Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 17230 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Ehudin lähdettyä palvelijat palasivat ja huomasivat kattohuoneen ovien olevan lukossa. Silloin he sanoivat: "Kuningas on varmaankin tarpeillaan vilpoisessa kattohuoneessa." | |
Kun kukaan ei tullut ulos, he viimein väsyivät odottamaan, hakivat avaimen, avasivat oven ja näkivät herransa makaavan kuolleena lattialla. | |
Palvelijoiden viivytellessä Ehud oli päässyt pakoon. Hän oli jo ehtinyt kivipatsaiden ohi ja pakeni Seiraan Efraimin vuorille. | |
Saavuttuaan sinne hän puhalsi torveen ja kokosi israelilaiset. He laskeutuivat vuorilta hänen johtaminaan. [4. Moos. 10:9] | |
He löivät Moabin joukot, noin kymmenentuhatta miestä, kaikki voimakkaita ja urheita sotureita, eikä yksikään päässyt pakoon. | |
Sinä päivänä Moab taipui Israelin vallan alle, ja Israel sai elää rauhassa kahdeksankymmentä vuotta. | |
Siksi Herra antoi heidän joutua Kanaanin kuninkaan Jabinin valtaan. Jabin hallitsi Hasorissa, ja hänellä oli sotapäällikkönään Haroset- Gojimissa asuva Sisera. [Joos. 11:10; 1. Sam. 12:9] | |
Jabinilla oli yhdeksänsataa raudoitettua sotavaunua. Kaksikymmentä vuotta hän sorti julmasti israelilaisia, ja he huusivat avukseen Herraa. | |
Hänellä oli tapana istua palmun alla Raman ja Betelin välillä Efraimin vuoristossa; sitä palmua kutsuttiin Deboran palmuksi. Israelilaiset tulivat sinne hänen luokseen pyytämään ratkaisua riita-asioihinsa. | |
Debora kutsui luokseen Barakin, Abinoamin pojan, joka oli kotoisin Naftalin Kedesistä, ja sanoi hänelle: "Herra, Israelin Jumala, antaa sinulle tämän käskyn: 'Kokoa naftalilaisista ja sebulonilaisista kymmenentuhannen miehen sotajoukko ja lähde Taborinvuorelle. [Hepr. 11:32] | |
Minä johdatan Jabinin sotapäällikön Siseran sotavaunuineen ja joukkoineen Kisoninpurolle ja annan sinun voittaa hänet.'" | |
Barak kutsui sinne koolle Sebulonin ja Naftalin heimot. Näin hän sai mukaansa kymmenentuhatta miestä, ja myös Debora lähti taisteluun hänen kanssaan. | |
Keniläinen Heber oli eronnut muista heimolaisistaan, jotka polveutuivat Mooseksen apesta Hobabista, ja asettunut asumaan Elon-Besaanannimiin Kedesin lähistölle. [4. Moos. 24:21+ | 4. Moos. 10:29] | |
hän kutsui koolle omat sotajoukkonsa, raudoitetut sotavaununsa, joita oli yhdeksänsataa, sekä jalkaväkensä, ja lähti Haroset-Gojimista Kisoninpurolle. | |
Hänen hyökätessään Herra saattoi Siseran kaikkine sotavaunuineen ja joukkoineen sekasortoon. Siseran oli hypättävä vaunuistaan ja paettava jalan. [Joos. 10:10] | |
Barak ajoi takaa vaunujoukkoja ja jalkaväkeä Haroset-Gojimiin saakka. Siseran koko armeija tuhottiin, eikä siitä jäänyt eloon ainoatakaan miestä. [Ps. 83:10,11] | |
Sisera pakeni jalkaisin keniläisen Heberin vaimon Jaelin teltalle, sillä Hasorin kuninkaan Jabinin ja keniläisen Heberin suvun välillä vallitsi rauha. | |
Jael meni Siseraa vastaan ja sanoi hänelle: "Käy sisään, herrani. Tule tänne. Sinun ei tarvitse pelätä!" Sisera meni Jaelin telttaan, ja Jael vei hänet piiloon verhon taakse. | |
Sisera sanoi Jaelille: "Anna minulle vähän vettä, minua janottaa." Jael avasi maitoleilin ja antoi hänen juoda. Sitten hän piilotti Siseran jälleen. [Tuom. 5:25] | |
Sisera sanoi: "Asetu teltan ovelle, ja jos joku kysyy sinulta, onko täällä näkynyt ketään, niin vastaa, ettei ole." | |
Sisera oli väsynyt ja vaipui pian sikeään uneen. Silloin Jael, Heberin vaimo, otti telttavaarnan ja nuijan, hiipi Siseran luo ja löi vaarnan hänen ohimoonsa, niin että se meni pään läpi ja tunkeutui maahan asti. Näin Sisera kuoli. | |
