header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku δε (de deh) but

Löytyi 2461 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Kor. 14:30 

Jos joku muu läsnäolijoista saa ilmestyksen, edellisen puhujan tulee vaieta.

1. Kor. 14:35 

Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa. [1. Tim. 2:11,12]

1. Kor. 14:38 

Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä.

1. Kor. 14:40 

Kaiken on vain tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä. [Kol. 2:5]

1. Kor. 15:1 

Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, 1. 15:1,2:[ Room. 1:16+ : 1. Kor. 3:5+]

1. Kor. 15:6 

Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois.

1. Kor. 15:8 

Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt. [Ap. t. 9:5; 1. Kor. 9:1]

1. Kor. 15:10 

Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani. [Room. 15:18; 1. Kor. 3:10]

1. Kor. 15:12 

Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? [Mark. 12:18]

1. Kor. 15:13 

Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista.

1. Kor. 15:14 

Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.

1. Kor. 15:15 

Silloin nähdään, että olemme antaneet Jumalasta väärän todistuksen, kun olemme väittäneet hänen herättäneen Kristuksen -- mitä hän siis ei ole tehnyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. [Ap. t. 2:32+]

1. Kor. 15:17 

Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa.

1. Kor. 15:20 

Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. [Ap. t. 26:23+]

1. Kor. 15:23 

jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee. [1. Tess. 4:15; Ilm. 20:4,5]

1. Kor. 15:27 

Sillä "Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken". Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. [Ps. 8:7; Ef. 1:22; Hepr. 2:8]

1. Kor. 15:28 

Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea. [1. Kor. 3:23, 11:3]

1. Kor. 15:35 

Joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet herätetään? Millainen ruumis heillä silloin on?"

1. Kor. 15:38 

Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu.

1. Kor. 15:39 

Ei kaikkien elollisten ruumis ole samanlainen, vaan ihmisellä on oma ruumiinsa, nelijalkaisilla omansa, linnuilla omansa ja kaloilla omansa.

1. Kor. 15:40 

On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. [Matt. 13:43]

1. Kor. 15:50 

Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. [Joh. 3:6]

1. Kor. 15:51 

Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, 1. 15:51,52:[ Matt. 24:31; 1. Tess. 4:15-17; Ilm. 11:15]

1. Kor. 15:54 

Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: -- Kuolema on nielty ja voitto saatu. [Jes. 25:8]

1. Kor. 15:56 

Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. [1. Moos. 3:3 | Room. 3:20+]

1. Kor. 15:57 

Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! [Room. 8:37; 2. Kor. 2:14]

1. Kor. 16:1 

Kun keräätte varoja Jerusalemin pyhille, noudattakaa niitä ohjeita, jotka olen antanut Galatian seurakunnille: [Room. 15:25+]

1. Kor. 16:3 

Sitten kun tulen, lähetän teidän valitsemanne ja valtuuttamanne henkilöt viemään lahjaanne Jerusalemiin.

1. Kor. 16:4 

Jos minun itsenikin on syytä lähteä matkaan, niin matkustamme yhdessä.

1. Kor. 16:5 

Aion tulla teidän luoksenne käytyäni Makedonian seurakunnissa; matkustan näet Makedonian kautta. [2. Kor. 1:16]

1. Kor. 16:6 

Voin jäädä teidän luoksenne joksikin aikaa, ehkä koko talveksikin. Sitten voitte varustaa minut matkaan, minne taas lähdenkin.

1. Kor. 16:8 

Jään tänne Efesokseen helluntaihin saakka,

1. Kor. 16:10 

Kun Timoteus tulee, katsokaa ettei hänen tarvitse olla siellä mistään huolissaan. Hän tekee Herran työtä niin kuin minäkin, [1. Kor. 4:17]

1. Kor. 16:11 

kenenkään ei pidä halveksia häntä. Auttakaa hänet sitten onnellisesti paluumatkalle. Odotan häntä täällä muiden veljien kanssa. [1. Tim. 4:12]

