header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Löytyi 17230 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Sam. 28:21 

Nainen tuli Saulin luo ja näki, että tämä oli kauhun vallassa. Hän sanoi Saulille: "Minä, palvelijasi, tottelin sinua ja panin oman henkeni vaaraan noudattaessani sinun pyyntöäsi.

1. Sam. 28:22 

Tottele sinä nyt palvelijaasi ja syö vähän leipää, jonka panen eteesi, niin saat voimia matkaasi varten."

1. Sam. 28:23 

Saul ei suostunut vaan sanoi: "En syö." Mutta kun naisen lisäksi hänen omat palvelijansakin vaativat häntä syömään, hän taipui heidän tahtoonsa, nousi maasta ja istuutui vuoteelle.

1. Sam. 28:24 

Naisella oli kotonaan juottovasikka. Hän teurasti sen kiireesti ja otti jauhoja, teki niistä taikinan ja paistoi happamattomia leipiä.

1. Sam. 28:25 

Nämä ruoat hän toi Saulille ja hänen palvelijoilleen. He söivät ja lähtivät takaisin samana yönä.

1. Sam. 29:1 

Filistealaiset kokosivat kaikki joukkonsa Afekiin, ja israelilaisilla oli leirinsä Jisreelissä lähteen luona. [1. Sam. 4:1]

1. Sam. 29:2 

Filistealaisten päälliköt johtivat kukin sadan tai tuhannen miehen joukkoa, mutta Daavid ja hänen miehensä tulivat jälkijoukkona Akisin seurassa.

1. Sam. 29:6 

Silloin Akis kutsui Daavidin luokseen ja sanoi hänelle: "Niin totta kuin Herra elää, sinä olet rehellinen mies, ja minun mielestäni on hyvä, että palvelet joukoissani. Itse en ole löytänyt sinusta moitteen sijaa siitä päivästä alkaen kun tulit luokseni, mutta päälliköt eivät pidä sinusta.

1. Sam. 29:8 

Daavid sanoi Akisille: "Mitä minä olen tehnyt? Mitä pahaa olet minussa huomannut sinä aikana, jonka olen ollut palveluksessasi, kun en saa tulla taistelemaan herrani ja kuninkaani vihollisia vastaan?"

1. Sam. 29:10 

Nouskaa siis varhain aamulla, sekä sinä että ne kuninkaasi alamaiset, jotka ovat tulleet sinun mukanasi, ja lähtekää siihen paikkaan, jonka olen antanut teidän haltuunne. Älä pane pahaksesi noita turhia puheita, sillä minä olen sinuun tyytyväinen. Lähtekää varhain, heti päivän valjetessa."

1. Sam. 29:11 

Aamuvarhaisella Daavid ja hänen miehensä lähtivät takaisin filistealaisten maahan, mutta filistealaiset jatkoivat matkaansa Jisreeliin.

1. Sam. 30:1 

Ennen kuin Daavid ja hänen miehensä kahden päivän kuluttua saapuivat Siklagiin, olivat amalekilaiset hyökänneet Negeviin ja Siklagiin, vallanneet Siklagin ja polttaneet sen poroksi. [1. Sam. 27:10]

1. Sam. 30:2 

Kaupungin naiset he olivat ottaneet vangiksi viimeistä myöten, mutta he eivät olleet tappaneet ketään vaan olivat vieneet mukanaan kaikki naiset ja lapset, suuret ja pienet. [1. Sam. 27:9]

1. Sam. 30:3 

Kun Daavid ja hänen miehensä tulivat kaupunkiin, se oli poltettu ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli viety vankeina pois.

1. Sam. 30:4 

Silloin Daavid ja hänen sotilaansa puhkesivat itkuun ja itkivät, kunnes eivät enempää jaksaneet.

