header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku κατα (kata kat-ah' ) according to

Löytyi 427 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Joh. 8:15 

Te tuomitsette niin kuin ihmiset ainakin, minä en tuomitse ketään.

Joh. 10:3 

Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle.

Joh. 18:29 

Niinpä Pilatus tuli ulos heidän luokseen ja kysyi: "Mistä te syytätte tätä miestä?" 18:29-38a:[ Matt. 27:11-14; Mark. 15:2-5; Luuk. 23:2-5]

Joh. 18:31 

"Pitäkää itse hänet", Pilatus sanoi, "ja tuomitkaa hänet oman lakinne mukaan." Mutta juutalaiset sanoivat: "Meidän ei ole lupa tuomita ketään kuolemaan."

Joh. 19:7 

Juutalaiset vastasivat: "Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika." [Joh. 5:18]

Joh. 19:11 

Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi minuun mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi on suurempi syyllinen se ihminen, joka on minut sinulle luovuttanut." [Joh. 10:18; Ap. t. 2:23; Room. 13:1]

Joh. 21:25 

Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. [Joh. 20:30]

Ap. t. 2:10 

Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta,

Ap. t. 2:46 

Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. [Luuk. 19:47+ | Luuk. 24:30; Ap. t. 20:7, 27:35]

Ap. t. 2:47 

He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. [Luuk. 2:20+ | Luuk. 2:52+ | Ap. t. 4:4, 4:14, 6:7, 11:21,24, 12:24, 19:20]

Ap. t. 3:2 

Silloin sinne kannettiin miestä, joka oli ollut rampa syntymästään saakka. Hänet pantiin joka päivä temppelin niin sanotulle Kauniilleportille, jotta hän voisi kerjätä temppeliin meneviltä. [Ap. t. 14:8]

Ap. t. 3:13 

Ei -- Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on korottanut kirkkauteen palvelijansa Jeesuksen, hänet, jonka te luovutitte tuomittavaksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, vaikka Pilatus oli päättänyt vapauttaa hänet. [2. Moos. 3:6 | Jes. 52:13 | Luuk. 23:16]

Ap. t. 3:17 

"Minä kyllä tiedän, veljet, että te niin kuin hallitusmiehennekin teitte tietämättömyyttänne sen, minkä teitte. [Luuk. 23:34+]

Ap. t. 3:22 

Mooses on sanonut: 'Herra, teidän Jumalanne, on veljienne joukosta nostava esiin profeetan, minun kaltaiseni. Kuulkaa häntä, tehkää kaikessa niin kuin hän teille sanoo. Ap. 3:22,23:[ 5. Moos. 18:15; Joh. 1:45, 5:46; Ap. t. 7:37]

Ap. t. 4:26 

Maailman kuninkaat nousevat vastarintaan, hallitsijat liittoutuvat Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan.

Ap. t. 5:42 

Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias. [Luuk. 19:47+]

Ap. t. 6:13 

Siellä he toivat kuultavaksi vääriä todistajia, jotka sanoivat: "Tämä mies puhuu lakkaamatta tätä pyhää paikkaa ja lakia vastaan.

Ap. t. 7:44 

"Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan. [2. Moos. 25:9,40, 26:30; Hepr. 8:5]

Ap. t. 8:1 

Saul oli samaa mieltä kuin muut ja hyväksyi sen, että Stefanos surmattiin. Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa. [Ap. t. 22:20]

Ap. t. 8:3 

Mutta Saul tahtoi tuhota seurakunnan. Hän kulki talosta taloon, raastoi miehet ja naiset ulos ja toimitti heidät vankilaan. [Ap. t. 22:4, 26:10,11; Gal. 1:13]

Ap. t. 8:26 

Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."

Ap. t. 8:36 

Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [

Ap. t. 9:31 

Kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli nyt rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi.

Ap. t. 9:42 

Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan.

