Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 43 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Herra sanoi: "Minä annan kirkkauteni kulkea sinun ohitsesi ja lausun sinun edessäsi nimen Jahve*. Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon." 2. 33:19,:[ 2. 34:5 Ks. alaviitettä kohtaan 3:14.] [ Room. 9:15] | |
Älkää kajotko mihinkään, mikä on julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi. Jos teette, kuten Herra on käskenyt, hän antaa vihansa lauhtua, hän säälii ja armahtaa teitä ja antaa teidän kasvaa suureksi kansaksi, kuten hän on teidän esi-isillenne vannonut. | |
ja Herra on teille armollinen ja kääntää teidän kohtalonne. Hän kokoaa teidät jälleen yhteen niiden kansojen joukosta, joiden sekaan hän on teidät hajottanut. [Ps. 106:45; Jer. 29:14, 32:37; 2. Makk. 2:18] | |
Anna kansallesi sen synnit anteeksi, millä tavoin se onkin sinua vastaan rikkonut, ja salli sen päästä vangitsijoittensa armoihin, niin että he säälivät sitä. | |
Mutta Herra armahti israelilaisia ja osoitti heille laupeutensa. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemänsä liiton tähden hän ei tahtonut tuhota heitä. Hän kääntyi heidän puoleensa eikä vielä silloin heittänyt heitä pois kasvojensa edestä. [1. Moos. 17:2; 2. Moos. 2:24; 3. Moos. 26:42] | |
Niinpä Herra ei säästänyt tämän kansan nuorukaisia eikä armahtanut sen orpoja ja leskiä, sillä ilkeitä ja pahoja he ovat, koko kansa, jokainen suu puhuu herjasanoja. Vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään. | |
Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset. Kohdun hedelmää he eivät sääli, eivät armahda lasta. | |
Herra armahtaa Jaakobia ja ottaa jälleen Israelin omaksi kansakseen, ja se saa rauhassa asua omassa maassaan. Siihen maahan asettuneet muukalaiset liittyvät Jaakobin jälkeläisiin ja sulautuvat heihin. [Jes. 56:6,7] | |
ja kun oksat kuivettuvat risuiksi, naiset tulevat ja katkovat ne polttopuiksi. Se kansa hylkää viisauden. Siksi sen luoja ei sitä sääli, hän, joka sen loi, ei sitä armahda. | |
Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat! [Ps. 2:12; Sananl. 16:20; Jer. 17:7] | |
Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano, ei heitä ahdista helle eikä auringon polte, sillä heitä ohjaa heidän armahtajansa, joka vie heidät lähteiden ääreen. [Ps. 121:6; Jes. 41:18, 43:20; Ilm. 7:16] | |
Riemuitkaa, taivaat! Iloitse, maa! Ratketkaa riemuun, te vuoret! Herra lohduttaa kansaansa, hän hoivaa köyhiä lapsiaan. [Jes. 44:23] | |
-- Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. | |
Vain tuokioksi, vihani vimmassa, minä käänsin kasvoni sinusta pois, mutta minä armahdan sinua, minun uskollisuuteni on ikuinen, sanoo Herra, sinun lunastajasi. | |
Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi. [Matt. 24:35] | |
Hylätköön jumalaton tiensä ja väärintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo, sillä hän armahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas. [5. Moos. 4:30+ | Ps. 130:4; Luuk. 15:20] | |
Muukalaiset rakentavat sinun muurisi, heidän kuninkaansa palvelevat sinua. Vihassani olen sinua lyönyt, mutta rakkaudessani minä sinua armahdan. [Jes. 54:8] | |
Heillä on käsissään jouset ja sotakirveet, he ovat julmia, he ovat armottomia. Heidän huutonsa on kuin meren pauhu, he ratsastavat hevosilla valmiina hyökkäämään sinua vastaan, tytär Siion. | |
Mutta sen jälkeen kun olen temmannut ne pois, minä armahdan niitä. Minä annan jokaisen kansan palata omaan maahansa ja omalle perintömaalleen. | |
Minä lyön heidät murskaksi toinen toistaan vasten, myös isät ja pojat toinen toistaan vasten, sanoo Herra. Minä en säästä heitä. Armotta ja säälimättä minä teen heistä kaikista lopun." | |
