Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku εγω (ego eg-o' ) I

Löytyi 1826 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Ap. t. 15:9	Hän ei tehnyt mitään eroa heidän ja meidän välillämme, vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla. [Ap. t. 10:43]
Ap. t. 15:10	Miksi te siis nyt uhmaatte Jumalaa ja panette opetuslasten harteille ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä me itse ole jaksaneet kantaa? [Luuk. 11:46; Gal. 3:10]
Ap. t. 15:13	Kun he olivat lopettaneet, alkoi Jaakob puhua. Hän sanoi: "Veljet, kuulkaa mitä sanon. [Gal. 2:9]
Ap. t. 15:17	jotta kaikki muutkin ihmiset etsisivät Herraa, kaikki kansat, jotka olen omikseni ottanut. Näin sanoo Herra,
Ap. t. 15:19	Tästä syystä ei mielestäni pidä hankaloittaa niiden elämää, jotka vieraista kansoista kääntyvät Jumalan puoleen.
Ap. t. 15:24	Me olemme kuulleet, että muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet, ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin. [Gal. 2:4]
Ap. t. 15:25	Siksi olemme yksimielisesti päättäneet lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme Barnabaksen ja Paavalin kanssa,
Ap. t. 15:26	jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.
Ap. t. 15:28	Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet:
Ap. t. 16:9	Yöllä Paavali näki näyn. Makedonialainen mies seisoi hänen edessään ja pyysi: "Tule meren yli tänne Makedoniaan ja auta meitä."
Ap. t. 16:10	Kun Paavali oli nähnyt tämän näyn, me hankkiuduimme heti lähtemään Makedoniaan, sillä ymmärsimme, että Jumala oli kutsunut meidät julistamaan evankeliumia siellä.
Ap. t. 16:15	ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin. Hän sanoi sitten meille: "Jos kerran pidätte minua Herraan uskovana, tulkaa kotiini ja jääkää vieraikseni." Hän vaatimalla vaati meitä tulemaan. [Hepr. 13:2]
Ap. t. 16:16	Kun taas olimme menossa rukouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat.
Ap. t. 16:17	Tyttö lähti Paavalin ja meidän muiden perään ja huusi: "Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!" [Mark 5:7]
Ap. t. 16:20	Kaupungin hallitusmiesten edessä he sanoivat: "Nämä miehet aiheuttavat levottomuutta kaupungissamme. He ovat juutalaisia
Ap. t. 16:21	ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska olemme roomalaisia."
Ap. t. 16:30	Hän vei heidät ulos ja kysyi: "Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?" [Ap. t. 2:37]
Ap. t. 16:37	Mutta Paavali vastasi oikeudenpalvelijoille: "He ovat tutkimatta ja tuomitsematta julkisesti ruoskittaneet meidät, Rooman kansalaiset, ja heittäneet meidät vankilaan. Nytkö he vähin äänin toimittaisivat meidät täältä pois? Ei, tulkoot itse päästämään meidät täältä." [Ap. t. 22:25]
Ap. t. 17:3	ja selitti ne heille. Hän osoitti, että Messiaan täytyi kärsiä ja nousta kuolleista, ja sanoi: "Juuri Jeesus, jota minä teille julistan, on tämä Messias, Kristus." [Luuk. 24:46, 18:28]
Ap. t. 17:20	Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mistä oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tietää."
Ap. t. 17:23	Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan.
Ap. t. 17:27	jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. "Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: [Jes. 55:6; Jer. 23:23; Room. 1:20]
Ap. t. 18:6	mutta juutalaiset väittivät herjaten vastaan. Silloin hän pudisti pölyn vaatteistaan ja sanoi: "Tulkoon teidän verenne teidän itsenne päälle! Minä en enää ole teistä vastuussa. Tästedes puhun pakanoille." [Matt. 10:14+ \| Matt. 27:25+ \| Ap. t. 3:26+]
Ap. t. 18:10	Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy sinun kimppuusi eikä tee sinulle pahaa. Tässä kaupungissa on paljon minun kansaani."