Ap. t. 10:37 

"Te tiedätte, mitä on tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa* sen jälkeen kun Johannes saarnasi ja kastoi. [Ks. selitystä Luuk. 1:5.] [ Luuk. 4:14 | Ap. t. 1:5+]

Ap. t. 11:1 

Apostolit ja eri puolilla Juudeaa olevat veljet saivat kuulla, että muutkin kuin juutalaiset olivat ottaneet vastaan Jumalan sanan.

Ap. t. 12:1 

Noihin aikoihin kuningas Herodes* ryhtyi väkivaltaisiin toimiin muutamia seurakunnan jäseniä vastaan. [Tämä kuningas oli Herodes Agrippa I.]

Ap. t. 13:1 

Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul. [Ap. t. 11:20,27; Room. 16:21]

Ap. t. 13:22 

Sitten Jumala pani hänet viralta ja nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.' [1. Sam. 13:14, 15:23, 16:13; 2. Sam. 2:4, 5:3]

Ap. t. 13:23 

"Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. [2. Sam. 7:16; Jes. 11:1; Luuk. 1:27, 2:11; Ap. t. 2:30]

Ap. t. 13:27 

Jerusalemilaiset ja heidän hallitusmiehensä eivät tajunneet, kuka Jeesus oli. He tuomitsivat hänet, mutta näin he panivat täytäntöön profeettojen sanat, joita joka sapattina luetaan. [Luuk. 23:34; Ap. t. 3:17 | Luuk. 24:25; Ap. t. 3:18]

Ap. t. 14:1 

Ikonionissa Paavali ja Barnabas menivät samalla tavoin juutalaisten synagogaan puhumaan, ja heidän puheensa johdosta suuri joukko juutalaisia ja kreikkalaisia tuli uskoon. [Ap. t. 11:21]

Ap. t. 14:2 

Mutta ne juutalaiset, jotka eivät uskoneet, lietsoivat suuttumusta muiden kaupunkilaisten keskuudessa ja yllyttivät heitä veljiä vastaan.

Ap. t. 14:23 

Kullekin seurakunnalle he valitsivat vanhimmat*, ja rukoiltuaan ja paastottuaan he jättivät opetuslapset Herran turviin, hänen, johon nämä nyt uskoivat. ["Vanhimmilla" tarkoitetaan seurakunnan johtajia ja vastuuta kantavia henkilöitä.] [Ap. t. 6:6, 13:3; 1. Tim. 4:14; Tit. 1:5]

Ap. t. 15:11 

Mehän uskomme, että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo, samalla tavoin kuin heidät." [Matt. 11:29; Room. 3:24; Gal. 2:16; Ef. 2:8,9]

Ap. t. 15:21 

Onhan Mooseksen laki jo ikimuistoisista ajoista tullut tunnetuksi joka kaupungissa, kun sitä luetaan synagogissa jokaisena sapattina." [Ap. t. 13:15]

Ap. t. 15:23 

Heille annettiin mukaan seuraava kirje: "Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille.

Ap. t. 15:36 

Jonkin ajan kuluttua Paavali sanoi Barnabakselle: "Lähde kanssani uudelle matkalle kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa. Käymme katsomassa, mitä veljille kuuluu."

Ap. t. 16:5 

Seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivä päivältä. [Ap. t. 2:47+]

Ap. t. 16:7 

Mysian puolelle tultuaan he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut sitä,

Ap. t. 16:22 

Kansakin nousi heitä vastaan. Hallitusmiehet käskivät repiä heiltä vaatteet päältä ja ruoskittivat heidät. [2. Kor. 6:5, 11:25; 1. Tess. 2:2]

Ap. t. 16:25 

Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä.

Ap. t. 17:2 

ja tapansa mukaan Paavali meni sinne. Kolmena sapattina hän keskusteli heidän kanssaan pyhien kirjoitusten pohjalta

Ap. t. 17:11 

Juutalaiset olivat täällä avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa. [Joh. 5:39]

Ap. t. 17:17 

Hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkäävien kanssa ja puhutteli joka päivä torilla kaikkia, joita sattui tapaamaan.

