Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku אברהם ('Abraham ab-raw-hawm' ) Abraham

Löytyi 159 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 17:5	Älköön siis nimesi enää olko Abram, vaan olkoon se Abraham*, koska minä teen sinusta kansojen paljouden isän. [Nimi Abraham muistuttaa heprean sanoja, jotka merkitsevät 'kansojen paljouden isä'.] [Neh. 9:7]
1. Moos. 17:9	Jumala puhui edelleen Abrahamille: "Pysykää uskollisesti tässä liitossa, sinä ja sinun jälkeläisesi sukupolvesta toiseen.
1. Moos. 17:15	Jumala sanoi vielä Abrahamille: "Vaimoasi Saraita älä enää kutsu Saraiksi, vaan hänen nimensä olkoon Saara.
1. Moos. 17:17	Abraham heittäytyi kasvoilleen, mutta naurahti, sillä hän ajatteli: "Voiko satavuotiaalle miehelle muka syntyä lapsia, ja voisiko Saara, joka on yhdeksänkymmenen, vielä synnyttää?" [1. Moos. 18:12; Room. 4:19]
1. Moos. 17:18	Ja Abraham sanoi Jumalalle: "Kunpa Ismael saisi elää sinun huolenpitosi alaisena!"
1. Moos. 17:22	Sanottuaan tämän kaiken Abrahamille Jumala kohosi hänen luotaan pois. [1. Moos. 35:13; Tuom. 13:20; Ps. 47:6, 68:19]
1. Moos. 17:23	Niin Abraham ympärileikkasi vielä samana päivänä poikansa Ismaelin ja talonsa muut miehet ja poikalapset, sekä oman väen että rahalla ostamansa orjat, kuten Jumala oli käskenyt hänen tehdä.
1. Moos. 17:24	Abraham oli yhdeksänkymmentäyhdeksänvuotias, kun hänen esinahkansa leikattiin,
1. Moos. 17:26	Tuona samana päivänä ympärileikattiin Abraham, hänen poikansa Ismael
1. Moos. 18:6	Abraham riensi telttaan Saaran luo ja sanoi: "Hae joutuin kolme vakallista parhaita vehnäjauhoja, tee taikina ja leivo leipiä!"
1. Moos. 18:7	Sitten hän kiiruhti karjansa luo, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi sen palvelijalle, joka heti ryhtyi valmistamaan ateriaa.
1. Moos. 18:11	Abraham ja Saara olivat jo vanhoja ja ikääntyneitä, eikä Saara voinut enää saada lasta.
1. Moos. 18:13	Silloin Herra kysyi Abrahamilta: "Miksi Saara nauroi? Miksi hän ajatteli: 'Voisinko minä todella vielä synnyttää, vaikka olen näin vanha?'
1. Moos. 18:16	Sitten miehet nousivat ja lähtivät Sodomaan päin, ja Abraham saattoi heitä kappaleen matkaa.
1. Moos. 18:17	Herra ajatteli: "Miksi salaisin Abrahamilta, mitä aion tehdä? [Aam. 3:7]
1. Moos. 18:18	Onhan Abrahamista polveutuva suuri ja mahtava kansa, ja hänen saamansa siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille. [1. Moos. 12:3+]
1. Moos. 18:19	Minähän olen valinnut hänet, että hän käskisi poikiaan ja jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja vanhurskautta, jotta minä voisin täyttää sen lupauksen, jonka olen Abrahamille antanut." [5. Moos. 6:7]
1. Moos. 18:22	Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa.
1. Moos. 18:23	Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: "Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?
1. Moos. 18:27	Abraham vastasi: "Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra, vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa. [Job 30:19; Sir. 17:32]
1. Moos. 18:33	Tämän sanottuaan Herra lähti pois, ja Abraham palasi kotiinsa.
1. Moos. 19:27	Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä.
1. Moos. 19:29	Mutta kun Jumala hävitti tasangon kaupungit, hän piti Abrahamin mielessään, ja sen vuoksi hän toimitti Lootin pois tuhon keskeltä ennen kuin hävitti kaupungit, joissa Loot oli asunut.
