Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku בין (beyn bane) between

Löytyi 248 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 1:4	Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,
1. Moos. 1:6	Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." [Ps. 33:6; Jes. 40:22; Jer. 10:12, 51:15]
1. Moos. 1:7	Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui,
1. Moos. 1:14	Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. [Ps. 136:7-9; Jer. 31:35]
1. Moos. 1:18	hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä.
1. Moos. 3:15	Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille:* ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. 1. Sananmukaisesti:[sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille.] [ Ps. 91:13; Mark. 16:18; Luuk. 10:19; Room. 16:20]
1. Moos. 9:12	Jumala sanoi vielä: "Tämä on merkkinä liitosta, jonka minä teen teidän sekä kaikkien maan päällä elävien olentojen kanssa kaikkiin tuleviin sukupolviin asti:
1. Moos. 9:13	minä asetan kaareni pilviin, ja se on oleva merkkinä minun ja maan välisestä liitosta.
1. Moos. 9:15	muistan liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaiken elollisen kanssa: vedet eivät enää koskaan paisu tuhotulvaksi hukuttamaan kaikkea elävää. [Sir. 44:18]
1. Moos. 9:16	Kaari näkyy pilvissä, ja kun minä sen näen, muistan ikuisen liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaikkien maan päällä elävien kanssa."
1. Moos. 9:17	Ja Jumala sanoi vielä Nooalle: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä teen kaikkien maan päällä elävien kanssa."
1. Moos. 10:12	ja Resenin suuren kaupungin Niniven ja Kalahin välille. [Joona 3:2]
1. Moos. 13:3	Negevistä hän siirtyi Beteliä kohti kulkien leiripaikalta toiselle, kunnes saapui siihen Betelin ja Ain väliseen paikkaan, jossa hänen telttansa oli aikaisemmin ollut [1. Moos. 12:8]
1. Moos. 13:7	Siksi Abramin ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riitaa. Siihen aikaan maassa asui kanaanilaisia ja perissiläisiä.
1. Moos. 13:8	Abram sanoi Lootille: "Ei sovi, että meidän tai meidän karjapaimentemme välillä on riitaa, sillä me olemme sukulaisia ja veljiä keskenämme.
1. Moos. 15:17	Auringon laskettua tuli pilkkopimeä, ja silloin näkyi uunin savuava roihu ja soihdun lieska, joka liikkui uhrilihojen välissä.
1. Moos. 16:5	Silloin Sarai sanoi Abramille: "Minua on loukattu, etkä sinä tee mitään. Minä itse annoin orjattareni sinun syliisi, mutta siitä saakka, kun hän sai tietää olevansa raskaana, hän on halveksinut minua. Herra ratkaiskoon meidän riitamme."
1. Moos. 16:14	Siksi alettiin tuota Kadesin ja Beredin välillä sijaitsevaa vesipaikkaa nimittää Lahai-Roin kaivoksi*. [»Lahai-Roin kaivo» merkitsee 'sen kaivo, joka elää ja näkee minut'.]
1. Moos. 17:2	niin minä otan sinut liittoon kanssani ja teen suureksi sinun jälkeläistesi määrän." [1. Moos. 15:18; Ps. 105:9]
1. Moos. 17:7	Minä pidän voimassa liiton sinun ja myös sinun jälkeläistesi kanssa, ikuisen liiton sukupolvesta toiseen, ja minä olen oleva sinun Jumalasi ja sinun jälkeläistesi Jumala.
1. Moos. 17:10	Tämä ehto teidän on täytettävä siinä liitossa, jonka olen tehnyt sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa: teidän tulee ympärileikata jokainen mies ja poikalapsi. [2. Moos. 4:26; 3. Moos. 12:3; Luuk. 2:21; Ap. t. 7:8; Room. 4:11]
1. Moos. 17:11	Leikkauttakaa pois esinahkanne. Tämä on merkkinä liitosta, joka on meidän välillämme, minun ja teidän.
1. Moos. 20:1	Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin.
1. Moos. 23:15	"Kuuntele minua, herrani! Neljänsadan hopeasekelin maapala -- mitäpä se meidän kesken merkitsee! Hautaa vainajasi."