1. Kor. 16:12 

Veli Apollosta olen kovasti kehottanut lähtemään muiden veljien kanssa teidän luoksenne, mutta hänen matkansa ei nyt voinut toteutua. Hän tulee sitten kun saa sopivan tilaisuuden. [Ap. t. 18:24]

1. Kor. 16:15 

Minulla on teille pyyntö, veljet. Niin kuin tiedätte, Stefanas ja hänen perheväkensä ovat ensi hedelmä työstämme Akhaiassa, ja he ovat antautuneet palvelemaan pyhiä. [1. Kor. 1:16]

1. Kor. 16:17 

Olen iloinen siitä, että Stefanas, Fortunatus ja Akaikos ovat tulleet tänne. He korvaavat minulle sen, että joudun olemaan erossa teistä.

2. Kor. 1:6 

Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. [2. Kor. 4:15; 2. Tim. 2:10]

2. Kor. 1:12 

Me ylpeilemme siitä, että kaikkialla maailmassa ja varsinkin teidän keskuudessanne olemme noudattaneet Jumalan vaatimaa yksinkertaisuutta ja vilpittömyyttä. Tämä on omantuntommekin todistus. Meitä on ohjannut Jumalan armo eikä inhimillinen viisaus. [1. Kor. 2:4; 2. Kor. 2:17; 1. Tess. 2:10]

2. Kor. 1:13 

Tarkoitamme kirjeissämme vain sitä, minkä voitte niistä lukea ja ymmärtää. Toivon, että opitte täysin ymmärtämään,

2. Kor. 1:18 

Jumala voi todistaa, etten sano teille sekä: "Kyllä", että: "Ei." [1. Kor. 1:9; 1. Tess. 5:24]

2. Kor. 1:21 

Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: 2. 1:21,22:[ Room. 8:16+]

2. Kor. 1:23 

Kutsun Jumalan todistajaksi ja vakuutan oman henkeni kautta, että olen lykännyt Korintin-matkaani vain teitä säästääkseni. [Room. 1:9+]

2. Kor. 2:5 

Jos joku on tuottanut surua, hän ei ole tuottanut sitä vain minulle vaan teille kaikille -- ainakin jossain määrin, etten nyt liioittelisi. [1. Kor. 5:2]

2. Kor. 2:10 

Kenelle te annatte anteeksi, hänelle annan minäkin, ja kun olen antanut anteeksi -- jos nyt jotakin anteeksi annettavaa on -- olen tehnyt sen teidän takianne Kristuksen edessä,

2. Kor. 2:12 

Lähdin sitten Troakseen julistamaan Kristuksen evankeliumia, ja siellä minulle avautui ovi Herran työhön.

2. Kor. 2:14 

Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! [1. Kor. 15:57]

2. Kor. 2:16 

Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? [Luuk. 2:34; 1. Piet. 2:7,8]

2. Kor. 3:4 

Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan.

2. Kor. 3:6 

ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi. [Luuk. 22:20+ | Joh. 6:63]

2. Kor. 3:7 

Jo kuolemaa palveleva virka, jonka säädökset oli kaiverrettu kivitauluihin, säteili sellaista kirkkautta, että israelilaiset eivät voineet katsoa Moosesta kasvoihin. Ja kuitenkin hänen kasvojensa kirkkaus oli katoavaa. [2. Moos. 34:29,30]

2. Kor. 3:16 

Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois. [2. Moos. 34:34; Room. 11:23]

2. Kor. 3:17 

Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. [Room. 8:15; Gal. 5:1]

2. Kor. 3:18 

Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. [Room. 8:29+]

2. Kor. 4:3 

Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen. [1. Kor. 1:18; 2. Kor. 2:15; 2. Tess. 2:9,10]

2. Kor. 4:5 

Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä.

