Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku נשא (nasa' naw-saw' or נסה nacah (Ps 4:6) naw-saw' ) (bare

Löytyi 609 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 4:13	Kain sanoi Herralle: "Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa.
1. Moos. 7:17	Niin tuli vedenpaisumus neljäksikymmeneksi päiväksi maan päälle. Vedet nousivat ja nostivat arkin irti, niin että se kohosi korkealle maasta.
1. Moos. 13:6	Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa.
1. Moos. 13:10	Loot katsoi ympärilleen ja näki, että Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua. Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata.
1. Moos. 13:14	Lootin erottua Abramista Herra sanoi Abramille: "Nosta silmäsi ja katsele tästä paikasta pohjoiseen, etelään, itään ja länteen,
1. Moos. 18:2	ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kolmen miehen lähestyvän. Heti heidät nähtyään hän juoksi teltan ovelta heitä vastaan ja tervehti heitä kumartaen maahan asti.
1. Moos. 18:24	Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat?
1. Moos. 18:26	Herra sanoi: "Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin."
1. Moos. 19:21	Mies sanoi: "Minä suostun sinun pyyntöösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia.
1. Moos. 21:16	ja meni istumaan syrjemmälle, noin jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: "Minä en kestä nähdä lapsen kuolevan." Ja Hagarin istuessa syrjempänä poika alkoi ääneensä itkeä.
1. Moos. 21:18	Nouse, nosta poika maasta ja pidä hänestä hyvää huolta. Minä annan hänestä polveutua suuren kansan."
1. Moos. 22:4	Kolmantena päivänä Abraham näki paikan etäältä.
1. Moos. 22:13	Ja kun Abraham katsoi ympärilleen, hän huomasi oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Abraham kävi hakemassa oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.
1. Moos. 24:63	Eräänä iltana Iisak lähti kävelemään, ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kamelikaravaanin lähestyvän.
1. Moos. 24:64	Kun Rebekka puolestaan näki Iisakin, hän pudottautui kamelinsa selästä
1. Moos. 27:3	Ota nyt varusteesi, nuoliviinesi ja jousesi, ja lähde metsästämään minulle riistaa. [1. Moos. 25:28]
1. Moos. 27:38	Silloin Esau sanoi isälleen: "Yksikö siunaus sinulla vain on, isä? Siunaa, isä, minutkin!" Ja Esau itki katkerasti. [Hepr. 12:17]
1. Moos. 29:1	Sitten Jaakob lähti matkaan kohti idän kansojen maita.
1. Moos. 29:11	Sitten Jaakob suuteli Raakelia ja puhkesi itkuun.
1. Moos. 31:10	Lampaiden ja vuohien kiima-aikana minä näin unessa juovikkaiden, täplikkäiden ja laikukkaiden urosten astuvan lampai- ta ja vuohia.
1. Moos. 31:12	Hän sanoi: 'Näetkö, kaikki urokset, jotka astuvat lampaita ja vuohia, ovat juovikkaita, täplikkäitä ja laikukkaita, sillä minä olen nähnyt, miten Laban sinua kohtelee.
1. Moos. 31:17	Niin Jaakob pani lapsensa ja vaimonsa kamelien selkään,
1. Moos. 32:21	Sanokaa myös: 'Palvelijasi Jaakob on tulossa jäljessämme.'" Jaakob näet ajatteli: "Minä yritän lepyttää hänet lahjoilla, jotta hän olisi minulle suopea, kun kohtaan hänet."
1. Moos. 33:1	Kun Jaakob kohotti katseensa, hän näki Esaun tulevan neljäsataa miestä mukanaan. Silloin Jaakob jakoi Lealle, Raakelille ja molemmille orjattarille heidän lapsensa.
1. Moos. 33:5	Kun Esau huomasi vaimot ja lapset, hän kysyi: "Keitä ovat nuo, jotka sinulla on mukanasi?" Jaakob vastasi: "Nämä ovat lapset, jotka Jumala armossaan on suonut minulle, palvelijallesi." [Ps. 127:3]
1. Moos. 36:7	Heillä oli kummallakin niin runsaasti karjaa, etteivät he enää mahtuneet asumaan samalla seudulla eikä maa, jossa he asuivat muukalaisina, riittänyt antamaan elantoa heille molemmille heidän suurten laumojensa vuoksi. [1. Moos. 13:6]
1. Moos. 37:25	Veljekset istuutuivat syömään. Mutta kun he kohottivat katseensa, he näkivät ismaelilaiskaravaanin, joka oli matkalla Gileadista Egyptiin kamelit suitsukkeilla, balsamilla ja mirhalla kuormattuina.