Kun Siseraa takaa ajava Barak saapui paikalle, Jael meni häntä vastaan ja sanoi: "Tule, minä näytän sinulle sen miehen, jota etsit." Barak meni hänen telttaansa ja näki siellä Siseran, joka makasi kuolleena telttavaarna ohimossaan. | |
Sinä päivänä Debora ja Barak, Abinoamin poika, lauloivat näin: | |
Samgarin, Anatin pojan aikaan, Jaelin päivinä karavaanit lakkasivat kulkemasta ja matkamiehet vaelsivat syrjäpolkuja. [Tuom. 3:31] | |
Nouse, Debora, nouse, nouse ja laula laulu! Ylös, Barak, ota saaliiksesi vankeja, sinä Abinoamin poika! | |
Isaskarin päämiehet liittyivät Deboraan, ja Isaskarin lailla teki Barakin heimo. Toinen toisensa perässä he kiitivät laaksoon. Ruubenin suvut miettivät kauan. | |
Mutta Sebulonin kansa pani henkensä alttiiksi, se uhmasi kuolemaa ja rinnalla Naftali, kun kukkuloilla taisteltiin. | |
Telttavaarnaan tarttui, otti toiseen käteensä nuijan, löi Siseraa, murskasi hänen päänsä, puhkaisi ja lävisti hänen ohimonsa. | |
Viisain hänen ruhtinattaristaan vastaa, ja äiti toistaa hänen sanojaan: | |
Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan, ja Herra jätti heidät midianilaisten armoille seitsemäksi vuodeksi. [Tuom. 2:11+] | |
Midianilaiset ahdistivat Israelia ankarasti, ja siksi israelilaiset joutuivat tekemään vuorille turvapaikoikseen onkaloita, luolia ja varustuksia. | |
Aina kun he olivat kylväneet viljan, tulivat midianilaiset, amalekilaiset ja itäisen autiomaan paimentolaiset ja alkoivat hyökkäillä heidän kimppuunsa. [5. Moos. 28:33] | |
He pystyttivät leirejään israelilaisten maahan, tuhosivat sadon Gazan liepeille saakka ja ryöstivät kaikki lampaat, naudat ja aasit, niin ettei israelilaisille jäänyt henkensä pitimiksi mitään syötävää. | |
Viholliset tulivat maahan karjoineen ja telttoineen kuin heinäsirkkalauma. Heitä ja heidän kameleitaan oli lukematon määrä, ja maahan tunkeutuessaan he hävittivät kaiken. [Tuom. 7:12] | |
Näin israelilaiset joutuivat midianilaisten ahdistamina suureen kurjuuteen, ja he huusivat avukseen Herraa. | |
hän lähetti heidän keskuuteensa profeetan, joka sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä johdatin teidät pois Egyptistä ja toin teidät tänne tuosta orjuuden pesästä. [2. Moos. 13:3+] | |
Minä vapautin teidät egyptiläisten vallasta ja pelastin teidät sortajienne käsistä, karkotin vihollisenne teidän tieltänne ja annoin teille heidän maansa. [2. Moos. 23:23+] | |
Herran enkeli tuli Ofraan ja asettui suuren puun alle, joka kasvoi Abieserin sukuun kuuluvan Joasin maalla. Joasin poika Gideon oli juuri puimassa vehnää viinikuurnassa pitääkseen viljan piilossa midianilaisilta. | |
Herran enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi: "Herra on kanssasi, sinä urhea soturi!" | |
Gideon vastasi: "Voi, herrani, jos Herra todella on meidän kanssamme, niin miksi kaikki nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä? Missä ovat kaikki hänen ihmetyönsä, joista isämme aina puhuivat kertoessaan, kuinka Herra toi meidät pois Egyptistä? Herra on nyt hylännyt meidät ja jättänyt meidät midianilaisten armoille." [2. Moos. 13:14] | |
Silloin Herra katsoi häneen ja sanoi: "Käytä sitä voimaa, joka sinussa on. Mene ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. Minä lähetän sinut!" [Hepr. 11:34] | |
Mutta Gideon vastasi hänelle: "Herrani, kuinka minä voisin pelastaa Israelin? Minähän olen Manassen heimon vähäpätöisintä sukua ja olen perheemme nuorin." [Joos. 17:2; 1. Sam. 16:11] | |
Pysythän täällä, kunnes tulen takaisin ja tuon eteesi ruokauhrin." Herra sanoi: "Minä jään odottamaan sinua." | |