2. Kor. 4:7 

Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. [1. Kor. 2:5; 2. Kor. 3:5, 12:9]

2. Kor. 4:12 

Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. [2. Kor. 13:9]

2. Kor. 4:13 

Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: "Minä uskon, ja siksi puhun." Niin mekin puhumme, koska uskomme. [Ps. 116:10]

2. Kor. 4:18 

Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti. [Room. 8:24; Hepr. 11:1]

2. Kor. 5:5 

Juuri tähän Jumala on valmistanut meidät, ja vakuudeksi hän on antanut meille Hengen. [2. Kor. 1:22]

2. Kor. 5:8 

Mutta mielemme on turvallinen, vaikka haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo. [Fil. 1:23]

2. Kor. 5:11 

Kun siis tiedämme, mitä Herran pelko on, me koetamme saavuttaa ihmisten luottamuksen. Jumala kyllä näkee, millaisia me olemme, ja toivon teidänkin sisimmässänne näkevän sen. [2. Kor. 4:2]

2. Kor. 5:18 

Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. [Room. 5:10; 2. Kor. 3:6]

2. Kor. 6:1 

Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! [1. Kor. 3:9; 2. Kor. 1:24, 5:20]

2. Kor. 6:10 

murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken. [2. Kor. 7:4; Fil. 2:17 | Ap. t. 3:6; 2. Kor. 8:9]

2. Kor. 6:12 

siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas. [2. Kor. 7:2,3]

2. Kor. 6:13 

Antakaa vastalahja -- puhun kuin lapsilleni -- avartukaa tekin!

2. Kor. 6:15 

Voivatko Kristus ja Beliar* olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko? [Beliar, joka on johdettu hyödyttömyyttä, mitättömyyttä tarkoittavasta heprean sanasta belija'al, on tässä Jumalan vastustajan nimitys.] [1. Kun. 18:21; 1. Kor. 10:20,21]

2. Kor. 6:16 

Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: -- Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani. [1. Kor. 10:14+ | 1. Kor. 3:16 | 3. Moos. 26:11,12; Hes. 37:27]

2. Kor. 7:7 

Hänen tulonsa lisäksi meitä lohdutti myös se rohkaisu, jota hän oli saanut teidän luonanne. Hän kertoi, kuinka te ikävöitte minua, kuinka nyt surette ja kuinka kiivaasti pidätte minun puoltani, ja se on vielä enemmän ilahduttanut minua.

2. Kor. 7:10 

Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman. [Luuk. 18:13,14]

2. Kor. 7:13 

Tämä on meitä rohkaissut. Mutta vielä tätä rohkaisuakin enemmän meitä on ilahduttanut Tituksen ilo siitä, että hän voi nyt ajatella teitä kaikkia huojentunein mielin.

2. Kor. 8:1 

Veljet, tahdomme teidän tietävän, millaisen armon Jumala on suonut Makedonian seurakunnille. [Room. 15:26]

2. Kor. 8:11 

Saattakaa työnne nyt loppuun! Halusitte sitä innokkaasti, viekää se siis päätökseen mahdollisuuksienne mukaan! [Fil. 2:13]

2. Kor. 8:16 

Kiitos Jumalalle, joka on sytyttänyt myös Tituksen sydämeen saman innon toimia teidän hyväksenne.

2. Kor. 8:17 

Hän suostui pyyntööni; itse asiassa hän on niin innostunut, että hän nyt omasta halustaan lähtee teidän luoksenne.

2. Kor. 8:18 

Lähetämme hänen mukanaan matkaan myös erään toisen veljen, jonka toimintaa evankeliumin hyväksi kiitetään kaikissa seurakunnissa. [2. Kor. 12:18]

2. Kor. 8:19 

Lisäksi seurakunnat ovat valinneet hänet meidän matkatoveriksemme viemään tätä rakkaudenlahjaa, josta olemme huolehtineet Jumalan kunniaksi ja osoittaaksemme omaa alttiuttamme. [1. Kor. 16:3,4 | Gal. 2:10]

2. Kor. 8:22 

Lähetämme yhdessä heidän kanssaan matkaan vielä erään veljemme, jonka innon olemme voineet todeta monissa tilanteissa ja joka on nyt entistäkin paljon innokkaampi, koska hän luottaa lujasti teihin.

2. Kor. 9:3 

Lähetän nyt veljet matkaan varmistaakseni, etten ole turhaan kehunut teitä tässä asiassa vaan että te olette valmiita, niin kuin olen sanonut.