Ap. t. 17:22 

Paavali astui keskelle Areiopagia ja alkoi puhua: "Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta.

Ap. t. 17:28 

hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: 'Me olemme myös hänen sukuaan.' [Luuk. 3:38; Kol. 1:17]

Ap. t. 18:4 

Joka sapattina Paavali kävi keskusteluja synagogassa ja koetti taivuttaa uskoon sekä juutalaisia että kreikkalaisia.

Ap. t. 18:14 

Mutta ennen kuin Paavali ehti vastata, Gallio sanoi: "Juutalaiset! Jos olisi kyseessä rikos tai törkeä ilkityö, olisi oikein ja kohtuullista, että kärsivällisesti kuuntelisin teitä.

Ap. t. 18:15 

Mutta kun te riitelette sanoista ja nimistä ja omasta laistanne, se on teidän asianne. Siinä minä en rupea tuomariksi."

Ap. t. 19:9 

Kun muutamat kuitenkin kovettivat sydämensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat Herran tiestä pahaa kaikkien kuullen, Paavali lähti heidän luotaan ja vei opetuslapset mukanaan. Siitä alkaen hän opetti ja keskusteli päivittäin Tyrannoksen koulussa. [Matt. 7:6; 2. Kor. 6:14; Tit. 3:10,11]

Ap. t. 19:16 

Ja mies, jossa paha henki oli, ryntäsi heidän kimppuunsa, nujersi heidät kaikki ja runteli heitä niin, että heidän oli alasti ja verissä päin paettava talosta.

Ap. t. 19:20 

Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle. [Ap. t. 2:47+]

Ap. t. 19:23 

Noihin aikoihin Efesoksessa syntyi Herran tien johdosta paha mellakka. [2. Kor. 1:8,9]

Ap. t. 20:20 

En ole vaiennut mistään sellaisesta, mikä on teille hyödyksi, vaan olen julistanut sanaa ja opettanut teitä sekä julkisesti että kodeissanne.

Ap. t. 20:23 

Tämän vain tiedän: joka kaupungissa Pyhä Henki vakuuttaa, että minua odottavat kahleet ja ahdinko. [Ap. t. 9:16]

Ap. t. 21:19 

Paavali tervehti heitä ja kertoi seikkaperäisesti kaikesta, mitä Jumala hänen palvelutyönsä kautta oli tehnyt pakanoiden parissa. [Ap. t. 14:27, 15:4]

Ap. t. 21:21 

Heille on sinusta kerrottu, että sinä opetat muiden kansojen keskuudessa eläviä juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja elämästä kansamme tapojen mukaisesti. [Ap. t. 16:3; 1. Kor. 9:20]

Ap. t. 21:28 

ja huusivat: "Israelilaiset, tulkaa auttamaan! Tässä on se mies, joka kaikkialla levittää oppiaan ja puhuu meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan. Nyt hän on jopa tuonut kreikkalaisia temppeliin ja saastuttanut tämän pyhän paikan." [Hes. 44:7; Ap. t. 6:13, 24:6]

Ap. t. 22:3 

"Minä olen juutalainen. Olen syntynyt Kilikian Tarsoksessa mutta kasvanut tässä kaupungissa. Gamalielin oppilaana minut on kasvatettu isiemme lain kaikkien vaatimusten mukaan. Kiivaasti minä taistelin Jumalan puolesta, juuri niin kuin te kaikki tänään teette. [Ap. t. 5:34, 26:5; Gal. 1:13,14; Fil. 3:5,6]

Ap. t. 22:12 

"Siellä oli Ananias, hurskas ja lakia noudattava mies, jota kaikki kaupungin juutalaiset pitivät arvossa.

