header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku חרה (charah khaw-raw' ) kindled

Löytyi 87 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 4:5 

mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi.

1. Moos. 4:6 

Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan?

1. Moos. 18:30 

Abraham sanoi: "Älä suutu, Herra, vaikka puhunkin vielä. Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Herra vastasi: "En hävitä sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä."

1. Moos. 18:32 

Mutta Abraham sanoi: "Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?" Herra sanoi: "Niiden kymmenen takia jätän sen hävittämättä." [Jer. 5:1]

1. Moos. 30:2 

Jaakob suuttui Raakelille ja sanoi: "Olenko minä muka Jumala? Minäkö olen estänyt sinua saamasta lapsia?"

1. Moos. 31:35 

Silloin Raakel sanoi isälleen: "Älä vihastu, herrani, vaikka en voikaan nousta tieltäsi. Minulla on se naisten tavallinen vaiva." Eikä Laban löytänyt jumalankuvia, vaikka kuinka etsi.

1. Moos. 31:36 

Silloin Jaakob kiivastui ja alkoi syyttää Labania. Hän sanoi: "Mikä on minun rikkomukseni, mitä pahaa minä olen tehnyt, kun näin ryntäät minun perääni?

1. Moos. 34:7 

Jaakobin pojat olivat juuri palanneet laitumilta ja kuulleet asiasta. He olivat raivoissaan ja katkeria, sillä Sikem oli makaamalla Jaakobin tyttären loukannut Israelin kunniaa, eikä sellaista voitu sietää. [5. Moos. 22:20,21]

1. Moos. 39:19 

Kun isäntä kuuli vaimonsa kertovan, mitä orja oli tehnyt, hän raivostui.

1. Moos. 44:18 

Silloin Juuda astui Joosefin eteen ja sanoi: "Anna anteeksi, herra, että rohkenen puhua muutaman sanan. Älä vihastu minuun -- sinä, joka olet kuin farao.

1. Moos. 45:5 

Mutta älkää olko murheissanne älkääkä syyttäkö itseänne siitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala lähetti minut teidän edellänne pelastamaan ihmishenkiä. [1. Moos. 37:28, 50:20]

2. Moos. 4:14 

Silloin Herra vihastui Moosekselle ja sanoi: "Onhan sinulla veljesi Aaron, leeviläinen! Minä tiedän, että hän osaa puhua. Hän onkin jo tulossa sinua vastaan ja ilahtuu, kun saa tavata sinut. [2. Moos. 32:26; 4. Moos. 18:2,3; 5. Moos. 12:12; Tuom. 17:9]

2. Moos. 22:23 

Minun vihani syttyy, ja minä surmaan teidät sodalla, niin että teidän vaimoistanne tulee leskiä ja lapsistanne orpoja.

2. Moos. 32:10 

Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan."

2. Moos. 32:11 

Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: "Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi.

2. Moos. 32:19 

Kun Mooses saapui leiriin ja näki sonnin ja villin karkeloinnin, hänen vihansa syttyi ja hän paiskasi taulut murskaksi vuoren juurelle.

2. Moos. 32:22 

Aaron vastasi: "Älä suutu, herrani! Sinähän tiedät, miten altis tämä kansa on pahaan.

4. Moos. 11:1 

Kansa alkoi itkeä ja valittaa, eikä tämä ollut Herralle mieleen. Kun Herra kuuli kansan valituksen, hän vihastui ja sinkosi israelilaisten keskuuteen tulen, joka alkoi hävittää leirin laitamia. [Ps. 78:21]

4. Moos. 11:10 

Mooses kuuli, miten israelilaiset itkivät telttojensa ovella. Herra vihastui suuresti, ja Mooses oli murheissaan.

4. Moos. 11:33 

Mutta israelilaiset eivät olleet ehtineet syödä kaikkea ja pureksivat vielä lihaa, kun Herra vihastui heihin ja rankaisi heitä ankarasti, niin että monet kuolivat. [Ps. 78:30,31]

4. Moos. 12:9 

Ja Herra poistui vihastuneena.

4. Moos. 16:15 

Mooses suuttui tästä kovin ja sanoi Herralle: "Älä ota vastaan heidän uhrilahjojaan! Yhtä ainoaa aasiakaan minä en ole heiltä riistänyt enkä ole tehnyt vääryyttä kenellekään heistä." [1. Moos. 4:5 | 1. Sam. 12:3]

4. Moos. 22:22 

Mutta Jumala vihastui hänen lähdöstään, ja kun Bileam sitten ratsasti aasillaan kahden palvelijansa saattamana, Herran enkeli asettui hänen tielleen.

4. Moos. 22:27 

Kun aasi näki Herran enkelin, se laskeutui makuulle Bileam selässään, ja Bileam löi vihoissaan aasia kepillä.

4. Moos. 24:10 

Silloin Balak vihastui Bileamiin, löi nyrkillä kämmeneensä ja sanoi: "Minä kutsuin sinut tänne, jotta kiroaisit viholliseni, mutta nyt sinä olet jo kolme kertaa siunannut heidät!