2. Kor. 9:6 

Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. [Sananl. 11:24,25; Mal. 3:10; Gal. 6:7,8]

2. Kor. 9:8 

Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. [Sananl. 28:27; Ap. t. 10:4; Fil. 4:19]

2. Kor. 9:10 

Hän, joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. [Jes. 55:10; Hoos. 10:12]

2. Kor. 10:1 

Minä, Paavali, kehotan teitä vedoten Kristuksen lempeyteen ja hyvyyteen, minä, joka kuulemma teidän edessänne olen nöyrä mutta välimatkan päästä puhun teille rohkeasti. [Matt. 11:29; Room. 12:1; 1. Kor. 2:3]

2. Kor. 10:2 

Pyydän, ettei minun teidän luonanne tarvitsisi turvautua tähän rohkeuteen -- aikomukseni on näet käydä eräiden kimppuun, jotka katsovat meidän toimivan niin kuin tämän maailman ihmiset. [1. Kor. 4:19]

2. Kor. 10:10 

Erääthän sanovat: "Hänen kirjeensä ovat kyllä ankaria ja kiivaita, mutta hänen oma esiintymisensä on avutonta ja puheensa mitätöntä."

2. Kor. 10:13 

Me taas emme ylpeile kohtuuttomasti, vaan sen mittapuun mukaan, jonka Jumala on meille antanut määrätessään, että työkenttämme ulottuu teihinkin asti. [Room. 12:3+]

2. Kor. 10:15 

Emme ylpeile kohtuuttomasti emmekä toisten vaivannäöstä. Sen sijaan toivomme, että uskonne kasvaessa mekin pääsemme teidän keskuudessanne vielä paljon suurempaan arvoon saamamme tehtävän toteuttajina. 2. 10:15,16:[ Room. 15:20]

2. Kor. 10:17 

"Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta." [Jer. 9:23; 1. Kor. 1:31]

2. Kor. 11:3 

Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavalasti petti Eevan, teidän mielenne turmeltuu ettekä te enää ole vilpittömiä ja puhtaita suhteessanne Kristukseen. [1. Moos. 3:1-13; 1. Tim. 2:14]

2. Kor. 11:6 

Puhetaitoni on ehkä kehno, mutta tietoni ei, ja tietoni olen kaikin tavoin, kaikissa asioissa saattanut teidän nähtäväksenne. [1. Kor. 1:17, 2:13; 2. Kor. 4:2, 5:11]

2. Kor. 11:12 

Näin minä toimin nyt ja edelleenkin, jotta en antaisi halukkaille tilaisuutta ylpeilemiseen; eivät he ole hiukkaakaan meitä parempia.

2. Kor. 11:16 

Toistan vielä: älkää pitäkö minua järjettömänä. Mutta vaikka olisinkin hullu, niin antakaa minun olla hullu, jotta minäkin voisin hiukan kerskailla. [2. Kor. 12:6]

2. Kor. 11:21 

Häpeäkseni totean, että olemme olleet heikkoja. Mutta mitä joku toinen uskaltaa -- puhun nyt kuin järjetön -- uskallan minäkin. [2. Kor. 10:10]

2. Kor. 12:1 

Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. [Ap. t. 9:3,4, 18:9,10, 22:17,18; 1. Kor. 15:8; Gal. 1:12]

2. Kor. 12:5 

Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani. [2. Kor. 11:30]

2. Kor. 12:6 

Vaikka tahtoisinkin ylpeillä, en olisi mieletön, sillä puheeni on totta. Sitä en kuitenkaan tee, jottei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin hän minusta näkee tai kuulee.

2. Kor. 12:15 

Pelastaakseni teidät uhraan mielihyvin omat varani, uhraan vaikka itsenikin. Rakastatteko te minua vähemmän siksi, että minä rakastan teitä niin suuresti? [Fil. 2:17; 1. Tess. 2:8 | 2. Kor. 6:12,13]

2. Kor. 12:16 

Vaikka niinkin, mutta rasituksena en ole teille ollut. Mutta ehkäpä olen petkuttanut teitä, viekas kun olen?
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25>