1. Moos. 26:28	He vastasivat: "Me olemme näh- neet, että Herra on sinun kanssasi. Siksi ajattelim- me, että sinun ja meidän välillämme tulisi olla valalla vahvistettu sopimus. Me haluamme tehdä lii- ton sinun kanssasi,
1. Moos. 30:36	Sitten Laban siirsi tämän lauman kolmen päivämatkan päähän Jaakobista, ja Jaakob jäi paimentamaan Labanin muita vuohia ja lampaita.
1. Moos. 31:37	Nyt olet penkonut kaikki minun tavarani. Löysitkö mitään itsellesi kuuluvaa? Pane se tähän minun väkeni ja oman väkesi eteen, niin he saavat ratkaista asian.
1. Moos. 31:44	Teh- käämme siis sovinto, ja olkoon sillä todistaja."
1. Moos. 31:48	Sitten Laban sanoi: "Tämä röykkiö olkoon nyt sopimuksemme todisteena." Sen vuoksi sitä kutsutaan nimellä Galed
1. Moos. 31:49	ja myös nimellä Mispa, sillä hän sanoi vielä: "Herra pitäköön meitä silmällä* silloinkin, kun emme enää voi nähdä toinen toistamme. [Nimi Mispa merkitsee 'tähystyspaikka'.]
1. Moos. 31:50	Jos sinä kohtelet huonosti tyttäriäni ja otat muita vaimoja heidän lisäkseen, niin silloin on Jumala oleva sopimuksemme todistajana, vaikka yhtään ihmistä ei olisi läsnä sen todistajana."
1. Moos. 31:51	Laban sanoi vielä Jaakobille: "Katso tätä röykkiötä ja tätä patsasta, jonka minä olen pystyttänyt meidän välillemme.
1. Moos. 31:53	Meidän isiemme Abrahamin ja Nahorin Jumala valvokoon tuomarina tätä sopimustamme." Jaakob puolestaan vannoi valan sen Jumalan kautta, jota hänen isänsä Iisak palveli.
1. Moos. 32:17	Hän antoi ne palvelijoidensa huostaan, kunkin lauman erikseen, ja sanoi heille: "Kulkekaa eteenpäin minun edelläni ja pitäkää laumat matkan päässä toisistaan."
1. Moos. 42:23	Mutta he eivät tienneet, että Joosef ymmärsi heidän puheensa, sillä hän puhui heille tulkin välityksellä.
1. Moos. 49:10	Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. [4. Moos. 24:17; 2. Sam. 8:2; Ps. 2:6, 110:2; Matt. 2:6]
1. Moos. 49:14	Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen.
2. Moos. 8:19	Minä teen eron oman kansani ja sinun kansasi välillä. Huomenna tämä ihme tapahtuu.'"
2. Moos. 9:4	Mutta minä teen eron israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, eikä israelilaisten eläimistä kuole ainoatakaan.
2. Moos. 11:7	Mutta israelilaisille ei edes koira murise, mitään vahinkoa ei tapahdu ihmisille enempää kuin karjallekaan. Tästä ymmärrät, että Herra tekee eron Egyptin ja Israelin välillä.'
2. Moos. 12:6	Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä. [3. Moos. 23:5; 4. Moos. 28:16; Joos. 5:10; 2. Aik. 35:1]
2. Moos. 13:9	Ja se säädös olkoon kuin merkki kädessäsi ja tunnus otsallasi, että Herran laki aina pysyisi huulillasi ja sinä muistaisit, kuinka Herra väkevällä kädellään vei sinut pois Egyptistä. [5. Moos. 6:8, 11:8,9]
2. Moos. 13:16	Olkoon tämä kuin merkki kädessäsi ja tunnus otsallasi, jotta muistaisit, että Herra väkevällä kädellään vei meidät pois Egyptistä."
2. Moos. 14:2	"Käske israelilaisten kääntyä takaisin ja palata Pi-Hirotin luo Migdolin ja meren välille. Leiriytykää Baal-Sefonin kohdalle meren rantaan. [4. Moos. 33:7]
2. Moos. 14:20	niin että se tuli egyptiläisten ja Israelin joukkojen väliin. Pilven mukana tuli pimeys, mutta israelilaisille pilvi valaisi yön. Kumpikaan puoli ei voinut koko yönä lähestyä toistaan.