4. Moos. 25:3 

Näin israelilaiset antautuivat palvelemaan Baal-Peoria, ja siksi Herra vihastui heihin. [5. Moos. 4:3; Joos. 22:17; Hoos. 9:10]

4. Moos. 32:10 

Silloin syttyi Herran viha ja hän vannoi:

4. Moos. 32:13 

Herran viha syttyi silloin Israelia vastaan, ja hän antoi israelilaisten harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi, joka oli rikkonut Herran tahtoa vastaan, oli kuollut. [4. Moos. 26:64,65]

5. Moos. 6:15 

ettei Herra, teidän Jumalanne, joka on keskellänne, vihastuisi teihin ja hävittäisi teitä maan päältä, sillä Herra vaatii omiltaan uskollisuutta. [5. Moos. 5:9]

5. Moos. 7:4 

sillä he viettelisivät poikanne luopumaan Herrasta ja palvelemaan vieraita jumalia. Jos annatte tämän tapahtua, Herra vihastuu teihin ja tekee teistä heti lopun.

5. Moos. 11:17 

Jos lankeatte, Herra vihastuu teihin ja sulkee taivaan, niin ettei sadetta tule eikä maa tuota satoa, ja te häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka Herra teille antaa. [3. Moos. 26:19; 5. Moos. 28:23]

5. Moos. 29:26 

Siksi Herran viha syttyi tätä maata kohtaan, niin että hän antoi sen osaksi kaikki ne kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan.

5. Moos. 31:17 

minussa herää viha heitä kohtaan. Minä hylkään heidät ja käännän kasvoni heistä pois, niin että he joutuvat kärsimään paljon ja heitä kohtaavat suuret onnettomuudet ja vaivat. Silloin he sanovat: 'Nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä siksi, ettei Jumalamme ole meidän kanssamme.'

Joos. 7:1 

Kaikki israelilaiset eivät noudattaneet Herran käskyä. Juudan heimoon kuuluva Akan, jonka isä oli Karmi, Serahin pojan Sabdin poika, otti itselleen saalista, joka oli julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi. Tämän vuoksi Herra vihastui israelilaisiin. [5. Moos. 13:18; 1. Aik. 2:7]

Joos. 23:16 

Jos te rikotte liiton säädökset, jotka Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän pitää, ja ryhdytte palvelemaan ja kumartamaan muita jumalia, Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja te häviätte pian tästä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut." [5. Moos. 4:25,26+]

Tuom. 2:14 

Herra vihastui heihin. Hän jätti heidät ryöstelevien rosvojoukkojen armoille ja antoi vihamielisten naapurikansojen alistaa heidät. He eivät enää kyenneet pitämään puoliaan vihollisiaan vastaan, [Tuom. 3:8, 10:7]

Tuom. 2:20 

Sen tähden Herra vihastui Israeliin ja sanoi: "Koska te olette rikkoneet liiton, jonka minä tein teidän isienne kanssa, ettekä ole totelleet minua,

Tuom. 3:8 

Silloin Herra vihastui israelilaisiin ja antoi heidät Kusan-Riseataimin, pohjoisen Mesopotamian kuninkaan, käsiin. He joutuivat olemaan Kusan-Riseataimin vallan alla kahdeksan vuotta. [Tuom. 2:14,20]

Tuom. 6:39 

Silloin Gideon sanoi Jumalalle: "Ethän vihastu minuun, jos vielä tämän kerran puhun sinulle. Anna minun tehdä villoilla vielä yksi koe. Tällä kertaa pysykööt villat kuivina, vaikka maa niiden ympärillä on kasteesta märkä." [1. Moos. 18:30-32]

Tuom. 9:30 

Sebul, kaupungin päällikkö, sai kuulla, mitä Gaal, Ebedin poika, oli sanonut. Hän vihastui

Tuom. 10:7 

Silloin Herra vihastui israelilaisiin ja jätti heidät filistealaisten ja ammonilaisten käsiin.

Tuom. 14:19 

Silloin Herran henki valtasi Simsonin. Hän meni Askeloniin ja surmasi siellä kolmekymmentä miestä, riisui heiltä vaatteet ja antoi ne arvoituksen ratkaisijoille. Raivoissaan hän sitten lähti kotiinsa. [Tuom. 13:2]

1. Sam. 11:6 

Kun Saul sen kuuli, Herran henki valtasi hänet ja hänessä syttyi viha. [Tuom. 3:10+]

1. Sam. 15:11 

"Minä kadun, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on luopunut minusta eikä ole täyttänyt käskyäni." Samuel kauhistui ja huusi Herraa avuksi koko yön. [1. Moos. 6:6,7]

1. Sam. 17:28 

Kun vanhin veli Eliab kuuli, mitä Daavid puhui miehille, hän suuttui ja sanoi: "Mitä sinä tänne tulit? Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla? Minä kyllä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi. Sotaa katselemaan sinä vain olet tullut."