1. Moos. 20:1	Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin.
1. Moos. 20:2	Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: "Hän on minun sisareni." Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen. [1. Moos. 12:13, 26:7]
1. Moos. 20:9	Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: "Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä."
1. Moos. 20:10	Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: "Mitä sinulla oli mielessä, kun niin teit?"
1. Moos. 20:11	Abraham vastasi: "Minä ajattelin: 'Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.'
1. Moos. 20:14	Niin Abimelek antoi Abrahamille lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran.
1. Moos. 20:17	Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia.
1. Moos. 20:18	Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi.
1. Moos. 21:2	Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. [Hepr. 11:11]
1. Moos. 21:3	Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak.
1. Moos. 21:4	Kahdeksantena päivänä Iisakin syntymästä Abraham ympäri- leikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt. [Ap. t. 7:8]
1. Moos. 21:5	Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi.
1. Moos. 21:7	Ja Saara sanoi vielä: "Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: 'Saara imettää poikia'? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt pojan hänen vanhoilla päivillään."
1. Moos. 21:8	Iisak kasvoi, ja hänet vieroitettiin, ja Abraham järjesti Iisakin vieroituspäivänä suuret pidot.
1. Moos. 21:9	Saara huomasi, että Abrahamin ja egyptiläisen Hagarin poika Ismael ilvehti,
1. Moos. 21:10	ja silloin hän sanoi Abrahamille: "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa." [Gal. 4:30]
1. Moos. 21:11	Tämän kuullessaan Abraham pahastui kovin Ismaelin puolesta.
1. Moos. 21:12	Mutta Jumala sanoi Abrahamille: "Älä niin kovin sure tuon pojan ja orjattaresi puolesta, vaan noudata kaikessa Saaran mieltä, sillä vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi. [Room. 9:7; Hepr. 11:18]
1. Moos. 21:14	Abraham nousi aamulla varhain, otti leipää ja vesileilin, pani ne Hagarin selkään ja lähetti hänet ja Ismaelin matkaan. Hagar lähti ja harhaili Beerseban autiomaassa.
1. Moos. 21:22	Niihin aikoihin Abimelek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol sanoivat Abrahamille: "Jumala on sinun kanssasi kaikessa mitä teet.
1. Moos. 21:24	Abraham sanoi: "Minä vannon."
1. Moos. 21:25	Abraham valitti kuitenkin Abimelekille, että tämän miehet olivat anastaneet erään kaivon omaan käyttöönsä.
1. Moos. 21:27	Sitten Abraham antoi Abimelekille lampaita, vuohia ja nautakarjaa, ja he tekivät keskenään liiton.
1. Moos. 21:28	Mutta Abraham otti seitsemän nuorta lammasta erilleen muista.
1. Moos. 21:29	Silloin Abimelek kysyi häneltä: "Mitä tarkoittavat nuo seitsemän lammasta, jotka olet pannut erilleen?"
1. Moos. 21:34	Abraham asui kauan muukalaisena filistealaisten maassa.
1. Moos. 22:1	Kun näistä tapahtumista oli kulunut jonkin aikaa, Jumala tahtoi koetella Abrahamia ja sanoi hänelle: "Abraham!" Abraham vastasi: "Tässä olen." [Judit 8:26]
1. Moos. 22:3	Aamulla heti noustuaan Abraham satuloi aasin ja otti mukaansa kaksi palvelijaa sekä poikansa Iisakin. Pilkottuaan puita polttouhria varten hän lähti matkaan kohti paikkaa, jonne Jumala oli käskenyt hänen mennä.