1. Sam. 30:5 

Myös Daavidin molemmat vaimot, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, joka oli ollut Nabalin vaimo, oli viety vankeina pois. [1. Sam. 27:3]

1. Sam. 30:6 

Daavid joutui suureen hätään, sillä miehet olivat poikiensa ja tyttäriensä vuoksi niin katkeria, että uhkasivat kivittää hänet kuoliaaksi. Mutta Daavid haki tukea Herrasta, Jumalastaan,

1. Sam. 30:7 

ja sanoi pappi Abjatarille, Ahimelekin pojalle: "Tuo efodi tänne." Abjatar toi efodin Daavidin luo, [1. Sam. 23:9]

1. Sam. 30:8 

ja Daavid kysyi Herralta: "Lähdenkö ajamaan takaa noita rosvoja? Saanko heidät kiinni?" Herra vastasi hänelle: "Lähde heidän peräänsä! Sinä saat heidät kiinni ja vapautat vangit." [1. Sam. 23:2; 2. Sam. 5:19]

1. Sam. 30:9 

Daavid ja hänen kuusisataa miestään lähtivät liikkeelle ja saapuivat Besorin jokiuomalle, jonne osa heistä jäi.

1. Sam. 30:11 

Arolla Daavidin miehet näkivät erään egyptiläisen ja veivät hänet Daavidin luo. He tarjosivat miehelle leipää, ja hän söi. He antoivat hänelle myös vettä juotavaksi

1. Sam. 30:12 

ja kakun kuivattuja viikunoita ja kaksi kakkua rusinoita. Kun hän oli syönyt, hänen voimansa elpyivät; hän ei näet ollut syönyt eikä juonut mitään kolmeen vuorokauteen.

1. Sam. 30:13 

Daavid kysyi häneltä: "Kenen väkeä sinä olet ja mistä tulet?" Mies vastasi: "Minä olen egyptiläinen, amalekilaisen miehen orja. Sairastuin kolme päivää sitten, ja isäntäni jätti minut tänne.

1. Sam. 30:14 

Me ryöstelimme kreettien, Juudan ja Kalebin heimon Negeviä ja poltimme poroksi Siklagin." [2. Sam. 8:18; Hes. 25:16; Sef. 2:5 | 4. Moos. 14:24+]

1. Sam. 30:16 

Kun mies vei Daavidin sinne, amalekilaiset olivat hajaantuneet pitkin seutua. He söivät, joivat ja juhlivat suurta saalista, jonka olivat ryöstäneet filistealaisten maasta ja Juudasta.

1. Sam. 30:17 

Daavid hyökkäsi heidän kimppuunsa seuraavana päivänä aamuhämärissä ja tappoi heitä iltaan saakka, ja heistä pelastui vain neljäsataa nuorta miestä, jotka nousivat kamelien selkään ja pakenivat.

1. Sam. 30:18 

Daavid sai haltuunsa kaiken, minkä amalekilaiset olivat vieneet, ja vapautti myös molemmat vaimonsa.

1. Sam. 30:20 

ja lisäksi vielä lampaita, vuohia ja lehmiä. Hänen miehensä ajoivat karjan hänen eteensä ja sanoivat: "Tämä saalis kuuluu Daavidille."

1. Sam. 30:21 

Kun Daavid oli tulossa niiden kahdensadan miehen luo, jotka eivät olleet jaksaneet seurata häntä vaan olivat jääneet Besorin jokiuomalle, nämä lähtivät Daavidia ja hänen mukanaan tulevaa väkeä vastaan. Kohdatessaan miehet Daavid tervehti heitä ystävällisesti.

1. Sam. 30:22 

Mutta Daavidia seuranneessa joukossa oli myös kehnoja ja kelvottomia miehiä. He sanoivat: "Koska nuo eivät pysyneet mukana, emme anna heille mitään saaliistamme. Saakoon kukin vain vaimonsa ja lapsensa. Viekööt heidät mukanaan ja menkööt tiehensä!"