2. Moos. 16:1	Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle Elimistä ja tulivat Sinin autiomaahan, joka on Elimin ja Siinain välillä. He tulivat sinne toisen kuun viidentenätoista päivänä Egyptistä lähtönsä jälkeen. [4. Moos. 33:10,11]
2. Moos. 16:12	"Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: 'Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.'"
2. Moos. 18:16	Aina kun heillä on erimielisyyttä, he tulevat luokseni, ja minä ratkaisen asian heidän välillään ja teen tiettäväksi Jumalan säädökset ja lait."
2. Moos. 22:10	niin se, jonka huostassa eläin oli, vannokoon Jumalan edessä, ettei hän ole koskenut toisen omaisuuteen. Omistaja tyytyköön valaan, eikä korvausta tarvitse maksaa.
2. Moos. 25:22	Sen luona sinä saat kohdata minut, ja minä puhun sinulle kannen päältä, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat liitonarkun päällä, ja ilmoitan sinulle kaikki ne käskyt, jotka minä israelilaisille annan. [4. Moos. 7:89]
2. Moos. 26:33	Kiinnitä väliverho hakasten avulla paikoilleen ja sijoita liitonarkku verhon taakse. Väliverho osoittakoon teille pyhän ja kaikkeinpyhimmän välisen rajan.
2. Moos. 29:39	Uhraa toinen karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä.
2. Moos. 29:41	Uhraa iltahämärissä toinen karitsa mieluisasti tuoksuvana tuliuhrina Herralle ja toimita sen kanssa samanlainen ruoka- ja juomauhri kuin aamullakin.
2. Moos. 30:8	ja samoin iltahämärissä nostaessaan lamput paikoilleen palamaan. Näin on Herran edessä aina uhrattava suitsutusuhri sukupolvesta toiseen.
2. Moos. 30:18	"Tee peseytymistä varten pronssinen allas ja sille pronssinen jalusta, sijoita se pyhäkköteltan ja alttarin väliin ja täytä se vedellä. [2. Moos. 38:8]
2. Moos. 31:13	"Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut, sillä sapatti on sukupolvesta toiseen oleva merkkinä liitosta, jonka minä olen teidän kanssanne tehnyt. Siitä muistatte, että minä, Herra, olen erottanut teidät omaksi kansakseni. [2. Moos. 20:8+]
2. Moos. 31:17	Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin." [1. Moos. 2:2,3]
2. Moos. 40:7	sijoita allas alttarin ja pyhäkköteltan portin välille ja kaada altaaseen vettä. [2. Moos. 30:18]
2. Moos. 40:30	Altaan hän sijoitti alttarin ja pyhäkköteltan portin välille, ja hän kaatoi siihen vettä peseytymistä varten.
3. Moos. 10:10	Teidän tulee tehdä ero pyhän ja maallisen, saastaisen ja puhtaan välillä,
3. Moos. 11:47	Tämän lain avulla puhdas voidaan erottaa saastaisesta ja syötävät eläimet niistä, joita ei saa syödä.
3. Moos. 20:25	Tehkää tekin ero puhtaiden ja saastaisten eläinten välillä, sekä nelijalkaisten että lintujen, älkääkä saattako itseänne epäpuhtaiksi koskemalla niihin nelijalkaisiin eläimiin, lintuihin tai maassa ryömiviin elollisiin olioihin, jotka minä olen erottanut saastaisiksi. [3. Moos. 11:1-47; 5. Moos. 14:3-20]
3. Moos. 23:5	Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä on Herran pääsiäinen, [2. Moos. 12:11+]
3. Moos. 26:46	Nämä ovat ne käskyt, lait ja opetukset, jotka Herra Siinainvuorella ilmoitti Moosekselle asettaen ne israelilaisten kanssa solmimansa liiton ehdoiksi.
