Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 2100 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
hän sanoi: "Kuulustelen sinua sitten kun täällä ovat paikalla myös ne, jotka sinua syyttävät." Hän antoi määräyksen, että Paavalia oli pidettävä vartioituna Herodeksen linnassa. | |
Minun ei ole havaittu väittelevän kenenkään kanssa eikä kiihottavan kansaa, ei temppelissä, ei synagogissa eikä kaupungilla. [Ap. t. 25:8, 28:17] | |
Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa: kaiken sen, mitä laissa ja profeettojen kirjoissa sanotaan, minä uskon, [Ap. t. 9:2, 18:25 | Ap. t. 26:22] | |
Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. [Ap. t. 23:1+] | |
Juuri näissä tehtävissä minä temppelissä olin, kun eräät Aasiasta tulleet juutalaiset tapasivat minut. Olin puhdistautunut, väkeä ei ollut koolla eikä mellakasta tietoakaan. [Ap. t. 21:26,27] | |
Yhdestä lauseestako tässä on kysymys, siitä, että heidän edessään huusin: 'Kuolleiden ylösnousemuksen tähden minä tänään olen teidän tuomittavananne'?" [Ap. t. 23:6,8] | |
Festus kuitenkin vastasi, että Paavalia säilytettiin Kesareassa ja että hän itse aikoi kohta lähteä sinne. | |
"Tulkoot teidän johtajanne mukaan", hän sanoi, "ja syyttäkööt häntä siellä, jos hän on jonkin rikoksen tehnyt." | |
Festus viipyi Jerusalemissa vain kymmenkunta päivää ja palasi sitten Kesareaan. Heti seuraavana päivänä hän istuutui tuomarinistuimelleen ja käski tuoda Paavalin eteensä. | |
Festus sanoi: "Kuningas Agrippa ja kaikki te muut, jotka olette täällä! Tässä näette miehen, jonka tähden juutalaiset sekä Jerusalemissa että täällä ovat joukolla ahdistaneet minua ja vaatimalla vaatineet, ettei hänen saa antaa elää. [Ap. t. 22:22] | |
"Minun elämäni on alusta alkaen kaikkien juutalaisten tiedossa. He tietävät, miten minä nuoruusvuosinani olen elänyt kansani parissa Jerusalemissa. | |
Yötä päivää meidän kansamme kaksitoista heimoa hartaasti palvelevat Jumalaa ja toivovat tämän lupauksen toteutuvan. Tämän toivon takia, kuningas, juutalaiset syyttävät minua. [Ap. t. 13:26] | |
Niin minä myös tein Jerusalemissa. Hankin ylipapeilta valtuudet ja toimitin vankilaan monia pyhiä, ja kun tuli kyse heidän surmaamisestaan, äänestin sen puolesta. Ap. 26:10,11:[ Ap. t. 8:3] | |
"Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen. Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet. Ap. 26:12-18:[ Ap. t. 9:1-18, 22:5-16] | |
avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.' [Jes. 42:7; Ap. t. 20:32; 1. Piet. 2:9] | |
Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy. [Ap. t. 9:20-30 | Matt. 3:8] | |
Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni ja yrittivät hakata minut hengiltä. [Ap. t. 21:31] | |
Kuninkaalle nämä asiat kyllä ovat tuttuja, ja siksi voinkin avoimesti puhua niistä hänelle. Yksikään niistä ei ole hänelle tuntematon, siitä olen varma -- eihän tämä ole tapahtunut missään syrjäisessä kolkassa. [Luuk. 22:53; Joh. 18:20; Ap. t. 2:22, 10:38] | |
"Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn", Agrippa sanoi. [Ap. t. 11:26] | |
"Vähällä tai paljolla", vastasi Paavali. "Suokoon Jumala, että niin sinusta kuin teistä kaikista muistakin, jotka minua tänään kuulette, tulisi sellaisia kuin minä olen -- näitä kahleita lukuun ottamatta." | |
Useiden päivien ajan purjehduksemme sitten edistyi hitaasti, ja vain vaivoin pääsimme Knidoksen kohdalle. Tuuli esti meitä jatkamasta aikomaamme suuntaan, ja niin purjehdimme Salmonen niemen ohi Kreetan suojaan. | |
Mutta silloin, kun emme pitkään aikaan olleet saaneet syödyksikään mitään, Paavali nousi toisten keskeltä ja sanoi: "Miehet! Teidän olisi pitänyt uskoa minua eikä lähteä Kreetasta. Silloin olisitte välttäneet nämä vastukset ja vahingot. | |
Tuli neljästoista yö, ja yhä me ajelehdimme Adrianmerellä. Keskiyön aikaan merimiehistä alkoi tuntua, että lähestyttiin maata. | |