1. Sam. 30:23 

Daavid sanoi heille: "Veljet, noin ei saa tehdä Herran antamalle saaliille! Herra on suojellut meitä ja antanut meidän käsiimme rosvojoukon, joka kävi kimppuumme.

1. Sam. 30:25 

Sinä päivänä Daavid teki tästä pysyvän säännön ja käytännön Israelissa, ja se on vieläkin voimassa.

1. Sam. 30:26 

Tultuaan Siklagiin Daavid lähetti osan saaliista niille Juudan vanhimmille, jotka olivat hänen ystäviään, ja käski sanoa heille: "Tässä on teille lahjaksi Herran vihollisilta saatua saalista."

1. Sam. 30:27 

Lahjoja hän lähetti niille, jotka asuivat Betelissä, Negevin Ramotissa ja Jattirissa,

1. Sam. 30:28 

Aroerissa, Sifemotissa ja Estemoassa,

1. Sam. 30:29 

Rakalissa, jerahmeelilaisten ja keniläisten kaupungeissa, [1. Sam. 27:10]

1. Sam. 30:31 

ja Hebronissa, sekä kaikkialle, missä hän oli miehineen kulkenut.

1. Sam. 31:1 

Filistealaiset ryhtyivät taisteluun israelilaisia vastaan. Israelin miehet pakenivat heidän tieltään, ja paljon kaatuneita jäi Gilboanvuoren rinteille. 1. 31:1-13:[ 1. Aik. 10:1-14 : 1. Sam. 28:4]

1. Sam. 31:2 

Filistealaiset saavuttivat Saulin ja hänen poikansa ja tappoivat Jonatanin, Abinadabin ja Malkisuan, Saulin pojat. [1. Sam. 14:49; 1. Aik. 8:33, 9:39]

1. Sam. 31:3 

Taistelu kävi kiivaana myös Saulin ympärillä. Jousimiehet keksivät hänet, ja hän haavoittui pahoin heidän nuolistaan.

1. Sam. 31:4 

Silloin Saul käski aseenkantajaansa: "Tartu miekkaasi ja lävistä minut! Muuten nuo ympärileikkaamattomat tulevat ja lävistävät minut ja häpäisevät minut." Mutta kun aseenkantaja ei uskaltanut sitä tehdä, Saul otti itse miekan ja heittäytyi siihen. [Tuom. 9:54]

1. Sam. 31:5 

Nähdessään Saulin kuolleen myös aseenkantaja heittäytyi miekkaansa ja seurasi Saulia kuolemaan.

1. Sam. 31:7 

Kun Jisreelin tasangon toisella puolella ja Jordanin takana asuvat israelilaiset saivat tietää, että Israelin sotaväki oli paennut ja Saul ja hänen poikansa olivat kuolleet, he jättivät kaupunkinsa ja lähtivät pakoon. Heidän tilalleen kaupunkeihin asettui filistealaisia.

1. Sam. 31:8 

Seuraavana päivänä filistealaiset lähtivät ryöstämään ruumiita ja löysivät Saulin ja hänen kolme poikaansa kaatuneina Gilboanvuorelta.

1. Sam. 31:9 

He löivät Saulilta pään poikki, ryöstivät hänen varusteensa ja kuljettivat niitä ympäri maataan julistaakseen voitonsanomaa epäjumalilleen ja kansalleen.

1. Sam. 31:12 

kaikki kaupungin taistelukykyiset miehet lähtivät liikkeelle. He kulkivat koko yön ja ottivat Saulin ja hänen poikiensa ruumiit alas Bet-Seanin muurilta, toivat ne Jabesiin ja polttivat ne siellä.