1. Moos. 39:7	Niinpä jonkin ajan kuluttua isännän vaimo iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani."
1. Moos. 40:13	Kolmen päivän kuluttua farao ylentää sinut ja palauttaa sinut entiseen asemaasi, ja sinä saat antaa maljan faraon käteen niin kuin ennenkin, kun olit hänen juomanlaskijansa.
1. Moos. 40:19	Kolmen päivän kuluttua farao ylentää sinutkin: hän ripustaa sinut hirsipuuhun, ja linnut syövät sinun lihasi."
1. Moos. 40:20	Kolmantena päivänä faraolla oli syntymäpäivä, ja hän järjesti pidot koko hovinsa väelle. Hän ylensi ylijuomanlaskijan ja ylileipurin hovinsa nähden:
1. Moos. 42:26	He kuormasivat ostamansa viljan aasien selkään ja lähtivät kotimatkalle.
1. Moos. 43:29	Kun Joosef huomasi Benjaminin, oman äitinsä pojan, hän kysyi: "Tämäkö on nuorin veljenne, josta minulle puhuitte?" Ja hän sanoi: "Jumala siunatkoon sinua, poika!"
1. Moos. 43:34	Kun sitten Joosef jakoi heille omista ruoistaan valitsemiaan paloja, Benjamin sai niitä viisi kertaa enemmän kuin muut veljet. Ja he joivat kaikki yhdessä ja humaltuivat.
1. Moos. 44:1	Joosef sanoi taloutensa hoitajalle: "Pane noiden miesten säkkeihin syötävää niin paljon kuin he pystyvät kuljettamaan ja pane kunkin miehen hopea hänen säkkinsä suuhun.
1. Moos. 45:19	Saat myös sanoa heille näin: 'Ottakaa Egyptistä vaunuja mukaanne vaimojanne ja lapsianne varten, käykää hakemassa isänne ja palatkaa tänne.
1. Moos. 45:23	Lisäksi hän lähetti isälleen kymmenen Egyptin parhailla tuotteilla kuormattua aasia sekä kymmenen aasintammaa, joilla oli kuormanaan viljaa, leipää ja muuta matkaevästä.
1. Moos. 45:27	Vasta kun he kertoivat kaiken, mitä Joosef oli heille sanonut, ja kun Jaakob näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä hakemaan, hänen henkensä elpyi.
1. Moos. 46:5	Jaakob lähti Beersebasta, ja hänen poikansa kuljettivat hänet sekä lapsensa ja vaimonsa Egyptiin niillä vaunuilla, jotka farao oli lähettänyt noutamaan häntä.
1. Moos. 47:30	Kun minä olen mennyt lepoon isieni luo, vie minun ruumiini pois Egyptistä ja pane minut isieni hautaan." Joosef vastasi: "Minä teen niin kuin pyydät." [1. Moos. 25:9, 35:29]
1. Moos. 50:13	he veivät hänet Kanaaninmaahan ja hautasivat hänet Mamren lähistölle Makpelan vainion luolaan. Makpelan vainion Abraham oli ostanut sukuhautansa paikaksi heettiläiseltä Efronilta. [1. Moos. 23:20, 49:29,30; Ap. t. 7:16]
1. Moos. 50:17	sanomaan sinulle näin: 'Anna veljillesi anteeksi heidän rikoksensa ja pahat tekonsa. Armahda heitä, vaikka he ovatkin tehneet sinulle pahaa.' Anna siis meille nyt anteeksi meidän rikoksemme. Mehän palvelemme samaa Jumalaa kuin isäsi." Kuullessaan heidän sanansa Joosef puhkesi itkuun.
2. Moos. 6:8	Minä vien teidät siihen maahan, jonka vannoin antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Minä annan sen teille perintömaaksi, minä, Herra.'" [Hes. 20:5,6]
2. Moos. 10:13	Mooses ojensi sauvansa maan ylle, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa Egyptin yli koko sen päivän ja yön. Kun aamu tuli, oli itätuuli tuonut heinäsirkat mukanaan. [Ps. 78:46, 105:34,35; Viis. 16:9]
2. Moos. 10:17	Antakaa minulle anteeksi rikkomukseni vielä tämän kerran ja rukoilkaa Herraa, Jumalaanne, ottamaan minulta pois tämä hirvittävä rangaistus."
