Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Psalmit 104 |
Psalmit 103
Luojan ylistys | ||
|
1 Ylistä Herraa, minun sieluni! Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet! Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia, |
1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi. |
1 Bless, O my soul, Jehovah! Jehovah, my God, Thou hast been very great, Honour and majesty Thou hast put on. |
|
2 valo ympäröi sinut kuin viitta. Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan [Jes. 40:22] |
2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan; |
2 Covering himself with light as a garment, Stretching out the heavens as a curtain, |
|
3 ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle. Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä. |
3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä. |
3 Who is laying the beam of His upper chambers in the waters, Who is making thick clouds His chariot, Who is walking on wings of wind, |
|
4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit. |
4 Making His messengers--the winds, His ministers--the flaming fire. | |
|
5 Sinä perustit maan lujasti paikoilleen, horjumatta se pysyy ajasta aikaan. |
5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti. |
5 He hath founded earth on its bases, It is not moved to the age and for ever. |
|
6 Alkumeri peitti maan kokonaan, ja vedet lepäsivät vuorten yllä, 104:6-9:[ Job 38:8-11] |
6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet. |
6 The abyss! as with clothing Thou hast covered it, Above hills do waters stand. |
|
7 mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat, ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi. |
7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon; |
7 From Thy rebuke they flee, From the voice of Thy thunder haste away. |
|
8 Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat kukin kohdalleen, niin kuin säädit. |
8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut. |
8 They go up hills--they go down valleys, Unto a place Thou hast founded for them. |
|
9 Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä, eivätkä ne enää palaa peittämään maata. [Job 38:10,11; Sananl. 8:29; Jer. 5:22] |
9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata. |
9 A border Thou hast set, they pass not over, They turn not back to cover the earth. |
|
10 Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet, vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa. |
10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat. |
10 Who is sending forth fountains in valleys, Between hills they go on. |
|
11 Ne juottavat kaikki maan eläimet, villiaasikin saa sammuttaa janonsa. |
11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat. |
11 They water every beast of the field, Wild asses break their thirst. |
|
12 Niiden äärellä asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvissä vesien partailla. |
12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä. |
12 By them the fowl of the heavens doth dwell, From between the branches They give forth the voice. |
|
13 Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä, ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää. |
13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa. |
13 Watering hills from His upper chambers, From the fruit of Thy works is the earth satisfied. |
|
14 Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. |
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän |
14 Causing grass to spring up for cattle, And herb for the service of man, To bring forth bread from the earth, |
|
15 Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi. |
15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä. |
15 And wine--it rejoiceth the heart of man, To cause the face to shine from oil, And bread--the heart of man it supporteth. |
|
16 Ravituiksi tulevat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän istutti, |
16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut. |
16 Satisfied are the trees of Jehovah, Cedars of Lebanon that He hath planted, |
|
17 joiden oksille linnut tekevät pesänsä, joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa. |
17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä. |
17 Where birds do make nests, The stork--the firs are her house. |
|
18 Vuorten rinteillä asuvat kauriit, ja tamaanit löytävät turvansa kallioista. |
18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja. |
18 The high hills are for wild goats, Rocks are a refuge for conies, |
|
19 Sinä panit kuun jakamaan aikaa, ja aurinko tietää laskemisensa hetken. |
19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa. |
19 He made the moon for seasons, The sun hath known his place of entrance. |
|
20 Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö, ja metsän eläimet hiipivät esiin. |
20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet. |
20 Thou settest darkness, and it is night, In it doth every beast of the forest creep. |
|
21 Nuoret leijonat karjuvat saalistaan, pyytävät ruokaansa Jumalalta. |
21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa. |
21 The young lions are roaring for prey, And to seek from God their food. |
|
22 Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat ja palaavat luoliinsa levolle. |
22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata. |
22 The sun riseth, they are gathered, And in their dens they crouch. |
|
23 Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen ja tekee työtään, kunnes on ilta. |
23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti. |
23 Man goeth forth to his work, And to his service--till evening. |
|
24 Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi. |
24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi. |
24 How many have been Thy works, O Jehovah, All of them in wisdom Thou hast made, Full is the earth of thy possessions. |
|
25 Niin merikin, tuo suuri ja aava -- miten luvuton lauma siinä vilisee, parvittain eläimiä, pieniä ja suuria! |
25 Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä. |
25 This, the sea, great and broad of sides, There are moving things--innumerable, Living creatures--small with great. |
|
26 Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä. |
26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään. |
26 There do ships go: leviathan, That Thou hast formed to play in it. |
|
27 Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. 104:27,28:[ Ps. 36:7, 136:25, 145:15,16] |
27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa. |
27 All of them unto Thee do look, To give their food in its season. |
|
28 Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. |
28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä. |
28 Thou dost give to them--they gather, Thou dost open Thy hand--they are satisfied with good. |
|
29 Kun käännyt pois, ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun. [1. Moos. 3:19+] |
29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen. |
29 Thou hidest Thy face--they are troubled, Thou gatherest their spirit--they expire, And unto their dust they turn back. |
|
30 Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot. |
30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon. |
30 Thou sendest out Thy Spirit, they are created, And Thou renewest the face of the ground. |
|
31 Olkoon Herran kunnia ikuinen! Saakoon hän iloita kaikista teoistaan, |
31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita, |
31 The honour of Jehovah is to the age, Jehovah rejoiceth in His works, |
|
32 hän, jonka katseesta maa järisee, jonka kosketuksesta vuoret savuavat! |
32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat. |
32 Who is looking to earth, and it trembleth, He cometh against hills, and they smoke. |
|
33 Herraa minä ylistän koko elämäni ajan, laulan Jumalalle niin kauan kuin elän. |
33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän. |
33 I sing to Jehovah during my life, I sing praise to my God while I exist. |
|
34 Olkoot mietteeni hänelle mieleen, että saan iloita Herrasta. |
34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa. |
34 Sweet is my meditation on Him, I--I do rejoice in Jehovah. |
|
35 Hävitkööt synnintekijät maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Ylistä Herraa, minun sieluni! Halleluja!* [»Halleluja» on hepreankielinen ylistyshuuto. Se merkitsee 'ylistäkää Herraa'.] |
35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja! |
35 Consumed are sinners from the earth, And the wicked are no more. Bless, O my soul, Jehovah. Praise ye Jehovah! |