3. Moos. 27:12	Pappi arvioi, miten hyvä tai huono eläin on, ja hänen määräämänsä lunastussumma on lopullinen.
3. Moos. 27:14	"Jos joku on pyhittänyt talonsa Herran omaksi, papin tulee arvioida, miten hyvä tai huono se on, ja hänen määräämänsä hinta on lopullinen.
3. Moos. 27:33	Omistajan ei pidä erotella hyviä ja huonoja eläimiä eikä vaihtaa eläimiä toisiin. Jos hän kuitenkin vaihtaa valituksi tulleen eläimen, molemmat eläimet kuuluvat Herralle eikä niitä voi lunastaa takaisin."
4. Moos. 7:89	Kun Mooses meni pyhäkkötelttaan puhumaan Herralle, hän kuuli liitonarkun kannen yläpuolelta kerubien välistä äänen, joka puhutteli häntä. Sieltä Herra puhui hänelle. [2. Moos. 25:22]
4. Moos. 9:3	Uhratkaa pääsiäislampaanne iltahämärissä vuoden ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä ja viettäkää pääsiäistä kaikkien sitä koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti." [3. Moos. 23:5; 4. Moos. 28:16]
4. Moos. 9:5	ja he uhrasivat pääsiäislampaansa vuoden ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä Siinain autiomaassa ja viettivät pääsiäistä kaikkien niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Herra oli Moosekselle antanut.
4. Moos. 9:11	Heidän tulee toisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä uhrata pääsiäislampaansa ja syödä se happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kera. 4. 9:11,12:[ 2. Aik. 30:18,19 : 2. Moos. 12:8]
4. Moos. 11:33	Mutta israelilaiset eivät olleet ehtineet syödä kaikkea ja pureksivat vielä lihaa, kun Herra vihastui heihin ja rankaisi heitä ankarasti, niin että monet kuolivat. [Ps. 78:30,31]
4. Moos. 17:2	"Käske pappi Eleasarin, Aaronin pojan, korjata tuliastiat pois palopaikalta ja hajottaa niiden palavat hiilet kauas joka suuntaan, sillä ne ovat kaikki tulleet pyhiksi.
4. Moos. 17:13	ja seisoi kuolleiden ja elävien välissä, kunnes vitsaus lakkasi.
4. Moos. 21:13	Sieltä lähdettyään he leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle autiomaahan, joka ulottuu amorilaisten alueisiin saakka. Arnon on moabilaisten ja amorilaisten välinen rajajoki. [Tuom. 11:18]
4. Moos. 26:56	Niin suurten kuin pientenkin heimojen keskuudessa maa jaettakoon arpomalla."
4. Moos. 28:4	Uhratkaa toinen karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä.
4. Moos. 28:8	Uhratkaa toinen karitsa iltahämärissä ja toimittakaa siihen kuuluvat ruoka- ja juomauhrit samalla tavoin kuin aamullakin. Tämä on tuoksuva tuliuhri, joka on Herralle mieluisa.
4. Moos. 30:17	Nämä säädökset Herra antoi Moosekselle. Ne koskevat miestä ja vaimoa sekä isää ja tytärtä, joka vielä on nuori ja asuu isänsä kodissa.
4. Moos. 31:27	Jaa saalis kahtia sotaretkellä olleiden ja muun kansan kesken.
4. Moos. 35:24	Näin on tehtävä siinä tapauksessa, että surmansa saanut ei ollut surmaajan vihamies eikä surmaaja ollut aikonut häntä vahingoittaa.
5. Moos. 1:1	Nämä ovat ne sanat, jotka Mooses puhui Israelin kansalle Jordanin itäpuolella autiomaassa Sufin tienoilla, Paranin, Tofelin, Labanin, Haserotin ja Di-Sahabin seuduilla lähellä Kuolleenmeren laaksoa.
5. Moos. 1:16	"Sitten annoin teidän tuomareillenne tämän käskyn: 'Kuunnelkaa tarkoin molempia osapuolia ja tuomitkaa oikein riippumatta siitä, käykö joku oikeutta maanmiehensä vai luonaan asuvan muukalaisen kanssa.