Mutta Paavali sanoi sadanpäällikölle ja sotamiehille: "Jos nuo miehet eivät pysy laivassa, teidän on mahdotonta pelastua." | |
Meitä oli laivassa kaikkiaan kaksisataaseitsemänkymmentäkuusi henkeä. | |
Lähistöllä oli maatiloja, jotka omisti Publius, saaren ylin virkamies. Hän otti meidät luokseen ja piti meitä ystävällisesti vierainaan kolmen päivän ajan. | |
Tämän jälkeen tulivat saaren muutkin sairaat Paavalin luo, ja he saivat avun vaivoihinsa. | |
Kolmen kuukauden kuluttua lähdimme merelle laivassa, joka oli talvehtinut saarella. Laiva oli aleksandrialainen, ja sen keulassa oli Castorin ja Polluxin kuvat. | |
Roomalaiset kyllä olisivat kuulustelun jälkeen päästäneet minut vapaaksi, koska en ollut tehnyt mitään, mistä olisin ansainnut kuolemanrangaistuksen, [Ap. t. 26:32] | |
Täydet kaksi vuotta Paavali sitten asui omassa vuokra-asunnossaan ja otti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen. | |
Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa, [Luuk. 1:70, 24:25-27; Joh. 5:39; 1. Piet. 1:10] | |
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme, [Ap. t. 2:36; Hepr. 1:5] | |
ja häneltä minä olen saanut armon ja apostolinviran, jotta hänen nimensä kunniaksi johtaisin ihmisiä kaikista kansoista uskonkuuliaisuuteen. [1. Kor. 15:10; Gal. 1:15,16 | Room. 16:26] | |
Näitä Jeesuksen Kristuksen kutsumia olette myös te. [Room. 9:24] | |
Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille.* [1. Kor. 1:2,3; Gal. 1:3; Ef. 1:1,2] | |
Ensiksi kiitän Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalaani teistä kaikista, sillä teidän uskostanne kerrotaan kaikkialla. [Kol. 1:4; 1. Tess. 1:8; Filem. 1:5] | |
Jumala, jota henkeni voimalla palvelen julistaessani evankeliumia hänen Pojastaan, todistaa, että muistan teitä aina rukouksissani. [2. Kor. 1:23; Gal. 1:20; Fil. 1:8 | Fil. 1:3; 1. Tess. 1:2] | |
Alati rukoilen, että vihdoin saisin tulla teidän luoksenne, jos se on Jumalan tahto. [1. Tess. 3:10] | |
tai paremminkin, jotta puolin ja toisin saisimme rohkaisua yhteisestä uskostamme. [Room. 15:32 | Tit. 1:4; Filem. 1:6] | |
Teidän on syytä tietää, veljet, että olen monta kertaa suunnitellut matkaa luoksenne mutta tähän saakka minulle on aina tullut jokin este. Tahtoisin korjata satoa myös teidän luonanne, niin kuin olen korjannut muidenkin kansojen parissa. [Joh. 4:36 | Room. 15:22; 1. Tess. 2:18] | |
ja siksi haluaisin päästä julistamaan evankeliumia myös teille Roomassa asuville. | |
Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." [Hab. 2:4; Gal. 3:11; Hepr. 10:38] | |
Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. [Ap. t. 14:17, 17:27] | |
Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. [Ef. 4:17] | |
ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. [5. Moos. 4:15-18; Hes. 8:10] | |
Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. [Ps. 81:13; 1. Kor. 6:18; Ef. 4:19; 1. Piet. 4:3] | |
He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. | |
ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. [1. Moos. 19:5] | |
Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. | |
Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. [2. Sam. 12:5-7; Matt. 7:1-5; Joh. 8:7-9] | |
Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. [Ps. 110:5; Room. 1:18] | |
Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla. | |
Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä. | |
Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi. [1. Kor. 4:5; 2. Kor. 5:10] | |
Kuinka siis on? Sinä sanot itseäsi juutalaiseksi, sinä luotat lakiin ja ylpeilet Jumalastasi. [Room. 9:4+] | |
Sinä uskot olevasi sokeiden opastaja ja pimeydessä elävien valo, | |
ymmärtämättömien kasvattaja ja kokemattomien opettaja, kun sinulla on tieto ja totuus hallussasi lakiin kirjoitettuna. | |
Kuinka sinä, joka ylpeilet laista, häpäiset Jumalaa rikkomalla lakia? [Mal. 1:12] | |
On kirjoitettu: "Teidän vuoksenne pakanakansat pilkkaavat Jumalan nimeä." [Hes. 36:20; 1. Tim. 6:1] | |