Sen jälkeen, sanoo Herra, minä jätän Juudan kuninkaan Sidkian, hänen hovinsa ja kansan -- ne, jotka tässä kaupungissa ovat säästyneet rutolta, miekalta ja nälältä -- Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin armoille. He joutuvat vihollistensa käsiin, kaikkien niiden käsiin, jotka tavoittelevat heidän henkeään. Nebukadnessar lyö heidät kuoliaaksi miekan terällä, hän ei tunne sääliä, ei säästä eikä armahda! [Jer. 32:3-5, 34:2,3] | |
Näin sanoo Herra: -- Minä pystytän jälleen Jaakobin teltat, minä armahdan hänen asuinsijojaan. Kaupunki rakennetaan kukkulalleen, palatsi on seisova entisellä paikallaan. | |
Eikö Efraim ole minun rakas poikani, silmieni ilo? Vaikka puhunkin Efraimia vastaan, en voi häntä unohtaa. Minun sydämeni heltyy, en voi olla armahtamatta häntä, sanoo Herra. | |
yhtä varmaa on se, että minä en hylkää Jaakobin enkä palvelijani Daavidin jälkeläisiä. Heistä minä valitsen kuninkaita hallitsemaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisiä. Minä armahdan kansaani ja käännän sen kohtalon." [5. Moos. 30:3] | |
Minä osoitan teille laupeutta, niin että hän armahtaa teitä ja antaa teidän palata omaan maahanne.' | |
Heillä on käsissään jouset ja sotakirveet, he ovat julmia, he ovat armottomia. Heidän huutonsa on kuin meren pauhu, he ratsastavat hevosilla valmiina hyökkäämään sinua vastaan, tytär Babylon. | |
"Sen tähden sanoo Herra Jumala: Nyt minä käännän Jaakobin kohtalon, armahdan koko Israelin heimon ja puolustan kiivaasti pyhän nimeni kunniaa. | |
Hoosean vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären. Herra sanoi Hoosealle: "Anna hänelle nimeksi Lo-Ruhama, sillä minä en enää osoita rakkautta Israelia kohtaan enkä anna sille anteeksi.* [Nimi Lo-Ruhama merkitsee 'ei-rakastettu'.] | |
Mutta Juudan heimoa minä rakastan. Minä itse pelastan heidät, sillä minä olen heidän Jumalansa. Minä pelastan heidät, mutta en jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä sotavaunuilla." [Ps. 20:8, 33:16,17; Jes. 30:15] | |
Sanokaa silloin veljillenne: "Te olette 'Minun kansani'!" Sanokaa sisarillenne: "Teidän nimenne on 'Rakastettu'!" | |
Hänen lapsiaan en rakasta, he ovat porton lapsia. | |
Minä kylvän Israelin tähän maahan omaksi kansakseni. Minä rakastan Lo-Ruhamaa, minä sanon Lo-Ammille: "Sinä olet minun kansani!" Ja hän vastaa minulle: "Sinä olet minun Jumalani!" [Hoos. 2:1] | |
Assyria ei meitä auta, ratsuihin emme enää turvaudu. Emme sano enää omien kättemme töille: 'Jumalamme!' Vain sinulta, Herra, saa orpo osakseen rakkautta." | |
Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen. | |
Herra, minä olen kuullut sanomasi, ja minä pelkään. Tee myös tänään niitä tekoja, joita olet ennen tehnyt, anna meidän nähdä ne. Vaikka vihastut, armahda meitä. | |
Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta." [2. Aik. 36:21+] | |
Minä teen Juudan heimosta vahvan, ja Joosefin heimoa minä autan. Minä annan niiden palata takaisin, sillä minä armahdan kansaani. He ovat jälleen minun omiani, ikään kuin en olisi koskaan heitä hylännyt. Minä olen Herra, heidän Jumalansa, minä kuulen heidän rukouksensa. [Sak. 13:9] | |
Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. | |
Sinä nouset ja armahdat Siionia. Sen aika on tullut, armon aika. | |
Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. | |
Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen. | |
Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. [Ps. 32:3-5; 1. Joh. 1:9] | |
Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa. |