Gideon meni ja valmisti uhriksi nuoren pukin, leipoi happamattomia leipiä eefa-mitallisesta jauhoja ja pani lihan koriin ja liemen ruukkuun. Sitten hän palasi suuren puun juurelle Jumalan enkelin luo ja asetti ruoat tarjolle hänen eteensä. | |
Mutta enkeli sanoi hänelle: "Pane liha ja leivät tuohon kalliolle ja kaada liemi niiden päälle." Gideon teki niin. | |
Silloin Herran enkeli ojensi sauvan, joka hänellä oli kädessään, ja kosketti sen kärjellä lihaa ja leipiä, ja kalliosta kohosi tuli, jonka liekit söivät lihan ja leivät. Sitten Herran enkeli katosi näkyvistä. [3. Moos. 9:24+] | |
Gideon ymmärsi nyt, että hän oli nähnyt Herran enkelin, ja hän sanoi pelästyneenä: "Herra, minun Jumalani! Minä olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin!" [1. Moos. 32:31+] | |
Gideon rakensi sinne Herralle alttarin ja antoi sille nimen "Herra on rauha". Alttari on vielä tänäkin päivänä Ofrassa, Abieserin suvun maalla. | |
Sinä yönä Herra sanoi Gideonille: "Ota isäsi paras sonni, se joka on seitsenvuotias. Revi maahan isäsi alttari, jolla hän uhraa Baalille, ja kaada sen vieressä seisova asera-paalu. [2. Moos. 34:13+] | |
Rakenna tänne kukkulan laelle kivistä alttari Herralle, Jumalallesi. Rakenna se säädetyllä tavalla. Uhraa sitten sonni polttouhriksi ja käytä polttopuuna asera-paalua, jonka kaadoit maahan." | |
Gideon otti mukaansa kymmenen palvelijaa ja teki niin kuin Herra oli käskenyt. Mutta hän ei uskaltanut tehdä tätä päivällä, vaan teki sen yöllä, koska hän pelkäsi sukulaisiaan ja kaupungin väkeä. | |
Kun kaupungin asukkaat seuraavana aamuna nousivat, he näkivät, että Baalin alttari oli hajotettu ja sen vieressä seissyt asera-paalu kaadettu ja että uudella alttarilla oli uhrattu polttouhriksi täysikasvuinen sonni. | |
Kaupungin asukkaat sanoivat Joasille: "Tuo poikasi tänne. Hänen on kuoltava, sillä hän on repinyt maahan Baalin alttarin ja kaatanut asera-paalun sen vierestä." | |
Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja itäisen autiomaan paimentolaiset olivat liittyneet yhteen, ylittäneet Jordanin ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle. | |
Silloin Herran henki valtasi Gideonin. Hän puhalsi torveen ja kutsui Abieserin suvun miehet mukaansa. [Tuom. 3:10, 11:29, 14:6] | |
Hän lähetti sanansaattajia kaikkialle, missä asui Manassen heimoa. Manasselaiset kokoontuivat ja seurasivat häntä. Samoin hän lähetti sanansaattajia Asserin, Sebulonin ja Naftalin heimojen keskuuteen, ja myös nämä heimot liittyivät joukkoon. | |
Ja Jumala teki sinä yönä niin. Villat olivat kuivia, vaikka maa oli kauttaaltaan kasteesta märkä. | |
Gideon, jota sanottiin myös Jerubbaaliksi, lähti heti seuraavana aamuna liikkeelle koko sotajoukkonsa kanssa ja leiriytyi Harodin lähteelle. Midianilaisten leiri oli sieltä pohjoiseen, laaksossa Moren kukkulan juurella. [Tuom. 6:32] | |
Herra sanoi Gideonille: "Sinulla on liian paljon väkeä mukanasi. En voi antaa miestesi voittaa midianilaisia. Silloinhan Israel saattaisi ottaa voitosta kaiken kunnian ja sanoa: 'Me saavutimme voiton omin voimin.' [5. Moos. 8:17] | |
Kuuluta joukoillesi: 'Jokainen, joka pelkää, kääntyköön takaisin ja menköön Gileadin vuorille.'" Sotajoukosta kääntyi takaisin kaksikymmentäkaksituhatta miestä, ja jäljelle jäi kymmenentuhatta. [5. Moos. 20:8; 1. Makk. 3:56] | |
Herra sanoi Gideonille: "Väkeä on vieläkin liikaa. Vie miehesi veden äärelle, niin minä erottelen heidät siellä. Minä sanon sinulle, ketkä sinun on otettava mukaasi ja keitä et saa ottaa." | |