Ap. t. 18:15	Mutta kun te riitelette sanoista ja nimistä ja omasta laistanne, se on teidän asianne. Siinä minä en rupea tuomariksi."
Ap. t. 19:21	Näiden tapahtumien jälkeen Paavali Hengen johdatuksesta päätti matkata Makedonian ja Akhaian kautta Jerusalemiin ja sanoi: "Siellä käytyäni minun on mentävä myös Roomaan." [Ap. t. 20:22, 23:11; Room. 1:13, 15:25,28]
Ap. t. 19:25	Hän kutsui koolle nämä ja muut saman alan työntekijät ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meidän vaurautemme on tämän työn varassa.
Ap. t. 19:27	Tämä uhkaa saattaa meidän ammattimme huonoon huutoon, eikä siinä kaikki: voi käydä niin, että suuren jumalattaremme Artemiin temppeliä ei kohta enää pidetä minään ja hän menettää mahtinsa -- hän, jota koko Aasia ja koko maailma palvelee."
Ap. t. 19:37	Nämä miehet, jotka te toitte tänne, eivät ole temppelinryöstäjiä eivätkä liioin ole herjanneet meidän jumalatartamme.
Ap. t. 20:5	Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Troaksessa.
Ap. t. 20:6	Me muut purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä, ja viisi päivää matkattuamme saavuimme Troakseen heidän luokseen. Viivyimme sitten siellä viikon ajan.
Ap. t. 20:7	Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. [Ap. t. 2:46+]
Ap. t. 20:13	Menimme sitten laivaan ja purjehdimme kohti Assosta, jossa meidän oli määrä ottaa Paavali mukaamme; näin hän oli päättänyt, koska halusi mennä sinne jalan.
Ap. t. 20:14	Kun tapasimme toisemme Assoksessa, otimme hänet laivaan ja jatkoimme Mityleneen.
Ap. t. 20:19	Olen palvellut Herraa nöyrin mielin, kyyneleet silmissä, kaikissa koettelemuksissa, joita juutalaiset juonillaan ovat minulle aiheuttaneet.
Ap. t. 20:21	Sekä juutalaisia että kreikkalaisia olen todistuksellani taivuttanut kääntymään Jumalan puoleen ja uskomaan meidän Herraamme Jeesukseen. [Luuk. 24:47]
Ap. t. 20:22	"Nyt on Pyhä Henki sitonut minut ja vie minua Jerusalemiin, enkä tiedä, mitä siellä on osakseni tuleva.
Ap. t. 20:23	Tämän vain tiedän: joka kaupungissa Pyhä Henki vakuuttaa, että minua odottavat kahleet ja ahdinko. [Ap. t. 9:16]
Ap. t. 20:24	Eloon jäämiseni ei minulle kuitenkaan merkitse mitään sen rinnalla, että pääsen matkani päähän ja saatan loppuun Herralta Jeesukselta saamani palvelutehtävän: julistaa evankeliumia Jumalan armosta. [Ap. t. 21:13; 2. Tim. 4:7; Ilm. 12:11 \| Gal. 1:1]
Ap. t. 20:25	"Nyt tiedän, että te ette enää näe minua, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa olen elänyt ja julistanut Jumalan valtakuntaa.
Ap. t. 20:29	Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä. [Matt. 7:15+]
Ap. t. 20:34	Te tiedätte itse, että minä näillä käsilläni olen hankkinut itselleni ja tovereilleni sen, mitä olemme tarvinneet. [Ap. t. 18:3+]
Ap. t. 21:1	Niin siis erosimme heistä. Lähdimme merelle ja purjehdimme suoraan Kosin saareen, seuraavana päivänä Rodokseen ja sieltä Pataraan.
Ap. t. 21:5	Kun viikko oli kulunut, lähdimme taas matkaan, ja kaikki veljet vaimoineen ja lapsineen saattoivat meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Meren rannalla me yhdessä polvistuimme ja rukoilimme, [Ap. t. 20:36]
Ap. t. 21:7	Tyroksesta lähdettyämme purjehdimme Ptolemaikseen; sinne merimatkamme päättyi. Menimme tervehtimään veljiä ja viivyimme päivän heidän luonaan.