Ap. t. 22:19 

Minä sanoin: 'Herra, hehän tietävät, että minä kuljin synagogasta synagogaan ja vangitsin ja ruoskitin niitä, jotka uskovat sinuun.

Ap. t. 23:3 

Paavali sanoi hänelle: "Sinä saat vielä iskun Jumalan kädestä, sinä kalkilla valkaistu seinä! Sinä istut oikeutta tuomitaksesi minut lain mukaan, mutta teet vastoin lakia ja käsket lyödä minua." [Hes. 13:10-12; Matt. 23:27 | 5. Moos. 25:1,2]

Ap. t. 23:19 

Komentaja otti nuorukaista kädestä, vei hänet syrjään ja kysyi: "Mitä asiaa sinulla on minulle?"

Ap. t. 23:31 

Sotilaat tekivät niin kuin oli käsketty, ottivat Paavalin mukaansa ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.

Ap. t. 24:1 

Viiden päivän kuluttua Kesareaan saapui ylipappi Ananias, muutamia kansan vanhimpia sekä asianajaja Tertullus, ja maaherran edessä he esittivät syytteen Paavalia vastaan. [Ap. t. 18:12]

Ap. t. 24:5 

Me olemme havainneet, että tämä mies on tuhoisa kuin rutto. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja, ja kaikkialla, joka puolella maailmaa hän on lietsomassa levottomuutta juutalaisten keskuudessa. [Ap. t. 17:6, 21:28, 28:22]

Ap. t. 24:12 

Minun ei ole havaittu väittelevän kenenkään kanssa eikä kiihottavan kansaa, ei temppelissä, ei synagogissa eikä kaupungilla. [Ap. t. 25:8, 28:17]

Ap. t. 24:14 

Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa: kaiken sen, mitä laissa ja profeettojen kirjoissa sanotaan, minä uskon, [Ap. t. 9:2, 18:25 | Ap. t. 26:22]

Ap. t. 24:22 

Felix, joka oli tarkoin perillä Herran tiestä, siirsi heidän oikeusjuttunsa tuonnemmaksi sanoen: "Kun komentaja Lysias tulee, otan asianne ratkaistavaksi."

Ap. t. 25:2 

Ylipapit ja juutalaisten johtomiehet esittivät hänelle syytteensä Paavalia vastaan

Ap. t. 25:3 

ja pyysivät sitä suosionosoitusta, että hän haettaisi Paavalin Jerusalemiin. He näet suunnittelivat väijytystä surmatakseen Paavalin matkalla. [Ap. t. 23:15]

Ap. t. 25:14 

Kun he viipyivät siellä useita päiviä, Festus otti esille myös Paavalin tapauksen. Hän kertoi kuninkaalle: "Täällä on muuan mies, jonka Felix on jättänyt vankeuteen. [Ap. t. 24:27]

Ap. t. 25:15 

Jerusalemissa käydessäni juutalaisten ylipapit ja vanhimmat esittivät syytteen häntä vastaan ja vaativat hänelle tuomiota.

Ap. t. 25:16 

Vastasin heille, ettei roomalaisten ole tapana jättää ketään syyttäjien armoille, vaan syytetyn on näiden läsnä ollessa saatava puolustautua syytettä vastaan.

Ap. t. 25:23 

Seuraavana päivänä Agrippa ja Berenike saapuivat kaikessa loistossaan. Ylimpien sotilashenkilöiden ja kaupungin johtomiesten saattamina he menivät juhlasaliin, ja Festus käski tuoda Paavalin sisään. [Matt. 10:18]

Ap. t. 25:27 

Eihän olisi asianmukaista lähettää vankia matkaan ilmoittamatta samalla, mistä häntä syytetään."

Ap. t. 26:3 

Sinähän tunnet perin pohjin kaikki juutalaisten säädökset ja kiistakysymykset. Siksi pyydän, että kärsivällisesti kuuntelet minua.