1. Sam. 31:13 

Sitten he kokosivat heidän luunsa, hautasivat ne tamariskipuun alle Jabesiin ja paastosivat seitsemän päivää. [2. Sam. 1:12, 2:4,5, 21:11-14]

2. Sam. 1:1 

Saul oli kuollut. Daavid oli palannut sotaretkeltään voitettuaan amalekilaiset ja oli majaillut kaksi päivää Siklagissa. [1. Sam. 30:17-31]

2. Sam. 1:2 

Kolmantena päivänä tuli Saulin sotaleiristä mies vaatteet reväistyinä ja multaa hiuksissaan, ja ehdittyään Daavidin luo hän heittäytyi kasvoilleen maahan hänen eteensä. [1. Sam. 4:12]

2. Sam. 1:4 

Daavid kysyi: "Mitä on tapahtunut? Kerro!" Hän sanoi: "Sotilaat pakenivat taistelukentältä, ja paljon miehiä kaatui. Myös Saul ja hänen poikansa Jonatan ovat kuolleet."

2. Sam. 1:5 

Kun nuorukainen oli kertonut tämän, Daavid kysyi: "Mistä sinä tiedät, että Saul ja hänen poikansa Jonatan ovat kuolleet?"

2. Sam. 1:6 

Viestintuoja vastasi: "Osuin sattumalta Gilboanvuorelle, ja Saul nojasi siellä haavoittuneena keihääseensä, ja vihollisen sotavaunut ja ratsumiehet olivat jo tulossa häntä kohti. [1. Sam. 31:3]

2. Sam. 1:7 

Saul kääntyi katsomaan taakseen, näki minut ja kutsui minua. Sanoin: 'Mitä voisin tehdä?'

2. Sam. 1:9 

Saul sanoi: 'Tule tänne ja tapa minut. Silmissäni pimenee jo, vaikka minussa vielä on henki.'

2. Sam. 1:10 

Menin hänen luokseen ja surmasin hänet, sillä ymmärsin, ettei hän voisi niin pahasti haavoittuneena jäädä henkiin. Otin sitten otsarivan hänen päästään ja renkaan hänen käsivarrestaan ja toin ne tänne sinulle, herra." [1. Sam. 31:4]

2. Sam. 1:11 

Silloin Daavid repäisi vaatteensa, ja samoin tekivät kaikki hänen miehensä.

2. Sam. 1:12 

He pitivät valittajaiset ja itkivät ja paastosivat iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Jonatanin sekä Herran kansan, Israelin heimon miesten tähden, jotka olivat kaatuneet miekkaan.

2. Sam. 1:15 

Hän kutsui yhtä miehistään ja sanoi: "Tapa hänet!" Mies löi nuorukaisen hengiltä,

2. Sam. 1:16 

ja Daavid sanoi: "Olet itse syypää kuolemaasi. Oma suusi todisti, kun sanoit: 'Minä surmasin Herran voidellun.'" [Joos. 2:19+ | Job 15:6; Ps. 64:9]

2. Sam. 1:17 

Ja Daavid lauloi tämän valituslaulun Saulista ja hänen pojastaan Jonatanista:

2. Sam. 1:23 

Saul ja Jonatan, eläessään rakastetut ja ylistetyt, eivät kuollessaankaan eronneet. He olivat nopeampia kuin kotkat, väkevämpiä kuin leijonat. [1. Sam. 20:2]

2. Sam. 1:24 

Israelin tyttäret, itkekää Saulia, joka puki teidät karmiininpunaan ja koruihin ja kirjoi vaatteenne kultakuvioin.

2. Sam. 1:27 

Voi, sankarit ovat kaatuneet ja aseet joutuneet hukkaan!