Ap. t. 21:11	Hän tuli luoksemme, otti Paavalilta vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja julisti: "Näin sanoo Pyhä Henki: tällä tavoin juutalaiset Jerusalemissa sitovat sen miehen, jonka vyö tämä on, ja luovuttavat hänet pakanoiden käsiin." [Ap. t. 20:23]
Ap. t. 21:12	Tämän kuultuamme me yhdessä Kesarean uskovien kanssa pyysimme, ettei Paavali menisi Jerusalemiin.
Ap. t. 21:13	Mutta Paavali sanoi: "Miksi te tuollaista puhutte, miksi itkette ja raastatte minun sydäntäni? Minä olen valmis kahleisiin ja kuolemaankin Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden." [Ap. t. 20:24]
Ap. t. 21:16	Muutamat opetuslapset lähtivät mukaan ja saattoivat meidät majapaikkaan Mnason-nimisen kyproslaisen miehen luo. Mnason oli varhaisimpia opetuslapsia.
Ap. t. 21:17	Kun saavuimme Jerusalemiin, veljet ottivat meidät iloiten vastaan.
Ap. t. 21:18	Heti seuraavana päivänä Paavali lähti meidän kanssamme tapaamaan Jaakobia, ja kaikki vanhimmatkin kokoontuivat paikalle. [Ap. t. 15:13; Gal. 1:19]
Ap. t. 21:23	"Tee neuvomme mukaan: Täällä on neljä miestä, jotka ovat antaneet uhrilupauksen.
Ap. t. 21:25	Uskoon tulleiden pakanoiden asian me jo olemme ratkaisseet. Me olemme kirjeitse ilmoittaneet heille, että heidän tulee karttaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja myös lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta." [Ap. t. 15:29]
Ap. t. 21:37	Kun Paavalia jo oltiin viemässä sisälle kasarmiin, hän kysyi komentajalta: "Saanko sanoa sinulle pari sanaa?" "Puhutko sinä kreikkaa!" ihmetteli komentaja.
Ap. t. 21:39	Paavali vastasi: "Minä olen juutalainen, kotoisin Kilikian Tarsoksesta, jonka kaikki varmaankin tuntevat. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."
Ap. t. 22:1	"Veljet ja isät! Kuulkaa, mitä nyt sanon puolustuksekseni."
Ap. t. 22:3	"Minä olen juutalainen. Olen syntynyt Kilikian Tarsoksessa mutta kasvanut tässä kaupungissa. Gamalielin oppilaana minut on kasvatettu isiemme lain kaikkien vaatimusten mukaan. Kiivaasti minä taistelin Jumalan puolesta, juuri niin kuin te kaikki tänään teette. [Ap. t. 5:34, 26:5; Gal. 1:13,14; Fil. 3:5,6]
Ap. t. 22:5	Tämän voi ylipappi ja koko vanhimpien neuvosto todistaa. Heiltä minä myös sain valtuudet, Damaskoksen veljille osoitetut kirjeet, kun lähdin sinne vangitsemaan siellä olevia kristittyjä ja tuomaan heidät Jerusalemiin rangaistaviksi. Ap. 22:5-16:[ Ap. t. 9:1-18, 26:12-18]
Ap. t. 22:6	"Mutta matkalla, kun jo olin lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti puolenpäivän aikaan yhtäkkiä kirkas valo ympärilleni.
Ap. t. 22:7	Kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua?'
Ap. t. 22:8	Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?' Ääni vastasi: 'Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat.' [1. Kor. 9:1, 15:8]
Ap. t. 22:9	Ne, jotka olivat kanssani, näkivät valon mutta eivät kuulleet sen ääntä, joka minulle puhui. [Dan. 10:7]
Ap. t. 22:10	Minä kysyin: 'Herra, mitä minun tulee tehdä?' Herra sanoi minulle: 'Nouse ja mene Damaskokseen. Siellä saat kuulla kaiken, mitä sinun tehtäväksesi on määrätty.'