1. Moos. 22:4	Kolmantena päivänä Abraham näki paikan etäältä.
1. Moos. 22:5	Silloin hän sanoi palvelijoilleen: "Jääkää tänne ja pitäkää huolta aasista, minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan ja palaamme sitten luoksenne."
1. Moos. 22:6	Abraham otti polttouhripuut ja antoi ne Iisakin kannettavaksi; hän itse otti tulen ja veitsen, ja sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.
1. Moos. 22:7	Iisak sanoi isälleen Abrahamille: "Isä!" Ja Abraham sanoi: "Niin, poikani?" Iisak sanoi: "Tässä on tuli ja puut, mutta missä on karitsa polttouhriksi?"
1. Moos. 22:8	Abraham vastasi: "Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polttouhriksi, poikani." Sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.
1. Moos. 22:9	Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abraha- mille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sitten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle.
1. Moos. 22:10	Mutta kun Abraham tarttui veitseen uhratakseen poikansa,
1. Moos. 22:11	Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: "Abraham, Abraham!" Abraham vastasi: "Tässä olen."
1. Moos. 22:13	Ja kun Abraham katsoi ympärilleen, hän huomasi oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Abraham kävi hakemassa oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.
1. Moos. 22:14	Abraham antoi sille paikalle nimeksi "Herra katsoo". Niinpä vielä tänäkin päivänä puhutaan "Herrankatsomavuoresta".
1. Moos. 22:15	Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta:
1. Moos. 22:19	Sitten Abraham palasi palvelijoiden luo, ja he lähtivät yhdessä Beersebaan. Ja Abraham jäi asumaan Beersebaan.
1. Moos. 22:20	Näiden tapausten jälkeen Abraham sai tietää, että Milka oli synnyttänyt poikia hänen veljelleen Nahorille. [1. Moos. 11:29]
1. Moos. 22:23	Betuelille syntyi Rebekka. Kahdeksan poikaa synnytti Milka Nahorille, Abrahamin veljelle. [1. Moos. 24:15]
1. Moos. 23:2	Hän kuoli Kir- jat-Arbassa eli Hebronissa, Kanaaninmaassa. Abraham vietti siellä Saaran valittajaiset ja itki häntä.
1. Moos. 23:3	Sitten Abraham nousi vainajan äärestä, meni heettiläisten puheille ja sanoi:
1. Moos. 23:5	Heettiläiset vastasivat Abrahamille:
1. Moos. 23:7	Abraham kiitti seudun heettiläisiä asukkaita kumartaen maahan saakka,
1. Moos. 23:10	Efron oli istumassa muiden heettiläisten joukossa kaupunginportin aukiolla, ja hän vastasi Abrahamille kokousväen kuullen:
1. Moos. 23:12	Silloin Abraham kumarsi syvään kaupungin miehille
1. Moos. 23:14	Efron vastasi Abra- hamille:
1. Moos. 23:16	Abraham ymmärsi Efronin tarkoituksen ja punnitsi hänelle hopeamäärän, jonka tämä oli heettiläisten kuullen maininnut, neljäsataa sekeliä maksuna käypää hopeaa.
1. Moos. 23:18	Abrahamin omistukseen heettiläisten, Efronin kotikaupungin kaikkien miesten, ollessa todistajina.
1. Moos. 23:19	Tämän jälkeen Abraham hautasi vaimonsa Saaran Makpelan vainion luolaan, joka on Mamren eli Hebronin lähistöllä Kanaaninmaassa. [1. Moos. 25:9,10, 35:29, 50:13]
1. Moos. 23:20	Vainio ja siellä oleva luola siirtyivät näin heettiläisiltä Abrahamille sukuhaudaksi. [1. Moos. 33:19; Joh. 4:5; Ap. t. 7:16]