2. Moos. 10:19	ja Herra käänsi tuulen ankaraksi länsituuleksi, joka vei heinäsirkat mukanaan ja puhalsi ne Kaislamereen*. Yhtään heinäsirkkaa ei jäänyt koko Egyptin alueelle. [Kaislameri tarkoittanee Punaistamerta.]
2. Moos. 12:34	Niinpä israelilaiset ottivat vielä hapantumattoman taikinan mukaansa kaukaloissa, jotka he käärivät viittojensa sisään ja ripustivat olalleen.
2. Moos. 14:10	Faraon lähestyessä israelilaiset huomasivat yhtäkkiä, että egyptiläiset olivat aivan heidän kintereillään. Israelilaiset pelästyivät kovin, huusivat apua Herralta
2. Moos. 18:22	He voivat tästä lähin ratkoa kansan asioita. Vain tärkeät asiat tuotakoon sinun eteesi, kaikki pienemmät asiat he voivat ratkaista itse. Näin taakkasi kevenee, kun he kantavat osan siitä.
2. Moos. 19:4	'Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni. [5. Moos. 29:1,2 \| 5. Moos. 32:11]
2. Moos. 20:7	"Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.* 2. Sananmukaisesti:[»Älä käytä Herran, Jumalasi, nimeä petokseen, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään petokseen.» Osassa myöhempää perinnettä käskyn on katsottu kieltävän Jumalan nimen turhan tai halventavan käytön. Alun perin kielto koski kuitenkin väärää valaa (vrt. Matt. 5:33).] [ 3. Moos. 19:12, 24:16]
2. Moos. 23:1	"Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen. [2. Moos. 20:16; 3. Moos. 19:16; Ps. 15:3]
2. Moos. 23:21	Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä. Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii minun nimissäni.
2. Moos. 25:14	ja työnnä ne arkun sivuilla oleviin renkaisiin, niin että arkkua voi kantaa tankojen varassa.
2. Moos. 25:27	Renkaiden on oltava heti kehyksen alapuolella kantotankojen pidikkeinä, että pöytää voidaan kantaa.
2. Moos. 25:28	Tee tangot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla; niiden varassa kannettakoon pöytää.
2. Moos. 27:7	Tangot työnnettäköön renkaisiin alttarin molemmin puolin sen kantamista varten.
2. Moos. 28:12	ja kiinnitä ne kasukan molempiin olkakappaleisiin muistuttamaan Jaakobin pojista. Aaron kantakoon heidän nimiään olkapäillään, jotta Herra muistaisi heitä.
2. Moos. 28:29	Kun siis Aaron astuu pyhäkköön, hän kantakoon oikeutta jakavassa rintakilvessä Jaakobin poikien nimiä sydäntään vasten, jotta Herra aina muistaisi heitä.
2. Moos. 28:30	Pane oikeutta jakavan rintakilven sisään urim ja tummim*, ja ne olkoot Aaronin sydämen päällä, kun hän astuu Herran eteen. Näin Aaron kantakoon aina Herran edessä sydäntään vasten kilpeä, jolla hän jakaa israelilaisille oikeutta. [Ks. selitystä jakeeseen 28:15.] [ 3. Moos. 8:8; 4. Moos. 27:21; 1. Sam. 28:6; Esra 2:63]
2. Moos. 28:38	Ruusuke olkoon Aaronin otsalla; silloin hän voi ottaa kantaakseen jokaisen rikkomuksen, jonka israelilaiset pyhiä lahjojaan uhratessaan tekevät pyhyyssääntöjä vastaan. Olkoon ruusuke aina hänen otsallaan, että Herra suosiollisesti ottaisi vastaan heidän lahjansa.
2. Moos. 28:43	Aaronilla ja hänen pojillaan tulee olla ne yllään, kun he menevät pyhäkkötelttaan tai kun he astuvat alttarin ääreen suorittamaan pyhiä palvelustehtäviään. Muuten he syyllistyvät rikkomukseen, joka on heille kuolemaksi. Tätä määräystä on hänen ja hänen jälkeläistensä aina noudatettava.