Ap. t. 22:11	Minä en nähnyt mitään, koska kirkas valo oli sokaissut minut, ja siksi matkatoverieni oli talutettava minua. Niin sitten saavuin Damaskokseen.
Ap. t. 22:13	Hän tuli luokseni ja sanoi: 'Saul, veljeni, palautukoon näkösi!' Samassa näköni palasi ja näin hänet.
Ap. t. 22:14	Hän sanoi: 'Isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen oman äänensä. [Gal. 1:15,16]
Ap. t. 22:17	"Kun sitten olin palannut Jerusalemiin ja olin temppelissä rukoilemassa, jouduin hurmoksiin
Ap. t. 22:18	ja näin Herran. Hän sanoi minulle: 'Lähde heti Jerusalemista, älä viivyttele. Täällä sinua ei kuunnella, kun todistat minusta.'
Ap. t. 22:19	Minä sanoin: 'Herra, hehän tietävät, että minä kuljin synagogasta synagogaan ja vangitsin ja ruoskitin niitä, jotka uskovat sinuun.
Ap. t. 22:21	Mutta hän sanoi minulle: 'Mene, minä lähetän sinut kauas toisten kansojen keskuuteen.'" [Ap. t. 3:26+]
Ap. t. 22:27	Komentaja tuli paikalle ja kysyi Paavalilta: "Oletko todella Rooman kansalainen?" Kun Paavali vastasi myöntävästi,
Ap. t. 22:28	komentaja sanoi: "Minä olen maksanut kansalaisuudestani suuret rahat." "Minulla se on ollut syntymästä saakka", vastasi Paavali.
Ap. t. 23:1	Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Veljet! Koko elämäni, tähän päivään asti, minä olen elänyt Jumalan edessä vilpittömästi, omaatuntoani loukkaamatta." [Ap. t. 24:16; 2. Tim. 1:3; Hepr. 13:18; 1. Piet. 3:16]
Ap. t. 23:3	Paavali sanoi hänelle: "Sinä saat vielä iskun Jumalan kädestä, sinä kalkilla valkaistu seinä! Sinä istut oikeutta tuomitaksesi minut lain mukaan, mutta teet vastoin lakia ja käsket lyödä minua." [Hes. 13:10-12; Matt. 23:27 \| 5. Moos. 25:1,2]
Ap. t. 23:6	Osa neuvostosta oli saddukeuksia, osa fariseuksia, ja tämän tietäen Paavali sanoi kuuluvalla äänellä: "Veljet! Minä olen fariseus, ja fariseuksia ovat isänikin olleet. Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen." [Ap. t. 24:21, 26:6, 28:20]
Ap. t. 23:11	Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: "Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa." [Ap. t. 18:9, 27:23]
Ap. t. 23:15	Esittäkää te nyt koko neuvoston nimissä komentajalle, että hän lähettäisi Paavalin luoksenne. Sanokaa, että haluatte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Me olemme valmiina ja surmaamme hänet, ennen kuin hän ehtii perille."
Ap. t. 23:18	Sadanpäällikkö otti nuorukaisen mukaansa, vei hänet komentajan luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan tämän nuoren miehen sinun puheillesi. Hänellä on sinulle jotakin asiaa."
Ap. t. 23:19	Komentaja otti nuorukaista kädestä, vei hänet syrjään ja kysyi: "Mitä asiaa sinulla on minulle?"
Ap. t. 23:22	Komentaja sanoi sisarenpojalle: "Älä kerro kenellekään, että olet paljastanut hankkeen minulle." Sitten hän lähetti nuorukaisen pois.
Ap. t. 23:30	Koska tietooni on tullut, että tätä miestä vastaan on vireillä salahanke, lähetän hänet nyt viipymättä sinun luoksesi. Niille, jotka häntä syyttävät, olen myös tehnyt tiettäväksi, että heidän on esitettävä syytteensä sinun edessäsi."
Ap. t. 24:4	En halua vaivata sinua pitkään, pyydän vain, että hetken aikaa hyväntahtoisesti kuuntelisit meitä.