Ap. t. 26:5 

He tuntevat minut jo entuudestaan ja voivat todistaa -- jos vain haluavat -- että olin fariseus ja elin siis uskontomme ankarimman suunnan mukaan. [Ap. t. 23:6; Fil. 3:5]

Ap. t. 26:11 

Kerran toisensa jälkeen minä synagogissa rankaisin heitä ja yritin pakottaa heidät herjaamaan Jeesusta, ja ankarassa kiihkossani minä ulotin vainoretkeni oman maamme ulkopuolelle asti.

Ap. t. 26:13 

Mutta silloin, kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille.

Ap. t. 27:2 

Astuimme adramyttionilaiseen laivaan, jonka oli määrä purjehtia Aasian satamiin, ja lähdimme merelle. Mukanamme oli myös makedonialainen Aristarkos, joka oli kotoisin Tessalonikasta. [Ap. t. 19:29+]

Ap. t. 27:5 

jatkoimme sitten matkaamme Kilikian ja Pamfylian edustalla olevan merenselän yli ja laskimme maihin Lykian Myrassa.

Ap. t. 27:7 

Useiden päivien ajan purjehduksemme sitten edistyi hitaasti, ja vain vaivoin pääsimme Knidoksen kohdalle. Tuuli esti meitä jatkamasta aikomaamme suuntaan, ja niin purjehdimme Salmonen niemen ohi Kreetan suojaan.

Ap. t. 27:12 

Kun paikkakin oli talvisatamaksi soveltumaton, useimmat olivat sitä mieltä, että oli jatkettava matkaa ja yritettävä päästä talveksi Foiniksiin, Kreetan satamaan, joka antaa lounaaseen ja luoteeseen päin.

Ap. t. 27:14 

Mutta ei kestänyt kauankaan, kun saaren yli syöksyi raju tuuli, koillismyrsky.

Ap. t. 27:25 

Pysykää siis rohkeina, miehet! Minä luotan Jumalaan ja uskon, että käy niin kuin minulle on sanottu.

Ap. t. 27:27 

Tuli neljästoista yö, ja yhä me ajelehdimme Adrianmerellä. Keskiyön aikaan merimiehistä alkoi tuntua, että lähestyttiin maata.

Ap. t. 27:29 

Merimiehet pelkäsivät meidän ajautuvan karikkoihin, ja siksi he laskivat laivan perästä neljä ankkuria ja jäivät odottamaan päivän valkenemista.

Ap. t. 28:16 

Kun sitten olimme perillä Roomassa, Paavalille annettiin lupa asua omassa asunnossa yhdessä häntä vartioivan sotilaan kanssa. [Ap. t. 24:23, 27:3]

Room. 1:3 

on sanoma hänen Pojastaan. Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen; [Matt. 1:1+]

Room. 1:4 

pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme, [Ap. t. 2:36; Hepr. 1:5]

Room. 1:15 

ja siksi haluaisin päästä julistamaan evankeliumia myös teille Roomassa asuville.

Room. 2:2 

Me tiedämme, että Jumala on oikeassa tuomitessaan ne, jotka tekevät tällaista. [1. Kor. 4:5]

Room. 2:5 

Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. [Ps. 110:5; Room. 1:18]

Room. 2:6 

Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. [Matt. 16:27+]

Room. 2:7 

Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, [Matt. 25:46+]

Room. 2:16 

Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi. [1. Kor. 4:5; 2. Kor. 5:10]

Room. 3:2 

Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille. [5. Moos. 4:8; Ps. 147:19,20; Ap. t. 7:38; Room. 9:4]

Room. 3:5 

Mutta jos meidän väärämielisyytemme tuo esiin Jumalan oikeamielisyyden, mitä meidän on silloin sanottava? Onko Jumala ehkä väärämielinen -- puhun nyt ihmisten tavoin -- kun hän antaa vihan kohdata meitä? [Job 8:3; Room. 9:14]
Sivu: < 1 2 3 4 5>