Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku ου (ou oo also (before a vowel) ουκ ouk ook and (before an aspirate) ουχ ouch ookh) not

Löytyi 1390 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Hepr. 7:16	ei ole saanut virkaansa inhimillistä syntyperää koskevan lain käskyn mukaan vaan häviämättömän elämänsä voimasta.
Hepr. 7:20	On myös otettava huomioon Jumalan vala. Leevin heimon miehistä tuli pappeja ilman sitä,
Hepr. 7:21	mutta tämän toisen pappeus vahvistettiin valalla, näillä sanoilla: -- Herra on vannonut valan eikä sitä peruuta: sinä olet pappi ikuisesti. [Ps. 110:4]
Hepr. 7:27	Toisin kuin muiden ylipappien, hänen ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä. [Hepr. 5:3]
Hepr. 8:2	Hän toimittaa palvelusta taivaan pyhäkössä, todellisessa pyhäkköteltassa, jota ei ole pystyttänyt ihminen vaan Herra itse. [Hepr. 9:11,24]
Hepr. 8:7	Jos ensimmäinen liitto olisi ollut rikkumaton, ei sen sijalle olisi tarvittu toista.
Hepr. 8:9	Se ei ole samanlainen liitto kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin, kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. He eivät pysyneet minun liitossani, ja siksi en minäkään välittänyt heistä, sanoo Herra.
Hepr. 8:11	Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: "Opi tuntemaan Herra." Silloin he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.
Hepr. 8:12	Minä annan anteeksi heidän rikkomuksensa enkä enää milloinkaan muista heidän syntejään.
Hepr. 9:5	Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään varjosivat syntien sovituspaikkaa. Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti. [2. Moos. 25:18-20, 37:7-9]
Hepr. 9:7	Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. [3. Moos. 16:2]
Hepr. 9:11	Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. [Hepr. 3:1, 4:14, 8:1]
Hepr. 9:22	Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta. [3. Moos. 17:11]
Hepr. 9:24	Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme. [Hepr. 7:25]
Hepr. 10:1	Laissa siis on vain varjo tulevasta, paremmasta todellisuudesta, ei sen varsinaista ilmentymää. Vaikka lain määräämät uhrit toistetaan vuodesta vuoteen, laki ei ikinä pysty tekemään pysyvästi täydellisiksi niitä, jotka astuvat Jumalan eteen. [Hepr. 7:19, 8:5, 9:9]
Hepr. 10:2	Muutoinhan uhraaminen olisi lopetettu. Jos ne, jotka ottavat osaa jumalanpalvelukseen, olisivat jo kerran tulleet puhdistetuiksi, heillä ei olisi enää mitään syntejä tunnollaan.
Hepr. 10:5	Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan: -- Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin. 10:5-7:[ Ps. 40:7-9 : Ps. 10:5,6: Ps. 50:13; Aam. 5:22; Miika 6:6,7]
Hepr. 10:6	Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet.
Hepr. 10:8	Hän sanoo siis ensin: "Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et halunnut, ne eivät sinua miellyttäneet", vaikka näistä uhreista on laissa määräykset. [Matt. 9:13, 12:7]
Hepr. 10:17	Ja sitten: -- Heidän syntejään ja vääriä tekojaan minä en enää koskaan muista.
Hepr. 10:37	Onhan sanottu näin: -- Vähän aikaa vielä, vain vähän aikaa, niin tulee se, jonka on määrä tulla, eikä hän viivyttele. 10:37,38:[ Hab. 2:3,4]
Hepr. 10:38	Kun vanhurskas palvelijani uskoo, hän saa elää, mutta jos hän luopuu, en häntä hyväksy. [Room. 1:17; Gal. 3:11]
Hepr. 10:39	Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.
Hepr. 11:1	Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. [Room. 8:24; 1. Kor. 2:9; 2. Kor. 5:7]
Hepr. 11:5	Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. "Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen." Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli -- niin hänestä todistetaan -- elänyt Jumalan mielen mukaisesti. [1. Moos. 5:24]
Hepr. 11:16	Ei, he odottivat parempaa, taivaallista isänmaata. Sen tähden ei Jumalakaan häpeä heitä, vaan sallii itseään kutsuttavan heidän Jumalakseen, sillä hän on heitä varten jo rakentanut valmiin kaupungin. [2. Moos. 3:6; Hepr. 2:11]
Hepr. 11:23	Usko sai Mooseksen vanhemmat pitämään poikaansa piilossa kolme kuukautta. Lapsi oli heidän silmissään ihmeen kaunis, eivätkä he pelänneet kuninkaan määräystä. [2. Moos. 2:2; Ap. t. 7:20,21]
Hepr. 11:31	Koska portto Rahab uskoi, hän välttyi kuolemasta yhdessä niskoittelijoiden kanssa, sillä hän oli ottanut tiedustelijat ystävinä vastaan. [Joos. 6:22-25]
Hepr. 11:35	Jotkut naiset saivat kuolleet omaisensa elävinä takaisin. Monet kidutettiin hengiltä. He olivat torjuneet heille tarjotun vapautuksen, koska halusivat parempaan ylösnousemukseen. [1. Kun. 17:23; 2. Kun. 4:36; 2. Makk. 6:30]
Hepr. 11:38	He olivat liian hyviä tähän maailmaan, ja niin heidän oli harhailtava autiomaassa ja vuorilla ja asuttava luolissa ja maakuopissa.