Gideon vei väkensä veden äärelle, ja Herra sanoi hänelle: "Erota kaikki ne, jotka latkivat vettä kielellään niin kuin koirat, niistä, jotka laskeutuvat polvilleen juomaan." | |
Niitä, jotka latkivat vettä kielellään, oli kolmesataa miestä; kaikki muut laskeutuivat polvilleen ja ammensivat kädellä vettä suuhunsa. | |
Herra sanoi Gideonille: "Näiden kolmensadan vettä latkivan miehen voimalla minä pelastan Israelin ja annan midianilaiset sinun käsiisi. Koko muu joukko palatkoon kotiin." [1. Sam. 14:6; 2. Aik. 14:10] | |
Gideon lähetti kaikki muut israelilaiset kotiin ja piti itse vain nuo kolmesataa miestä. He ottivat mukaansa kaikki eväsruukut ja torvet. Midianilaisten leiri oli laaksossa israelilaisten alapuolella. | |
ja kuuntele, mitä siellä puhutaan. Siitä saat rohkeutta käydä leirin kimppuun." Gideon meni palvelijansa Puran kanssa leiriin sen etuvartioille asti. | |
Laaksossa oli midianilaisia, amalekilaisia ja itäisen autiomaan paimentolaisia kuin heinäsirkkoja, ja heillä oli kameleita lukematon määrä, kuin hiekanjyviä meren rannalla. [Tuom. 6:5] | |
Kun Gideon pääsi lähelle vartiota, muuan mies oli juuri kertomassa toverilleen untaan. Mies sanoi: "Näin unta, että ohraleipä vieri leiriimme ja törmäsi telttaan. Teltta kaatui ja lysähti kasaan." | |
Hänen toverinsa sanoi: "Se ei voi merkitä mitään muuta kuin israelilaisen Gideonin, Joasin pojan, miekkaa. Jumala antaa meidät ja koko sotajoukkomme hänen käsiinsä." | |
Kuultuaan unen ja sen selityksen Gideon kumartui maahan ja rukoili. Sitten hän palasi israelilaisten leiriin ja sanoi: "Ylös kaikki! Nyt Herra antaa teidän lyödä midianilaiset!" | |
Hän jakoi kolmesataa miestään kolmeen osastoon, antoi jokaiselle miehelle torven ja ruukun, jonka sisään oli kätketty palava soihtu, | |
ja sanoi: "Kun olen oman joukkoni kanssa ehtinyt leirin laitaan, katsokaa meitä ja tehkää niin kuin me teemme. | |
Kun me puhallamme torviin, puhaltakaa tekin torviinne joka puolella leirin ympärillä ja huutakaa: 'Herran ja Gideonin puolesta!'" | |
Gideon ja hänen oman joukkonsa sata miestä saapuivat leirin reunamille yön keskimmäisen vartiovuoron alkaessa, heti vahdinvaihdon jälkeen. He puhalsivat torviin ja rikkoivat ruukut, jotka heillä oli käsissään. | |
Silloin muutkin osastot puhalsivat torviin, rikkoivat ruukut, ottivat vasempaan käteensä soihdun ja oikeaan torven ja huusivat: "Herran ja Gideonin miekka!" | |
Miehet seisoivat paikoillaan leirin ympärillä, mutta kaikki leirissä olijat joutuivat kauhun valtaan ja ryntäilivät sinne tänne pyrkien pakoon. | |
Kun Gideonin kolmesataa miestä puhalsivat torviinsa, Herra pani midianilaiset käymään ase kädessä toistensa kimppuun. Sotajoukon rippeet pakenivat Bet-Sittaan, Sereran suuntaan, ja aina Tabbatin luona virtaavalle Abel-Meholan purolle saakka. [1. Sam. 14:20] | |
Naftalin ja Asserin heimoista sekä koko Manassen heimosta kutsuttiin Israelin miehiä ajamaan takaa midianilaisia. | |
Gideon lähetti sanansaattajia myös kaikkialle Efraimin vuorille viemään viestiä: "Tulkaa mukaan taistelemaan midianilaisia vastaan ja vallatkaa heiltä vesipaikat Bet-Baraa ja Jordanin rantoja myöten." Kaikki Efraimin heimon miehet kutsuttiin aseisiin, ja he valtasivat vesipaikat Bet-Baraa ja Jordania myöten | |
sekä ottivat vangiksi kaksi midianilaisten päällikköä, Orebin ja Seebin. Orebin he surmasivat Orebinkallioilla, ja Seebin he surmasivat Seebin viinikuurnan luona. He jatkoivat midianilaisten takaa-ajoa, mutta Orebin ja Seebin päät tuotiin Gideonille Jordanin toiselle puolen. [Ps. 83:12; Jes. 9:3, 10:26] | |