2. Moos. 30:4	Kiinnitä alttarin kahdelle vastakkaiselle sivulle kultareunuksen alapuolelle kaksi kultarengasta kummallekin puolen; ne olkoot kantotankojen pidikkeinä, niin että alttaria voidaan kantaa.
2. Moos. 30:12	"Kun tarkastat israelilaiset ja lasket heidän soturiensa lukumäärän, heidän tulee samalla antaa Herralle maksu henkensä lunnaiksi, ettei mikään vitsaus kohtaisi heitä tarkastuksen vuoksi. [4. Moos. 1:2,3 \| 2. Sam. 24:1]
2. Moos. 32:32	Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi." [Ps. 69:29; Jes. 4:3; Dan. 12:1; Ilm. 21:27]
2. Moos. 34:7	Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Lapset ja lasten lapset aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka hän panee vastaamaan isiensä pahoista teoista." [2. Moos. 20:5,6]
2. Moos. 35:21	Sitten he tulivat takaisin, ja kaikki, joilla oli halua ja uhrimieltä, toivat Herralle lahjansa pyhäkkötelttaa, sen varusteita ja pyhiä vaatteita varten.
2. Moos. 35:26	Kaikki naiset, joilla oli halua ja taitoa, kehräsivät lankaa vuohenkarvoista.
2. Moos. 36:2	Mooses kutsui luokseen Besalelin, Oholiabin ja kaikki käsityöläiset, joille Herra oli antanut taitoa, jokaisen, joka oli halukas tekemään tätä työtä.
2. Moos. 37:5	ja työnsi ne arkun sivuilla oleviin renkaisiin niin että arkkua voitiin kantaa.
2. Moos. 37:14	Renkaat olivat heti kehyksen alapuolella kantotankojen pidikkeinä.
2. Moos. 37:15	Sitten hän teki tangot akasiapuusta ja päällysti ne kullalla; niiden varassa voitiin pöytää kantaa.
2. Moos. 37:27	Kultareunuksen alapuolelle alttarin kahdelle vastakkaiselle sivulle hän kiinnitti kummallekin puolen kaksi kultarengasta; ne olivat kantotankojen pidikkeinä, niin että alttaria voitiin kantaa.
2. Moos. 38:7	ja työnsi ne renkaisiin alttarin molemmin puolin, niin että alttaria voitiin kantaa. Hän teki alttarin laudoista ja jätti sen ylhäältä ja alhaalta avoimeksi.
3. Moos. 5:1	"Jos joku rikkoo siten, että hän kuultuaan omin korvin toisen tuomioksi lausutun kirouksen ei ilmoita mitä tietää, tai jos hän silminnäkijänä tai asiasta muuten tietäen lyö laimin velvollisuutensa toimia todistajana, hän joutuu syynalaiseksi.
3. Moos. 5:17	"Jos joku tietämättään rikkoo Herran käskyjä vastaan ja tekee jonkin kielletyn teon, hän joutuu syynalaiseksi ja hänen on hyvitettävä tekonsa.
3. Moos. 7:18	Jos kuitenkin yhteysuhriksi tuodun teuraan lihaa syödään vielä kolmantena päivänä, Herra ei hyväksy uhria eikä se hyödytä antajaa. Siitä on tullut kelvotonta uhrilihaa, ja se, joka sitä syö, joutuu syynalaiseksi.
3. Moos. 9:22	Sitten Aaron kohotti kätensä israelilaisten puoleen, siunasi heidät ja tuli alas alttarilta toimitettuaan syntiuhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin. 3. 9:22,23:[ 4. Moos. 6:22-27; Sir. 45:15]
3. Moos. 10:4	Mooses kutsui luokseen Aaronin sedän Ussielin pojat Misaelin ja Elsafanin ja sanoi heille: "Menkää ja kantakaa sukulaisenne pyhäkön luota leirin ulkopuolelle." [2. Moos. 6:18,22; 4. Moos. 3:19,30]
3. Moos. 10:5	He menivät, tarttuivat heidän paitoihinsa ja kantoivat heidät leirin ulkopuolelle, kuten Mooses oli määrännyt.
3. Moos. 10:17	"Miksi te poltitte syntiuhrieläimen ettekä syöneet sitä pyhässä paikassa, vaikka se on erityisen pyhä uhri? Tehän saitte sen Herralta, jotta poistaisitte tämän kansan synnit ja toimittaisitte sille sovituksen Herran edessä.
3. Moos. 11:25	Jokaisen, joka kantaa pois niiden raadon, tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka.
3. Moos. 11:28	Jokaisen, joka kantaa pois tällaisen eläimen raadon, tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka. Näitä eläimiä teidän on pidettävä saastaisina.
3. Moos. 11:40	Jos joku syö tällaisen eläimen raatoa, hänen on pestävä vaatteensa ja oltava epäpuhdas iltaan saakka. Sama määräys koskee sitä, joka kantaa raadon pois.
3. Moos. 15:10	Jos joku koskee mihin tahansa, mikä on ollut sairaan alla, hän on epäpuhdas iltaan saakka. Jos joku siirtää tällaista vaatetta tai esinettä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka.
3. Moos. 16:22	Pukki saa kantaa kaikki heidän syntinsä asumattomille seuduille. "Lähetettyään pukin autiomaahan
3. Moos. 17:16	Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syynalaiseksi."
3. Moos. 19:8	vaan jokainen, joka sitä syö, joutuu vastaamaan teostaan. Hän on häpäissyt Herran pyhyyden, ja hänet on poistettava kansansa keskuudesta.
3. Moos. 19:15	"Älkää oikeutta jakaessanne tehkö vääryyttä. Älä ole puolueellinen köyhän hyväksi, mutta älä myöskään suosi mahtavaa, vaan ole lähimmäisesi tuomarina oikeudenmukainen. [2. Moos. 23:3; 5. Moos. 1:17]
3. Moos. 19:17	"Älä paheksu lähimmäistäsi vain ajatuksissasi, vaan nuhtele häntä avoimesti; muuten joudut osalliseksi hänen syyllisyydestään. [Sir. 19:13-17; Matt. 18:15; Luuk. 17:3]
3. Moos. 20:17	"Jos mies ottaa vaimokseen sisarensa tai sisarpuolensa ja he näkevät toistensa alastomuuden, se on häpeällinen teko. Heidät on julkisesti poistettava kansansa keskuudesta. Mies on yhtynyt sisareensa ja sen tähden ansainnut rangaistuksensa. [5. Moos. 27:22; 2. Sam. 13:32]
3. Moos. 20:19	"Älä yhdy äitisi äläkä isäsi sisareen, sillä jos joku paljastaa lähisukulaisensa alastomuuden, molemmat ansaitsevat rangaistuksen.
3. Moos. 20:20	Jos joku makaa setänsä vaimon kanssa, hän häpäisee setänsä. Syylliset joutuvat kantamaan vastuun synnistään. Heidät on surmattava, eikä heille saa jäädä lapsia.
3. Moos. 22:9	Pappien on noudatettava minun säädöksiäni, etteivät he joutuisi syynalaisiksi ja kuolisi sen vuoksi, että ovat halventaneet pyhiä lahjoja. Minä, Herra, tahdon, että he ovat pyhät.
3. Moos. 22:16	eikä panna israelilaisten kannettavaksi syntitaakkaa sallimalla heidän syödä pyhiä lahjoja. Minä, Herra, tahdon, että uhrilahjat ovat pyhät." [1. Sam. 21:7]
3. Moos. 24:15	Sano israelilaisille: Jokaisen, joka herjaa Jumalaansa, on kannettava vastuu synnistään.
4. Moos. 1:2	"Laskekaa Israelin miesten lukumäärä perhekunnittain ja suvuittain ja merkitkää muistiin jokaisen nimi. [2. Moos. 30:12; 4. Moos. 26:2]
4. Moos. 1:49	"Leevin heimoa sinun ei pidä tarkastaa sotapalvelusta varten, äläkä laske leeviläisten lukua, kun lasket muiden israelilaisten lukumäärän.
4. Moos. 1:50	Pane leeviläiset huolehtimaan liitonarkun asumuksesta, sen kalustosta ja kaikesta muusta siihen kuuluvasta. Heidän tehtävänään on telttamajan ja kaikkien sen varusteiden kuljetus. Heidän tulee palvella pyhäkössä ja asua leirissä sen ympärillä.
4. Moos. 3:40	Herra sanoi Moosekselle: "Laske israelilaisten kaikki esikoispojat kuukauden ikäisistä alkaen ja merkitse muistiin heidän nimensä.

Sivu: 1 2 3 4 5 6 7 >