Hepr. 11:39	Kaikista näistä on heidän uskonsa perusteella annettu kirjoituksissa hyvä todistus, mutta sitä, mikä on luvattu, he eivät vielä saaneet.
Hepr. 12:7	Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?
Hepr. 12:8	Jos te siis olette jääneet vaille kuritusta, josta kaikki muut ovat osansa saaneet, te olette äpäriä, ette laillisia lapsia.
Hepr. 12:9	Kun maalliset isämme kurittivat meitä, me emme tohtineet vastustaa. Vielä paljon suurempi syy meillä on alistua taivaallisen Isämme tahtoon, sillä se takaa meille elämän.
Hepr. 12:11	Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä: rauhan ja vanhurskauden.
Hepr. 12:17	Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi. [1. Moos. 27:34]
Hepr. 12:18	Ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli, [2. Moos. 19:12; 5. Moos. 5:22]
Hepr. 12:20	He eivät kestäneet määräystä: "Jokainen, vaikkapa eläinkin, joka koskettaa vuorta, on kivitettävä hengiltä." [2. Moos. 19:13]
Hepr. 12:25	Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. [Hepr. 2:3]
Hepr. 12:26	Hänen äänensä pani silloin maan järisemään, ja nyt hän on luvannut: -- Vielä viimeisen kerran minä panen maan järkkymään, enkä vain sitä, vaan myös taivaan. [Hagg. 2:6]
Hepr. 13:5	Älkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: -- Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää. [Fil. 4:11; 1. Tim. 6:6 \| 5. Moos. 31:6; Joos. 1:5]
Hepr. 13:6	Sen tähden me voimme turvallisin mielin sanoa: -- Herra on minun auttajani, siksi en pelkää. Mitä voisi ihminen minulle tehdä? [Ps. 56:5,12]
Hepr. 13:9	Älkää antako kaikenlaisten vieraiden oppien johtaa itseänne harhaan. Meidän sydämemme tulee vahvistua armosta, ei ruoista, jotka eivät ole ketään hyödyttäneet. [Room. 14:17, 16:17; Ef. 4:14; Kol. 2:16]
Hepr. 13:10	Meillä on alttari, jonka uhria ei liiton teltassa palvelevien ole lupa syödä.
Hepr. 13:14	Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. [Hepr. 11:10,13,16]
Jaak. 1:17	Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. [Joh. 3:27; 1. Kor. 4:7]
Jaak. 1:20	sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo.
Jaak. 1:23	Se, joka kuulee sanan mutta ei tee sen mukaan, on kuin mies, joka kuvastimesta katselee omien kasvojensa piirteitä. 1:23,24:[ Matt. 7:26]
Jaak. 1:25	Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee. [Jaak. 2:12]
Jaak. 2:4	Ettekö te silloin syyllisty erotteluun omassa keskuudessanne? Eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat väärin perustein?
Jaak. 2:5	Kuulkaa, rakkaat veljeni! Onhan Jumala valinnut juuri maailman silmissä köyhät olemaan uskossa rikkaat ja perimään valtakunnan, jonka Jumala on luvannut häntä rakastaville. [Luuk. 6:20; 1. Kor. 1:26]
Jaak. 2:6	Mutta te häpäisette köyhän. Eivätkö juuri rikkaat sorra teitä ja raahaa teitä oikeuden eteen? [1. Kor. 11:22]
Jaak. 2:7	Eivätkö juuri he herjaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?* ["Nimen lausuminen" viittaa kastehetkeen.]
Jaak. 2:11	Hän, joka sanoi: "Älä tee aviorikosta", sanoi myös: "Älä tapa." Vaikka siis et teekään aviorikosta, olet lainrikkoja, jos tapat.
Jaak. 2:21	Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille? [1. Moos. 22:12; Hepr. 11:17]
Jaak. 2:24	Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella.
Jaak. 2:25	Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heidät pois toista tietä. [Joos. 6:25; Hepr. 11:31]
Jaak. 3:2	Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa. [Ps. 34:14; Sir. 19:16; Jaak. 1:26; 1. Piet. 3:10]
Jaak. 3:10	Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni!
Jaak. 3:15	Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta. [1. Kor. 2:6,7]
Jaak. 4:1	Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syntyvät? Mistäpä muusta kuin haluistanne, jotka käyvät taistelua teidän ruumiissanne. [Room. 7:23; 1. Piet. 2:11]
Jaak. 4:2	Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden vallassa te vaikka riistätte hengen toisiltanne, mutta ette silti saavuta päämääräänne. Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä.