2. Sam. 2:2 

Ja Daavid meni Hebroniin mukanaan molemmat vaimonsa, jisreeliläinen Ahinoam ja Abigail, joka oli ollut karmelilaisen Nabalin vaimo. [1. Sam. 25:42,43]

2. Sam. 2:3 

Hän vei sinne myös sotilaansa perheineen, ja he asettuivat asumaan Hebroniin ja sen lähikyliin. [Joos. 15:13, 21:11]

2. Sam. 2:4 

Juudan miehet tulivat ja voitelivat Daavidin Juudan heimon kuninkaaksi. Kun Daavidille kerrottiin, että Gileadin Jabesin miehet olivat haudanneet Saulin,

2. Sam. 2:5 

hän lähetti sananviejiä sanomaan heille: "Herra siunatkoon teitä, kun osoititte uskollisuutta herrallenne Saulille ja hautasitte hänet. [1. Sam. 31:13]

2. Sam. 2:6 

Olkoon siis Herra nyt teille uskollinen ja hyvä. Myös minä haluan palkita teille hyvän työnne.

2. Sam. 2:7 

Rohkaiskaa mielenne ja olkaa lujat! Herranne Saul on tosin kuollut, mutta Juudan heimo on voidellut kuninkaakseen minut."

2. Sam. 2:9 

ja asetti hänet Gileadin, Asserin heimon, Jisreelin, Efraimin ja Benjaminin heimon ja koko Israelin kuninkaaksi.

2. Sam. 2:10 

Saulin poika Isboset oli nelikymmenvuotias tullessaan Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksi vuotta. Juudan heimo seurasi kuitenkin Daavidia.

2. Sam. 2:11 

Daavid oli Juudan heimon kuninkaana Hebronissa kaikkiaan seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta. [2. Sam. 5:5]

2. Sam. 2:12 

Abner, Nerin poika, ja Saulin pojan Isbosetin miehet lähtivät Mahanaimista Gibeoniin.

2. Sam. 2:13 

Joab, Serujan poika, ja Daavidin miehet lähtivät liikkeelle Hebronista, ja joukot kohtasivat toisensa Gibeonin vesialtaan luona. Toinen joukko asettui altaan toiselle, toinen toiselle puolelle. [1. Aik. 2:16]

2. Sam. 2:15 

Nuoret miehet astuivat esiin, ja heistä valittiin kaksitoista Benjaminin ja Saulin pojan Isbosetin puolelta ja kaksitoista Daavidin puolelta.

2. Sam. 2:16 

Jokainen tarttui vastustajaansa päähän ja työnsi miekan hänen kylkeensä, ja miehet kaatuivat kaikki yhdessä. Paikasta alettiin käyttää nimeä Helkat- Surim; se sijaitsee Gibeonissa.

2. Sam. 2:17 

Syntyi raivokas taistelu, ja Daavidin miehet tuottivat Abnerille ja Israelin miehille tappion.

2. Sam. 2:18 

Mukana oli kolme Serujan poikaa, Joab, Abisai ja Asael. Asael oli nopeajalkainen kuin aavikon gaselli.

2. Sam. 2:20 

Abner katsahti taakseen ja kysyi: "Asael, sinäkö se olet?" Hän vastasi: "Minä."

2. Sam. 2:21 

Abner sanoi: "Käänny jonnekin muualle, ota kiinni joku toinen ja riistä itsellesi hänen varusteensa." Mutta Asael ei halunnut kääntyä toiseen suuntaan.

2. Sam. 2:23 

Mutta Asael ei suostunut lopettamaan takaa-ajoa. Silloin Abner iski keihäänsä varsipää edellä hänen vatsaansa, ja keihäs tuli selkäpuolelta ulos. Asael lyyhistyi maahan ja kuoli siihen paikkaan. Ja kaikki, jotka tulivat paikalle, missä Asael makasi kuolleena, pysähtyivät katsomaan. [2. Sam. 3:27 | 2. Sam. 20:12]

2. Sam. 2:24 

Joab ja Abisai ajoivat Abneria takaa, ja auringon laskiessa he tulivat Amman kukkulalle, joka on Giahin itäpuolella, Gibeonista autiomaahan johtavan tien varrella.

2. Sam. 2:25 

Benjaminilaiset kerääntyivät Abnerin luo ja pysähtyivät erään kukkulan laelle.