5. Moos. 5:5	Minä seisoin silloin Herran ja teidän välissänne ja ilmoitin teille hänen sanansa, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. "Näin Herra puhui: [2. Moos. 20:18,19]
5. Moos. 6:8	Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi. [5. Moos. 11:18; Sananl. 7:3]
5. Moos. 11:18	"Painakaa tarkoin mieleenne nämä käskyt, jotka minä annan. Sitokaa ne merkiksi käteenne ja pitäkää niitä tunnuksena otsallanne. [2. Moos. 13:16; 5. Moos. 6:8; Sananl. 6:21]
5. Moos. 14:1	"Te olette Herran, Jumalanne, lapsia. Kun surette vainajaa, älkää viillelkö itseänne älkääkä ajelko päätänne otsalta paljaaksi, [3. Moos. 19:27,28, 21:5]
5. Moos. 17:8	"Jos kaupungeissanne tulee esiin oikeusasioita, jotka ovat teidän ratkaistaviksenne liian vaikeita - - olipa kysymyksessä henkirikos, ruumiinvamman tuottaminen tai muu oikeusasia -- menkää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. [5. Moos. 21:5; 2. Aik. 19:8]
5. Moos. 25:1	"Jos kaksi miestä riitaantuu keskenään ja he vievät asian oikeuteen, heidät on tuomittava oikein: syytön syyttömäksi ja syyllinen syylliseksi. [5. Moos. 16:18]
5. Moos. 28:57	eikä anna heille lapsia, jotka hän synnyttää, eikä jälkeisiään, jotka tulevat hänen kohdustaan, vaan syö ne itse salaa nälkänsä pakottamana siinä hädässä ja ahdingossa, johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.
5. Moos. 33:12	Benjaminista hän sanoi: -- Herran lemmikki asuu turvassa. Korkein varjelee häntä alituisesti ja asuu hänen luonaan vuorten keskellä.
Joos. 3:4	Näin te osaatte kulkea oikeaa reittiä, vaikka ette entuudestaan tunne tietä. Varokaa kuitenkin menemästä liian lähelle arkkua. Teidän on pysyteltävä siitä kahdentuhannen kyynärän päässä."
Joos. 8:9	Joosua lähetti miehet matkaan, ja he asettuivat väijyksiin Ain kaupungin länsipuolelle, Betelin ja Ain välille. Joosua vietti sen yön pääjoukon luona.
Joos. 8:11	Saavuttuaan lähelle kaupunkia joukot leiriytyivät sen pohjoispuolelle; israelilaisten ja kaupungin väliin jäi laakso.
Joos. 8:12	Joosua asetti noin viidentuhannen miehen joukon väijyksiin Ain länsipuolelle, Betelin ja Ain välille.
Joos. 18:11	Ensimmäinen arpa lankesi Benjaminin heimon suvuille. Benjaminilaisten osuudeksi tuli alue, joka on Juudan ja Joosefin heimojen välissä.
Joos. 22:25	Herra on asettanut Jordanin erottamaan meidät teistä ruubenilaisista ja gadilaisista. Teillä ei ole mitään osuutta Herraan.' Tällaisin puhein teidän jälkeläisenne voisivat saada meidän jälkeläisemme luopumaan Herrasta.
Joos. 22:27	Sen on oltava todisteena teille ja meille sekä myös jälkipolvillemme siitä, että mekin saamme palvella Herraa hänen pyhäkössään polttouhreillamme, teurasuhreillamme ja yhteysuhreillamme. Silloin teidän jälkeläisenne eivät voi tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme, ettei näillä ole osuutta Herraan.'
Joos. 22:28	Mutta jos he joskus niin sanovat meille tai meidän jälkeläisillemme, me vastaamme heille: 'Katsokaa tätä alttaria, jonka meidän isämme rakensivat Herran alttarin kaltaiseksi, ei polttouhreja eikä teurasuhreja varten, vaan todisteeksi teille ja meille. [1. Moos. 31:48; Joos. 24:27]
Joos. 22:34	Ruubenilaiset ja gadilaiset antoivat alttarille nimen Todistaja, koska alttari oli heille ja muille israelilaisille todisteena siitä, että Herra on Jumala.

Sivu: 1 2 3 >