Jaak. 4:3	Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne. [Job 27:8-10; Jes. 1:15]
Jaak. 4:4	Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi. [Matt. 6:24; Room. 8:8; 1. Joh. 2:15]
Jaak. 4:11	Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka panettelee veljeään tai tuomitsee hänet, puhuu lakia vastaan ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. [3. Moos. 19:16; Ps. 15:3; Matt. 7:1+]
Jaak. 4:14	Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. [Ps. 39:6; Sananl. 27:1; Jaak. 1:11]
Jaak. 5:6	Te olette tuominneet ja surmanneet viattoman; ei hän asetu teitä vastaan. [Matt. 5:39]
Jaak. 5:17	Elia oli samanlainen ihminen kuin me. Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen. [1. Kun. 17:1; Sir. 48:3; Luuk. 4:25]
1. Piet. 1:8	Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, [Joh. 20:29; 2. Kor. 5:7]
1. Piet. 1:12	Heille ilmaistiin, etteivät he palvelleet itseään vaan teitä puhuessaan siitä, minkä teille nyt ovat julistaneet ne, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat tuoneet teille evankeliumin. Tähän pelastukseen haluavat enkelitkin päästä edes luomaan silmäyksen. [Ap. t. 2:4; Room. 16:25,26; Ef. 3:8-10]
1. Piet. 1:18	Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, [1. Piet. 4:3]
1. Piet. 1:23	Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. [Joh. 1:13; Jaak. 1:18; 1. Joh. 3:9]
1. Piet. 2:6	Sanotaanhan Raamatussa: -- Katso, minä lasken Siioniin kulmakiven, valitun kiven, jonka arvo on suuri. Joka häneen uskoo, ei joudu häpeään. [Jes. 28:16; Room. 9:33]
1. Piet. 2:10	Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut. [Hoos. 1:6,9, 2:1,3,25; Room. 9:25,26]
1. Piet. 2:18	Palvelijat, kunnioittakaa isäntiänne ja olkaa heille kuuliaisia, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan myös epäoikeudenmukaisille. [Tit. 2:9,10]
1. Piet. 2:22	-- Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu. [Jes. 53:9]
1. Piet. 2:23	Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. [1. Kor. 13:5; 1. Tess. 5:15 \| Jer. 11:20; Room. 12:19]
1. Piet. 3:3	Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita. 1. 3:3,4:[ 1. Tim. 2:9,10]
1. Piet. 3:21	Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
2. Piet. 1:8	Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää. [1. Tit. 3:14]
2. Piet. 1:10	Pyrkikää siis, veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne. Kun näin teette, te ette koskaan lankea, [Hepr. 3:12,14]
2. Piet. 1:16	Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa.
2. Piet. 1:20	Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä.
2. Piet. 1:21	Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet. [2. Tim. 3:16; 1. Piet. 1:11]
2. Piet. 2:3	Ahneudessaan he pyrkivät käyttämään teitä hyväkseen esittämällä tekaistuja tarinoita. Mutta heille muinoin langetettu tuomio on yhä voimassa, heidän tuhonsa odottaa heitä. [5. Moos. 32:35; 1. Tess. 2:5]
2. Piet. 2:4	Ei Jumala säästänyt enkeleitäkään, jotka olivat tehneet syntiä, vaan syöksi heidät kahleissa manalan pimentoihin odottamaan tuomion toteutumista. [Juud. 1:6; Ilm. 12:7,8]
2. Piet. 2:5	Eikä hän säästänyt muinaisajan maailmaa, vaan antoi vedenpaisumuksen hyökyä yli jumalattoman ihmiskunnan. Kuitenkin hän pelasti Nooan, vanhurskauden julistajan, ja seitsemän muuta. [1. Moos. 7:23; 1. Piet. 3:20]
2. Piet. 2:10	-- varsinkin niiden, jotka seuraavat saastaisia ruumiin haluja ja halveksivat Herraa ja hänen valtaansa. Nuo itseään täynnä olevat röyhkimykset eivät kaihda herjaamasta henkivaltojakaan, [Juud. 1:8]
2. Piet. 2:11	vaikka edes enkelit, joilla on enemmän voimaa ja valtaa, eivät Herran edessä niitä herjaa ja tuomitse. [Sak. 3:2; Juud. 1:9]
2. Piet. 3:9	Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät. [Hes. 18:23; Room. 2:4; 1. Tim. 2:4]
1. Joh. 1:5	Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää.
1. Joh. 1:6	Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. [2. Kor. 6:14]
1. Joh. 1:8	Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä.
1. Joh. 1:10	Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä.
1. Joh. 2:2	Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman. [Room. 5:18]
1. Joh. 2:4	Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä.
1. Joh. 2:7	Rakkaat ystävät! Käsky, jonka teille kirjoitan, ei ole uusi. Se on se vanha käsky, joka teillä on ollut alusta alkaen, se sana, jonka te olette kuulleet.
1. Joh. 2:10	Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen.
1. Joh. 2:11	Mutta se, joka vihaa veljeään, on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
1. Joh. 2:15	Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. [Matt. 6:24; Room. 12:2; Jaak. 4:4]

Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 >