä. Kun hän näki siellä alttarin, hän lähetti pappi Urialle sen mallin ja tarkan kuvauksen alttarin rakenteesta.

2. Kun. 16:11 

Pappi Uria teki alttarin niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Ahas oli Damaskoksesta lähettänyt, ja sai sen valmiiksi ennen kuin kuningas palasi.

2. Kun. 16:12 

Kun Ahas tuli Damaskoksesta ja näki alttarin, hän meni sen luo ja nousi sille.

2. Kun. 16:13 

Hän toimitti polttouhrinsa ja ruokauhrinsa, vuodatti juomauhrinsa ja vihmoi alttarille oman yhteysuhrinsa veren.

2. Kun. 16:14 

Pronssialttarin, joka oli Herran edessä, hän poisti temppelin edustalta, uuden alttarin ja Herran temppelin välistä. Se siirrettiin uuden alttarin pohjoispuolelle. [2. Aik. 4:1]

2. Kun. 16:15 

Kuningas Ahas antoi pappi Urialle käskyn: "Toimita suurella alttarilla aamun polttouhri ja illan ruokauhri, kuninkaan polttouhri ja hänen ruokauhrinsa sekä kansan yhteinen polttouhri, sen ruokauhri ja juomauhrit. Vihmo polttouhrien ja teurasuhrien veri alttarille. Pronssialttaria minä käytän silloin, kun on tutkittava ennusmerkkejä."

2. Kun. 16:17 

Kuningas Ahas käski irrottaa työntöpöytien kehykset ja ottaa ne ja padat pois pöytien päältä. Altaankin hän otatti pois sen alla olevien pronssihärkien päältä ja asetti sen kivijalustan varaan. [1. Kun. 7:25,28]

2. Kun. 16:18 

Toiseen paikkaan temppelialueella siirrettiin myös Herran temppeliin rakennettu kuninkaan istuimen koroke ja kuninkaanportin rakennelmat. Tämän hän teki Assyrian kuninkaan tähden.

2. Kun. 16:20 

Ahas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Hiskia. [2. Kun. 18:1]

2. Kun. 17:3 

Assyrian kuningas Salmanassar aloitti sodan Hooseaa vastaan. Hoosea joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa ja maksamaan hänelle veroa.

2. Kun. 17:4 

Assyrian kuningas sai sitten kuitenkin tietoonsa, että Hoosea oli ryhtynyt salahankkeisiin. Hoosea oli lähettänyt sananviejiä Egyptin kuninkaan Son luo eikä ollut enää toimittanut Assyrian kuninkaalle veroa, joka hänen piti vuosittain maksaa. Siksi Assyrian kuningas käski ottaa hänet kiinni ja panna vankilaan.

2. Kun. 17:5 

Assyrian kuningas tuli ja valtasi koko maan. Samarian kaupungin luo saavuttuaan hän saartoi sen, ja piiritystä kesti kolme vuotta. 2. 17:5-23:[ 2. Kun. 18:9-12]

2. Kun. 17:6 

Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assyrian kuningas valtasi kaupungin. Hän siirsi israelilaiset Assyriaan ja sijoitti heidät Halahiin, Gosaniin Haburin varsille sekä Meedian kaupunkeihin.

2. Kun. 17:7 

Näin tapahtui siksi, että israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa vastaan. Vaikka Herra oli tuonut heidät pois Egyptin maasta ja vapauttanut heidät faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta, he olivat ryhtyneet palvelemaan muita jumalia. [3. Moos. 18:3]

2. Kun. 17:8 

He olivat alkaneet noudattaa niiden kansojen tapoja, jotka Herra oli hävittänyt heidän tieltään, ja niitä menoja, jotka heidän kuninkaansa olivat ottaneet käyttöön. [5. Moos. 4:38 | 2. Kun. 16:3]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 >