Oikea juutalainen ei ole se, joka on juutalainen ulkonaisesti, eikä oikea ympärileikkaus ole se, joka on ulkonaisesti näkyvänä ruumiissa. [Matt. 3:9; Joh. 8:39; Room. 9:6-8; Gal. 6:15] | |
Oikea juutalainen on se, joka on juutalainen sisimmässään, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jota ei saa aikaan laki, vaan Henki. Tällainen juutalainen saa kiitoksen Jumalalta, ei ihmisiltä. [5. Moos. 10:16; Jer. 4:4; Ap. t. 7:51] | |
Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä? | |
tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä. | |
Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi. [Hes. 16:63] | |
Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, [Ap. t. 13:38,39, 17:30; Room. 5:9; 2. Kor. 5:19; Hepr. 9:15] | |
mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. [Gal. 2:16] | |
Oliko Abraham silloin ympärileikattu? Ei ollut, hän oli vielä ympärileikkaamaton. | |
Hän sai ympärileikkauksen merkin sen vakuudeksi, että hänet oli hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän ympärileikkaamattomana uskoi. Näin hänestä tuli kaikkien niiden isä, jotka uskovat ja jotka katsotaan vanhurskaiksi, vaikka he ovat ympärileikkaamattomia. [1. Moos. 17:11; Room. 3:22; Gal. 3:7] | |
Samoin hän on ympärileikattujen isä, jos nämä myös seuraavat sitä uskon tietä, jota isämme Abraham kulki ollessaan vielä ympärileikkaamaton. [Matt. 3:9; Luuk. 19:9] | |
Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. [Gal. 5:4,5] | |
Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, [2. Kor. 12:10; Jaak. 1:3; 1. Piet. 1:5-7] | |
Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. [2. Kor. 1:22] | |
Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. [1. Tess. 1:10] | |
Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. [Ef. 2:16; Kol. 1:20-22] | |
Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen. [1. Kor. 1:31] | |
Olihan synti maailmassa ennen lain antamistakin, mutta missä lakia ei ole, siellä ei synneistä pidetä kirjaa. [Room. 4:15] | |
Rikkomusta ei kuitenkaan voi verrata armoon. Yhden ainoan ihmisen rikkomus on tosin tuottanut kaikille kuoleman, mutta vielä paljon runsaammin ovat Jumalan armo ja hänen lahjansa tulleet yhden ainoan ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, ansiosta kaikkien osaksi. [Jes. 53:11; 2. Kor. 5:15] | |
Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden. | |
Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä? [1. Piet. 2:24] | |
Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. [2. Kor. 5:17; Ef. 2:6; Kol. 2:12] | |
Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa. [2. Kor. 5:15; Gal. 2:20] | |
Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. | |
Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. [1. Moos. 2:17; Jaak. 1:15 | Room. 5:18; 1. Kor. 15:22] | |
Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. [Room. 6:21, 8:8; Gal. 5:19] | |
Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina. [Room. 6:4, 8:4; 2. Kor. 3:6] | |
Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. [Joh. 15:22; Room. 4:15] | |
Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. | |
Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. [1. Moos. 6:5] | |
Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. | |
mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. [Jaak. 4:1; 1. Piet. 2:11] | |
Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.* [Eräissä käsikirjoituksissa on lisäys:"ja jotka eivät vaella lihan vaan Hengen mukaan."] [ 2. Kor. 5:17] | |
Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. [Room. 6:22; 1. Kor. 15:45; 2. Kor. 3:6] | |
Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, [2. Kor. 5:21; Gal. 3:13] | |
jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus. [Gal. 5:25] | |
Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen. | |
Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. [1. Kor. 3:16; 1. Joh. 3:24] |