Teidän käsiinnehän Jumala antoi midianilaisten päälliköt Orebin ja Seebin. Mitä minä olen saanut aikaan teihin verrattuna?" Näin puhuen hän sai heidät leppymään. [Tuom. 7:25] | |
Gideon saapui Jordanille ja meni kolmensadan miehensä kanssa joen yli. He olivat takaa-ajon uuvuttamia, | |
ja Gideon sanoi sukkotilaisille: "Antakaa leipää miehilleni. He ovat näännyksissä. Ajamme takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa." | |
Mutta Sukkotin päämiehet vastasivat: "Joko olet saanut Sebahin ja Salmunnan kiinni ja lyönyt heiltä poikki käden? Vasta sitten vaadi meiltä ruokaa sotajoukollesi." | |
Gideon sanoi: "Hyvä on! Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, niin noiden sanojen tähden minä pieksen teidät verille autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla." | |
Gideon jatkoi kulkuaan Penueliin ja esitti penuelilaisille saman pyynnön. Penuelilaiset vastasivat hänelle samalla tavalla kuin sukkotilaiset olivat vastanneet. | |
Sebah ja Salmunna olivat viidentoistatuhannen miehen kanssa Karkorissa. Vain tämän verran oli jäljellä itäisen autiomaan paimentolaisten sotajoukosta; taisteluissa oli kaatunut satakaksikymmentätuhatta miestä. | |
Gideon kulki paimentolaisten käyttämää tietä Nobahin ja Jogbehan itäpuolitse ja pääsi yllättämään sotajoukon, kun se kaikessa rauhassa lepäili leirissään. [4. Moos. 32:35,42] | |
Molemmat midianilaiskuninkaat Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta Gideon ajoi heitä takaa, sai heidät vangiksi ja löi hajalle heidän koko sotajoukkonsa. | |
hän sai kiinni sukkotilaisen nuorukaisen ja kuulusteli häntä. Nuorukainen kirjoitti hänelle Sukkotin päämiesten ja vanhimpien nimet; heitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentäseitsemän. | |
Sitten Gideon meni Sukkotin miesten luo ja sanoi: "Tässä ovat nyt Sebah ja Salmunna, joiden tähden te pilkkasitte minua. Tehän kysyitte, joko Sebah ja Salmunna olivat minun käsissäni, kun pyysin teitä antamaan ruokaa väsyneille miehilleni." | |
Sitten Gideon vangitsi Sukkotin vanhimmat ja pieksi heidät autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla. | |
Penuelin linnoituksen hän repi maahan, ja kaupungin miehet hän surmasi. | |
Sitten hän kysyi Sebahilta ja Salmunnalta: "Minkä näköisiä olivat ne miehet, jotka te surmasitte Taborilla?" He vastasivat: "Samanlaisia kuin sinä. Jokainen oli näöltään kuin kuninkaan poika." | |
Silloin Sebah ja Salmunna sanoivat: "Tapa itse meidät. Miehellä on miehen voimat." Niin Gideon surmasi Sebahin ja Salmunnan ja otti sitten puolikuun muotoiset korut heidän kameliensa kaulasta. [Ps. 83:12] | |
Israelilaiset sanoivat Gideonille: "Sinä olet pelastanut meidät midianilaisten käsistä. Ryhdy nyt meidän hallitsijaksemme! Myös sinun poikasi ja pojanpoikasi saavat hallita meitä sinun jälkeesi." | |
Israelilaiset vastasivat: "Hyvä on, saat mitä pyydät." He levittivät maahan viitan ja heittivät kukin sen päälle yhden renkaan saaliistaan. | |
Kultarenkaat, jotka Gideon oli pyytänyt lahjaksi, painoivat yhteensä tuhat seitsemänsataa sekeliä; tähän eivät sisältyneet ne puolikuun muotoiset korut, korvakorut ja purppuraiset vaatteet, jotka midianilaiskuninkailla oli ollut yllään, eivätkä heidän kameliensa kaulaketjut. | |
Kullasta Gideon teki efodi-kasukan kotikaupunkinsa Ofran jumalankuvaa varten. Israelilaiset kävivät palvomassa sitä ja luopuivat Herrasta. Näin kultainen kasukka koitui lankeemukseksi Gideonille ja hänen suvulleen. [2. Moos. 28:4; Tuom. 17:5] | |
Hänellä oli useita vaimoja ja näiden kanssa seitsemänkymmentä poikaa. |