2. Sam. 2:28 

Joab puhalsi torveen, ja hänen miehensä pysähtyivät. He lopettivat israelilaisten takaa-ajon ja keskeyttivät taistelun.

2. Sam. 2:29 

Abner ja hänen miehensä lähtivät paluumatkalle. He kulkivat koko yön Jordanin tasangolla, menivät sitten joen yli, vaelsivat Bitronin läpi ja tulivat Mahanaimiin.

2. Sam. 2:30 

Palattuaan ajamasta takaa Abneria Joab kokosi joukkonsa, ja Daavidin väestä puuttui Asaelin lisäksi yhdeksäntoista miestä.

2. Sam. 2:31 

Mutta Daavidin miehet olivat surmanneet benjaminilaisia ja Abnerin väkeä kolmesataakuusikymmentä miestä.

2. Sam. 2:32 

He toivat Asaelin ruumiin mukanaan ja hautasivat hänet Betlehemiin hänen isänsä hautaan. Joab ja hänen miehensä kulkivat koko yön ja saapuivat Hebroniin aamun sarastaessa.

2. Sam. 3:1 

Saulin ja Daavidin sukujen välinen sota jatkui pitkään. Daavidin asema vahvistui koko ajan, mutta Saulin suvun valta heikkeni. [1. Sam. 13:14+]

2. Sam. 3:5 

ja kuudes Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.

2. Sam. 3:6 

Saulin ja Daavidin sukujen välisen sodan aikana Abner sai yhä enemmän valtaa Saulin kannattajien keskuudessa.

2. Sam. 3:8 

Abner suuttui Isbosetin sanoista ja vastasi: "Juudan koirienko päällikkö minä olen? Olen tähän päivään asti ollut uskollinen isäsi Saulin suvulle ja hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin, ja nyt sinä syytät minua tämän naisen vuoksi.

2. Sam. 3:9 

Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, ellen toteuta sitä, minkä Herra on vannonut Daavidille: [1. Sam. 25:30]

2. Sam. 3:10 

'Minä siirrän kuninkuuden pois Saulin suvulta ja saatan Daavidin valtaistuimen piiriin koko Israelin ja Juudan, Danista Beersebaan asti.'" [1. Sam. 13:14+ | Tuom. 20:1]

2. Sam. 3:16 

Mikalin mies lähti mukaan ja seurasi häntä Bahurimiin saakka itkien koko ajan. Mutta Abner sanoi hänelle: "Mene takaisin!" Ja hän lähti.

2. Sam. 3:17 

Abner oli asettunut yhteyteen Israelin vanhimpien kanssa ja antanut heille tällaisen neuvon: "Te olette jo kauan halunneet Daavidia kuninkaaksenne.

2. Sam. 3:18 

Toimikaa siis nyt, sillä Herra on sanonut Daavidille: 'Minä annan palvelijani Daavidin pelastaa kansani Israelin filistealaisten ja kaikkien sen vihollisten käsistä.'" [1. Kun. 3:6, 11:13; 2. Kun. 19:34, 20:6]

2. Sam. 3:19 

Abner puhui tästä nyt myös benjaminilaisille, ja sitten hän lähti Hebroniin kertomaan Daavidille, mitä israelilaiset ja koko Benjaminin heimo tahtoivat. [1. Aik. 12:30]

2. Sam. 3:20 

Kun Abner tuli Hebroniin kaksikymmentä miestä mukanaan, Daavid järjesti hänelle ja hänen seurueelleen pidot.

2. Sam. 3:21 

Abner sanoi Daavidille: "Minä lähden nyt ja kokoan kaikki israelilaiset sinun luoksesi, herrani ja kuninkaani. He solmivat kanssasi liiton, ja sinusta tulee kaikkien niiden kuningas, joita tahdot hallita." Daavid saatteli Abnerin matkaan, ja hän lähti rauhassa menemään.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 >