Ap. t. 24:8	Häntä kuulustelemalla voit itse päästä perille kaikesta siitä, mistä me häntä syytämme." [Ap. t. 23:30]
Ap. t. 24:11	Siitä, kun tulin Jerusalemiin rukoilemaan, ei ole enempää kuin kaksitoista päivää -- tämän voit itse tarkistaa. [Ap. t. 21:17]
Ap. t. 24:12	Minun ei ole havaittu väittelevän kenenkään kanssa eikä kiihottavan kansaa, ei temppelissä, ei synagogissa eikä kaupungilla. [Ap. t. 25:8, 28:17]
Ap. t. 24:13	Liioin eivät nämä miehet voi edessäsi näyttää toteen sitä, mistä he nyt minua syyttävät.
Ap. t. 24:17	"Oltuani vuosikausia poissa tulin nyt tuomaan kansalleni rahalahjaa ja toimittamaan uhreja. [Ap. t. 21:26; Room. 15:25; Gal. 2:10]
Ap. t. 24:18	Juuri näissä tehtävissä minä temppelissä olin, kun eräät Aasiasta tulleet juutalaiset tapasivat minut. Olin puhdistautunut, väkeä ei ollut koolla eikä mellakasta tietoakaan. [Ap. t. 21:26,27]
Ap. t. 24:19	Noiden miesten pitäisi olla itse täällä sinun edessäsi minua syyttämässä, jos heillä on jotakin minua vastaan.
Ap. t. 24:20	Tai sanokoot nämä, minkä rikkomuksen he havaitsivat silloin, kun seisoin neuvoston edessä.
Ap. t. 24:21	Yhdestä lauseestako tässä on kysymys, siitä, että heidän edessään huusin: 'Kuolleiden ylösnousemuksen tähden minä tänään olen teidän tuomittavananne'?" [Ap. t. 23:6,8]
Ap. t. 25:9	Festus kuitenkin halusi päästä hyviin väleihin juutalaisten kanssa. Siksi hän kysyi Paavalilta: "Tahdotko lähteä Jerusalemiin? Asiasi ratkaistaisiin siellä minun johdollani." [Ap. t. 24:27]
Ap. t. 25:10	Paavali vastasi: "Minä seison nyt keisarin tuomioistuimen edessä, ja sen edessä minun asiani on ratkaistava. Juutalaisia vastaan en ole millään tavoin rikkonut, niin kuin itsekin hyvin tiedät.
Ap. t. 25:11	Jos kuitenkin olisin syyllistynyt johonkin rikokseen, josta seuraa kuolemanrangaistus, olen kyllä valmis kuolemaan. Mutta jos näiden miesten syytöksissä ei ole mitään perää, ei kukaan voi luovuttaa minua heidän käsiinsä. Minä vetoan keisariin." [Ap. t. 28:19]
Ap. t. 25:15	Jerusalemissa käydessäni juutalaisten ylipapit ja vanhimmat esittivät syytteen häntä vastaan ja vaativat hänelle tuomiota.
Ap. t. 25:18	Syyttäjät asettuivat hänen ympärilleen mutta eivät syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikkomuksesta kuin odotin. [Ap. t. 18:14]
Ap. t. 25:20	Kun en ole perehtynyt tällaisten riitojen selvittelyyn, kysyin, tahtoisiko hän lähteä Jerusalemiin ja antaa ratkaista asiansa siellä.
Ap. t. 25:24	Festus sanoi: "Kuningas Agrippa ja kaikki te muut, jotka olette täällä! Tässä näette miehen, jonka tähden juutalaiset sekä Jerusalemissa että täällä ovat joukolla ahdistaneet minua ja vaatimalla vaatineet, ettei hänen saa antaa elää. [Ap. t. 22:22]
Ap. t. 25:25	En ole kuitenkaan todennut hänen tehneen mitään sellaista, mistä seuraisi kuolemanrangaistus. Mutta nyt hän on itse vedonnut keisarilliseen majesteettiin, ja siksi olen päättänyt lähettää hänet keisarin eteen. [Ap. t. 23:9,29]
Ap. t. 25:27	Eihän olisi asianmukaista lähettää vankia matkaan ilmoittamatta samalla, mistä häntä syytetään."

Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >