header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku רב (rab rab) many

Löytyi 443 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 6:5 

Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat, [1. Moos. 8:21]

1. Moos. 7:11 

Sinä vuonna, jona Nooa täytti kuusisataa vuotta, vuoden toisen kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, puhkesivat kaikki syvyyden lähteet ja taivaan ikkunat aukenivat. [Job 38:16]

1. Moos. 13:6 

Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa.

1. Moos. 18:20 

Ja Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas. [1. Moos. 13:13+]

1. Moos. 21:34 

Abraham asui kauan muukalaisena filistealaisten maassa.

1. Moos. 24:25 

Ja hän sanoi vielä: "Meillä on olkia ja rehua yllin kyllin ja myös tilaa yöpymiseen."

1. Moos. 25:23 

ja Herra sanoi: -- Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa. [2. Sam. 8:14; Mal. 1:2,3; Room. 9:12]

1. Moos. 26:14 

Koska hänelle oli karttunut lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä paljon palvelusväkeä, filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.

1. Moos. 30:43 

Jaakob rikastui suuresti, ja hänelle kertyi runsaasti lampaita ja vuohia, orjattaria ja orjia sekä kameleita ja aaseja.

1. Moos. 33:9 

Esau sanoi: "Minulla on yllin kyllin omastakin takaa. Pidä vain omasi, veljeni."

1. Moos. 36:7 

Heillä oli kummallakin niin runsaasti karjaa, etteivät he enää mahtuneet asumaan samalla seudulla eikä maa, jossa he asuivat muukalaisina, riittänyt antamaan elantoa heille molemmille heidän suurten laumojensa vuoksi. [1. Moos. 13:6]

1. Moos. 37:34 

Ja Jaakob repäisi viittansa, puki säkkivaatteen vyötäisilleen ja suri poikaansa pitkän aikaa.

1. Moos. 45:28 

Hän sanoi: "Se on sittenkin totta! Poikani Joosef elää! Minä lähden Egyptiin, että saan nähdä hänet ennen kuin kuolen." [1. Moos. 46:30]

1. Moos. 50:20 

Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin. [1. Moos. 45:5]

2. Moos. 1:9 

Hän sanoi kansalleen: "Israelilaiset ovat tulleet liian lukuisiksi ja voimakkaiksi.

2. Moos. 2:23 

Vuodet kuluivat, ja Egyptin kuningas kuoli, mutta israelilaiset huokailivat yhä orjuudessa. He huusivat hädässään, ja heidän avunhuutonsa kohosi Jumalan luo. [4. Moos. 20:16]

2. Moos. 5:5 

Farao jatkoi: "Sitä kansaa on maassa jo muutenkin liikaa, ja nyt te tahtoisitte vielä antaa heille vapaapäiviä!"

2. Moos. 9:28 

Rukoilkaa Herraa, sillä me emme enää kestä Jumalan jylinää ja rakeita. Minä lähetän teidät pois, ette saa enää jäädä tänne."

2. Moos. 12:38 

He ottivat mukaansa suuret laumansa, lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Heidän kanssaan lähti myös paljon sekalaista väkeä. [Neh. 13:3]

2. Moos. 19:21 

Herra sanoi Moosekselle: "Mene alas ja varoita ihmisiä, etteivät he paremmin nähdäkseen tunkeudu rajan yli lähemmäksi Herraa, sillä silloin monet kuolisivat. [1. Moos. 32:31+]

2. Moos. 23:2 

Älä eksy joukon mukana tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta enemmistön mielen mukaiseksi.

2. Moos. 23:29 

Silti minä en karkota heitä yhtenä ainoana vuotena, ettei maa autioituisi ja etteivät villieläimet lisääntyisi ja tulisi sinulle vaivaksi,

2. Moos. 34:6 

Sitten Herra kulki hänen editseen ja sanoi hänen kuultensa: "Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri. [2. Moos. 33:19 | Neh. 9:17; Ps. 103:8; Joel 2:13]

3. Moos. 15:25 

"Jos naisella on muulloin kuin kuukautistensa aikana verenvuotoa usean päivän ajan tai jos hänen vuotonsa jatkuu yli kuukautisajan, hän on sinä aikana epäpuhdas samalla tavoin kuin kuukautistilassaan, [Mark. 5:25]

3. Moos. 25:51 

Lunastusrahana on maksettava se osa myyntihinnasta, joka vastaa jäljellä olevien palvelusvuosien määrää:

4. Moos. 9:19 

Silloinkin, kun pilvi oli pitkään telttamajan päällä, israelilaiset noudattivat Herran ohjeita eivätkä lähteneet liikkeelle.

4. Moos. 11:33 

Mutta israelilaiset eivät olleet ehtineet syödä kaikkea ja pureksivat vielä lihaa, kun Herra vihastui heihin ja rankaisi heitä ankarasti, niin että monet kuolivat. [Ps. 78:30,31]

4. Moos. 13:18 

Katselkaa, millainen maa se on ja millaisia ovat siellä asuvat kansat, ovatko ne väkeviä vai heikkoja, onko asukkaita vähän vai paljon.

4. Moos. 14:18 

'Herra on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä on suuri. Hän antaa anteeksi pahat teot ja rikkomukset, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen hän panee lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista.' [2. Moos. 20:5,6+]

4. Moos. 16:3 

He kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin eteen ja sanoivat: "Jo riittää! Kaikki tähän kansaan kuuluvat ovat pyhiä, ja Herra on meidän keskellämme. Miksi te siis yritätte korottaa itsenne Herran seurakunnan yläpuolelle?"

4. Moos. 16:7 

sytytettävä siihen tuli ja pantava siihen Herran edessä suitsuketta. Se, jonka Herra valitsee, on pyhä. Totta tosiaan, jo riittää, leeviläiset!"

4. Moos. 20:11 

Mooses kohotti sauvan ja iski kahdesti kalliota, ja siitä alkoi juosta vettä, niin että kaikki israelilaiset ja heidän karjansa saivat juoda kyllikseen. [2. Moos. 17:6+]

4. Moos. 20:15 

kuinka esi-isämme muuttivat Egyptiin, kuinka asuimme siellä pitkän aikaa ja kuinka egyptiläiset sortivat meitä ja isiämme.

4. Moos. 21:6 

Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. [1. Kor. 10:9]

4. Moos. 22:3 

ja koska israelilaisia oli paljon, hän ja kaikki moabilaiset joutuivat kauhun valtaan.

4. Moos. 22:15 

Mutta Balak lähetti sananviejiksi vielä useampia ja vielä arvostetumpia päämiehiä.

4. Moos. 24:7 

Vesi läikkyy heidän sangoistaan, ja heidän kylvönsä on runsaasti kasteltu. Heidän kuninkaansa tulee Agagia suuremmaksi, mahtava on heidän valtansa. [Jes. 58:11 | 1. Sam. 15:8]

4. Moos. 26:54 

Mitä suurempi heimo on luvultaan, sitä enemmän maata sinun on sille annettava. Kunkin heimon tulee saada maata tarkastettujen ja sukuluetteloon merkittyjen miesten lukumäärän mukaisesti. [4. Moos. 33:54]

4. Moos. 26:56 

Niin suurten kuin pientenkin heimojen keskuudessa maa jaettakoon arpomalla."

4. Moos. 32:1 

Ruubenin ja Gadin heimoilla oli hyvin suuret karjalaumat. Havaittuaan, että Jaeserin ja Gileadin seudut sopivat hyvin laidunmaaksi,

4. Moos. 33:54 

Jakakaa maa suvuittain keskenänne ja toimittakaa jako arpomalla. Mitä suurempi suku on, sitä enemmän teidän on annettava sille maata, mitä pienempi se on, sitä vähemmän. Kunkin suvun tulee saada osuutensa sieltä mistä arpa määrää. Jakakaa maa heimoittain ja suvuittain. [4. Moos. 26:54; Joos. 14:2]

4. Moos. 35:8 

Kun varaatte leeviläisille kaupunkeja israelilaisten omistamista maista, suurten heimojen osuudesta tulee ottaa enemmän ja pienten heimojen osuudesta vähemmän. Kukin heimo antakoon leeviläisille kaupunkeja sille jaettavan maa-alueen suuruuden mukaisesti." [Joos. 21:3]

5. Moos. 1:6 

"Herra, meidän Jumalamme, sanoi meille Horebinvuorella: 'Te olette jo kyllin kauan viipyneet tässä vuoristossa. 5. 1:6-8:[ 2. Moos. 33:1]

5. Moos. 1:46 

Ja te jäitte Kadesiin ja viivyitte siellä aikanne.

5. Moos. 2:1 

"Sitten me käännyimme ja lähdimme liikkeelle autiomaan halki Kaislameren suuntaan sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli minulle antanut. Me kiertelimme pitkän aikaa Seirin vuorten tienoilla, [5. Moos. 1:40]

5. Moos. 2:3 

'Te olette jo kyllin kauan kierrelleet näillä vuorilla. Kääntykää nyt pohjoiseen.

5. Moos. 2:10 

Aikaisemmin siellä asuivat emiläiset, mahtava ja lukuisa kansa. He olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset, [4. Moos. 13:23]

5. Moos. 2:21 

Nämä olivat mahtava ja lukuisa kansa, ja he olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset, mutta Herra hävitti heidät ammonilaisten tieltä. Ammonilaiset ottivat haltuunsa heidän maansa ja asettuivat sinne asumaan.

5. Moos. 3:19 

Vain naisenne, lapsenne, vanhuksenne ja karjanne -- minä tiedän, että teillä on paljon karjaa -- saavat jäädä kaupunkeihin, jotka minä olen teille antanut.

5. Moos. 3:26 

Mutta Herra oli vihastunut minuun teidän vuoksenne eikä kuunnellut minua. Hän sanoi minulle: 'Riittää jo! Älä enää puhu tästä minulle! [4. Moos. 20:12+]

5. Moos. 7:1 

"Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota nyt olette menossa ottamaan omaksenne, hän hävittää tieltänne seitsemän teitä suurempaa ja mahtavampaa kansaa: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. [2. Moos. 23:23, 34:11]

5. Moos. 7:17 

"Te kenties ajattelette: 'Nämä kansat ovat meitä suurempia. Kuinka me pystyisimme ne hävittämään?'

5. Moos. 9:14 

Mene nyt. Minä aion hävittää sen ja pyyhkiä sen nimen maan päältä. Mutta sinusta minä teen tätä kansaa mahtavamman ja suuremman kansan.'

5. Moos. 15:6 

Kun Herra, teidän Jumalanne, lupauksensa mukaisesti on siunannut teitä, te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta ette itse joudu lainaamaan niiltä. Te saatte hallita monia kansoja, mutta ne eivät hallitse teitä. [5. Moos. 28:12]

5. Moos. 20:1 

"Kun lähdette sotaan vihollisianne vastaan ja näette teitä suuremman sotajoukon, kaikki sen hevoset ja vaunut, älkää pelätkö. Teidän kanssanne on Herra, teidän Jumalanne, joka toi teidät pois Egyptistä.

5. Moos. 20:19 

"Jos joudutte pitkään piirittämään jotakin kaupunkia, älkää ryhtykö kirves kädessä hävittämään sen ympäristössä kasvavia puita. Älkää hakatko niitä maahan, sillä saatte niistä syötävää. Eiväthän puut ole ihmisiä, ei teidän tarvitse käydä niiden kimppuun.

5. Moos. 25:3 

Iskuja saa antaa enintään neljäkymmentä, ei sen enempää; muuten maanmiehenne joutuu julkisesti häväistyksi. [2. Kor. 11:24]

5. Moos. 26:5 

Lausukaa sitten Herran, Jumalanne edessä: 'Isäni oli harhaileva aramealainen, joka muutti vähälukuisen väkensä kanssa Egyptiin ja asui siellä muukalaisena, ja hänestä kasvoi suuri, mahtava ja monilukuinen kansa. [1. Moos. 11:31, 46:27; 2. Moos. 1:7]

5. Moos. 28:12 

Herra avaa teille aarreaittansa, taivaan, niin että maa saa sadetta ajallaan, ja hän siunaa teidän kaikki toimenne. Te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta teidän itsenne ei tarvitse ottaa lainaa muilta. [5. Moos. 11:14 | 5. Moos. 15:6]

5. Moos. 28:38 

"Te kylvätte peltoihinne paljon siementä, mutta korjaatte vain kourallisen, sillä heinäsirkat ahmivat kaiken. 5. 28:38-40:[ Miika 6:15]

5. Moos. 31:17 

minussa herää viha heitä kohtaan. Minä hylkään heidät ja käännän kasvoni heistä pois, niin että he joutuvat kärsimään paljon ja heitä kohtaavat suuret onnettomuudet ja vaivat. Silloin he sanovat: 'Nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä siksi, ettei Jumalamme ole meidän kanssamme.'

5. Moos. 31:21 

Mutta kun suuret onnettomuudet ja vaivat kohtaavat heitä, tämä laulu, jota heidän jälkeläisensäkään eivät unohda, on todisteena heitä vastaan. Minä tiedän, minkälaiset heidän ajatuksensa jo nyt ovat, ennen kuin olen vienyt heidät siihen maahan, jonka valallani lupasin heille."

5. Moos. 33:7 

Juudan hän siunasi näin: -- Kuule, Herra, Juudan huuto, tuo hänet takaisin kansansa luo. Hän taistelee kaikkien puolesta, auta sinä häntä hänen vihollisiaan vastaan. [1. Kun. 12:19]

Joos. 10:11 

Amorilaisten paetessa israelilaisia Bet-Horonin rinnettä alas Herra antoi sataa heidän päälleen kiven kokoisia rakeita koko matkan Asekaan saakka, ja heitä kuoli paljon. Rakeet surmasivat heitä enemmän kuin israelilaisten miekat.

Joos. 11:4 

Kuninkaat lähtivät liikkeelle kaikkine sotajoukkoineen, ja niissä oli väkeä kuin hiekanjyviä meren rannalla. Myös hevosia ja sotavaunuja oli suuret määrät.

Joos. 11:8 

ja Herra antoi heidät israelilaisten käsiin. Israelilaiset löivät heidät hajalle ja ajoivat heitä takaa pohjoisessa Sidonin kaupunkiin, lännessä Misrefot-Majimiin ja idässä Mispen tasangolle asti. He surmasivat pakenijat eivätkä jättäneet eloon ainoatakaan. [Joos. 13:6]

Joos. 11:18 

Joosua joutui sotimaan kauan näitä kuninkaita vastaan. [2. Moos. 23:29,30; 5. Moos. 7:22]

Joos. 17:14 

Joosefin heimon miehet sanoivat Joosualle: "Miksi annoit meille perintömaaksi vain yhden arpaosan, yhden maa-alueen, vaikka Herra on siunannut meitä ja tehnyt meistä suuren kansan?"

Joos. 17:15 

Joosua vastasi heille: "Kun te kerran olette suuri kansa ja Efraimin vuoristo on teille liian ahdas, niin menkää perissiläisten ja refalaisten metsiin ja raivatkaa sieltä itsellenne maata."

Joos. 17:17 

Joosua sanoi Joosefin jälkeläisille, Efraimin ja Manassen heimon miehille: "Te olette suuri kansa ja teillä on paljon voimaa. Te saatte enemmän kuin yhden arpaosan:

Joos. 19:9 

Simeonin heimon alue otettiin Juudan heimon osuudesta, koska alue oli suurempi kuin Juudan jälkeläiset tarvitsivat. Tämän vuoksi Simeonin heimo sai osuutensa Juudan heimon alueelta.

Joos. 19:28 

Abdon, Rehob, Hammon ja Kana, joka on lähellä suuren Sidonin rajaa.

Joos. 22:3 

Koko tänä aikana ette ole hylänneet veljiänne, vaan olette noudattaneet Herran, Jumalanne, käskyjä.

Joos. 22:8 

ja sanoi vielä: "Kun te nyt palaatte koteihinne ja teillä on mukananne runsaasti omaisuutta, suuret karjalaumat, hopeaa, kultaa, pronssia ja rautaa sekä suuret määrät vaatteita, jakakaa vihollisilta saatu saalis veljienne kanssa." [4. Moos. 31:26; 1. Sam. 30:24]

Joos. 23:1 

Herra oli antanut israelilaisten elää pitkän aikaa rauhassa ympärillä asuvilta vihollisilta, kun Joosua vanhaksi tultuaan [Joos. 21:44 | Joos. 13:1]

Joos. 24:7 

Silloin isänne huusivat Herraa avuksi, ja hän asetti pimeyden erottamaan teidät egyptiläisistä ja antoi meren vyöryä egyptiläisten päälle ja hukuttaa heidät. Te saitte omin silmin nähdä, mitä minä tein egyptiläisille. Sen jälkeen te asuitte pitkän aikaa autiomaassa. [2. Moos. 14:19]

Tuom. 7:2 

Herra sanoi Gideonille: "Sinulla on liian paljon väkeä mukanasi. En voi antaa miestesi voittaa midianilaisia. Silloinhan Israel saattaisi ottaa voitosta kaiken kunnian ja sanoa: 'Me saavutimme voiton omin voimin.' [5. Moos. 8:17]

Tuom. 7:4 

Herra sanoi Gideonille: "Väkeä on vieläkin liikaa. Vie miehesi veden äärelle, niin minä erottelen heidät siellä. Minä sanon sinulle, ketkä sinun on otettava mukaasi ja keitä et saa ottaa."

Tuom. 8:30 

Hänellä oli useita vaimoja ja näiden kanssa seitsemänkymmentä poikaa.

Tuom. 9:40 

Abimelek löi hänet kuitenkin takaisin, ja hän joutui kääntymään pakoon. Monet hänen miehistään kaatuivat, ennen kuin pääsivät kaupungin porttien suojaan.

Tuom. 16:30 

Sitten hän sanoi: "Menköön minulta henki samalla kuin filistealaisilta!" Simson ponnisti voimansa äärimmilleen, ja rakennus luhistui päämiesten ja kaikkien sisällä olevien päälle. Näin hän surmasi kuollessaan enemmän vihollisia kuin oli surmannut eläessään.

1. Sam. 2:5 

Jotka kerran elivät yltäkylläisyydessä, saavat niukan leipänsä toisen työssä, mutta niiltä, jotka näkivät nälkää, ei lopu ruoka. Hedelmätön saa seitsemän lasta, mutta se, jolla oli monta poikaa, jää kuihtumaan yksin. [Ps. 34:11 | Ps. 113:9]

1. Sam. 12:17 

Nyt on vehnänkorjuun aika. Mutta kun kutsun Herraa, hän lähettää ukkosen ja sateen.* Siitä tiedätte, että pyytäessänne itsellenne kuningasta olette pahasti rikkoneet Herraa vastaan." [Vehnänkorjuun aikana huhti-toukokuussa ei esiintynyt sateita.] [1. Sam. 8:6]

1. Sam. 14:6 

Jonatan sanoi aseenkantajalleen: "Mennään tuonne noiden ympärileikkaamattomien etuvartion kohdalle. Ehkäpä Herra auttaa meitä. Herra voi kyllä antaa voiton yhtä hyvin pienen kuin suurenkin joukon voimin." [Tuom. 7:7; 2. Aik. 14:10; 1. Makk. 3:18]

1. Sam. 14:19 

Mutta kun Saulin puhuessa papille sekasorto filistealaisten leirissä kävi yhä pahemmaksi, Saul sanoi: "Ei, anna sen olla!"

1. Sam. 26:13 

Daavid kulki laakson poikki ja päästyään kyllin kauas leiristä pysähtyi toisen vuoren laelle.

2. Sam. 3:22 

Samaan aikaan tulivat Daavidin miehet ja Joab ryöstöretkeltä runsaat saaliit mukanaan. Abner ei enää ollut Daavidin luona Hebronissa, sillä Daavid oli päästänyt hänet rauhassa lähtemään.

2. Sam. 13:34 

Mutta Absalom lähti pakoon. Kohta tämän jälkeen tähystäjä huomasi suuren väkijoukon, joka oli tulossa vuoren rinnettä pitkin.

2. Sam. 14:2 

hän haetti Tekoasta erään viisaan naisen ja sanoi tälle: "Tekeydy surevaksi, pukeudu suruvaatteisiin äläkä voitele itseäsi öljyllä, vaan ole kuin olisit jo kauan pitänyt suruaikaa.

2. Sam. 15:12 

Toimittaessaan teurasuhreja Absalom kutsutti luokseen vielä Daavidin neuvonantajan Ahitofelin tämän kotikaupungista Gilosta. Näin syntyi laaja salaliitto, ja Absalomin luo kerääntyi yhä lisää väkeä. [1. Aik. 27:33]

2. Sam. 22:17 

Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä. [Ps. 32:6, 69:2,3, 144:7]

2. Sam. 23:20 

Benaja, Jojadan poika Kabseelista, oli mahtava mies ja teki monia urotöitä. Hän surmasi kaksi moabilaista urhoa, ja kerran lumituiskun aikana hän laskeutui vesisäiliöön ja tappoi siellä leijonan.

2. Sam. 24:14 

Daavid vastasi Gadille: "Mikä kauhea valinta! Mutta parasta on jättäytyä Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on suuri. Ihmisten käsiin en tahdo jättäytyä." [Sir. 2:18]

2. Sam. 24:16 

Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuodakseen hävityksen sinne, Herra katui tuhotyötä ja sanoi enkelille, joka hävitti kansaa: "Jo riittää. Laske kätesi." Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen kohdalla.

1. Kun. 2:38 

Simei vastasi kuninkaalle: "Hyvä on. Niin kuin herrani ja kuninkaani on määrännyt, niin hänen palvelijansa tekee." Simei asui sitten pitkään Jerusalemissa.

1. Kun. 3:8 

Palvelijasi on keskellä kansaa, jonka olet valinnut, keskellä ihmispaljoutta, jolla ei ole mittaa eikä määrää. [1. Moos. 13:16]

1. Kun. 3:11 

ja hän sanoi Salomolle: "Koska esitit tällaisen pyynnön, koska et halunnut pitkää ikää, et rikkautta etkä vihollistesi kuolemaa, vaan pyysit ymmärrystä osataksesi hallita oikein, 1. 3:11-12:[ Sananl. 2:3-6]

1. Kun. 4:20 

Juudan ja Israelin kansaa oli paljon, niin paljon kuin on meren rannalla hiekkaa. Heillä riitti ruokaa ja juomaa, ja he elivät tyytyväisinä. [1. Moos. 22:17+]

1. Kun. 5:21 

Kun Hiram kuuli Salomon sanat, hän ilahtui suuresti ja sanoi: "Kiitetty olkoon tänä päivänä Herra, joka on antanut Daavidille viisaan pojan tuon suuren kansan johtajaksi." [1. Kun. 10:9]

1. Kun. 10:2 

Hän saapui Jerusalemiin, ja hänellä oli mukanaan mahtava seurue. Kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Kuningatar tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä.
Sivu: 1 2 3 4 5>