1. Moos. 24:1	Abraham oli tullut vanhaksi ja ikääntyneeksi, ja Herra oli siunannut häntä kaikin tavoin.
1. Moos. 24:2	Abraham sanoi nyt palvelijalleen, taloutensa vanhimmalle, joka huolehti hänen koko omaisuudestaan: "Kosketa minua nivusiin [1. Moos. 15:2]
1. Moos. 24:6	Abraham sanoi hänelle: "Älä missään tapauksessa vie poikaani sinne.
1. Moos. 24:9	Ja palvelija kosketti isäntäänsä Abrahamia nivusiin ja vannoi vaaditun valan.
1. Moos. 24:12	Palvelija rukoili: "Herra, minun isäntäni Abrahamin Jumala! Osoita hyvyytesi isännälleni Abrahamille ja anna tapahtua näin:
1. Moos. 24:15	Tuskin hän oli ehtinyt tämän lausua, kun kaivolle tuli Rebekka, Betuelin tytär, ruukku olkapäällään. Betuel oli Abrahamin veljen Nahorin ja tämän vaimon Milkan poika. [1. Moos. 22:23]
1. Moos. 24:27	ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, isäntäni Abrahamin Jumala, joka on ollut hyvä ja uskollinen isännälleni ja ohjannut minut matkallani isäntäni veljen taloon!"
1. Moos. 24:34	Mies sanoi: "Minä olen Abrahamin palvelija.
1. Moos. 24:42	"Kun tänään tulin lähteelle, minä sanoin: Herra, isäntäni Abrahamin Jumala! Jos tahdot antaa minun onnistua tällä matkallani, niin anna käydä näin:
1. Moos. 24:48	lankesin polvilleni ja kumarsin maahan asti kiittäen ja ylistäen Herraa, isäntäni Abrahamin Jumalaa, joka oli ohjannut minut noutamaan isäntäni veljen tyttären hänen pojalleen vaimoksi.
1. Moos. 24:52	Kuultuaan heidän sanansa Abrahamin palvelija lankesi maahan ja kiitti Herraa.
1. Moos. 24:59	Niin he saattoivat matkaan Rebekan ja hänen imettäjänsä sekä Abrahamin palvelijan ja tämän miehet. [1. Moos. 35:8]
1. Moos. 25:1	Abraham otti vielä uuden vaimon, jonka nimi oli Ketura.
1. Moos. 25:5	Abraham antoi koko omaisuutensa Iisakille. [1. Moos. 24:36]
1. Moos. 25:6	Sivuvaimojensa pojille hän antoi lahjoja, ja hän lähetti heidät vielä eläessään itään Kedemin maahan, pois poikansa Iisakin tieltä.
1. Moos. 25:7	Abraham eli kaikkiaan sataseitsemänkymmentäviisi vuotta.
1. Moos. 25:8	Sitten hän kuoli rauhallisen vanhuuden jälkeen korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena, ja hänet otettiin isiensä luo. [1. Moos. 15:15]
1. Moos. 25:10	Tämän vainion Abraham oli ostanut heettiläisiltä, ja sinne on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara. [1. Moos. 23:20]
1. Moos. 25:11	Abrahamin kuoltua Jumalan siunaus seurasi hänen poikaansa Iisakia. Iisak jäi asumaan Lahai-Roin kaivon tienoille. [1. Moos. 16:14, 24:62]
1. Moos. 25:12	Tässä on Abrahamin pojan Ismaelin sukuluettelo, hänen, jonka Saaran egyptiläinen orjatar Hagar synnytti Abrahamille.
1. Moos. 25:19	Tämä on kertomus Abrahamin pojan Iisakin suvusta. Abrahamille syntyi Iisak.
1. Moos. 26:1	Maahan tuli nälänhätä, toinen kuin Abrahamin aikaan sattunut. Silloin Iisak lähti filistealaisten kuninkaan Abimelekin luo Gerariin.
1. Moos. 26:3	Jää asumaan tähän maahan, niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä seudut ja pidän näin voimassa sen valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille. [1. Moos. 22:16]
1. Moos. 26:5	koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini."

Sivu: 1 2 >