1. Sam. 18:8 

Mutta Saul pani tämän pahakseen ja sanoi suuttuneena: "Daavidin nimiin he panivat kymmeniätuhansia, minun nimiini vain tuhansia. Kuninkuus häneltä enää puuttuu!"

1. Sam. 20:7 

Jos isäsi tyytyy siihen vastaukseen, minä voin olla rauhassa, mutta jos hän raivostuu, tiedät sinäkin, että hänellä on paha mielessä.

1. Sam. 20:30 

Silloin Saul raivostui Jonatanille ja huusi hänelle: "Sinä petollisen nartun pentu! Tiedän kyllä, että sinä pidät yhtä tuon Iisain pojan kanssa häpeäksi itsellesi ja kirotulle äidillesi!

2. Sam. 3:8 

Abner suuttui Isbosetin sanoista ja vastasi: "Juudan koirienko päällikkö minä olen? Olen tähän päivään asti ollut uskollinen isäsi Saulin suvulle ja hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin, ja nyt sinä syytät minua tämän naisen vuoksi.

2. Sam. 6:7 

Silloin Ussaa kohtasi Herran viha. Jumala löi häntä tuon hairahduksen tähden, niin että hän kuoli Jumalan arkun viereen. [4. Moos. 4:15]

2. Sam. 6:8 

Daavid kauhistui, kun Herra oli näin musertanut Ussan. Paikka sai nimekseen Peres-Ussa*, ja tätä nimeä siitä käytetään vielä nytkin. [Nimi Peres-Ussa merkitsee 'Ussan murtaminen'.]

2. Sam. 12:5 

Daavid suuttui kovasti tuolle miehelle ja sanoi Natanille: "Niin totta kuin Herra elää, se mies, joka noin teki, on kuoleman oma.

2. Sam. 13:21 

Kun kuningas Daavid kuuli, mitä oli tapahtunut, hän vihastui. Hän ei kuitenkaan tahtonut pahoittaa poikansa Amnonin mieltä, sillä tämä oli hänen esikoisensa ja hänelle rakas.

2. Sam. 19:43 

Juudan miehet vastasivat israelilaisille: "Sen vuoksi, että kuningas on meille läheisempi. Ja miksi te tästä suututte? Olemmeko me muka syöneet kuninkaan suihimme tai ryöstäneet hänet itsellemme?"

2. Sam. 22:8 

Maa tärisi ja järkkyi, taivaan pilarit vavahtelivat, hänen vihansa sai ne horjumaan. [Ps. 68:9]

2. Sam. 24:1 

Herra vihastui jälleen Israeliin, ja yllyttääkseen Daavidia kansaa vastaan hän sanoi: "Mene ja laske Israelin ja Juudan väki." 2. 24:1-25:[ 1. Aik. 21:1-30]

2. Kun. 13:3 

Herra vihastui Israeliin ja antoi sen kerta kerran jälkeen Syyrian kuninkaan Hasaelin ja hänen poikansa Ben-Hadadin käsiin. [Tuom. 2:14 | 1. Kun. 19:15; 2. Kun. 10:32,33]

2. Kun. 23:26 

Herra ei silti leppynyt. Yhä paloi hänen vihansa Juudaa vastaan kaiken sen pahan vuoksi, jolla Manasse oli hänet vihastuttanut. 2. 23:26,27:[ 2. Kun. 21:10-15]

Jes. 5:25 

Niin Herra antaa vihansa leimahtaa kansansa yllä, hän kohottaa kätensä ja lyö. Vuoret järähtelevät, ja kaduilla viruu ruumiita kuin jätteitä tunkiolla. Vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään. [Jes. 9:11,16,20, 10:4]

Jes. 41:11 

Häpeään, pahasti häpeään joutuvat kaikki, jotka vihaavat sinua. Ne, jotka sinua syyttävät, tuhoutuvat, häviävät olemattomiin. [2. Moos. 23:22]

Jes. 45:24 

Näin minusta sanotaan: -- Vain Herralla on voima, hän tekee pelastuksen tekoja. Häveten tulevat Herran luokse kaikki ne, jotka ovat hehkuneet vihaa häntä vastaan. [Jes. 41:11]

Hoos. 8:5 

Hylkää sonnisi, Samaria! Minun vihani leimuaa sinua vastaan. Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois tuollaista saastaa! [1. Kun. 12:28,29]

Joona 4:1 

Joona pani tämän kovin pahakseen ja suuttui.

Joona 4:4 

Mutta Herra sanoi: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa?"

Joona 4:9 

Mutta Jumala kysyi Joonalta: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa risiinikasvin tähden?" Joona vastasi: "Kyllä on, tahtoisin kuolla."

Hab. 3:8 

Virtoihinko sinä, Herra, olet vihastunut, oletko kiivastunut jokiin, tulistunut merelle, kun nyt ajat hevosillasi, kiidät voitonvaunuissasi? [2. Moos. 15:4,5]

Sak. 10:3 

Näin sanoo Herra: -- Minun vihani on syttynyt! Minä rankaisen paimenia ja rankaisen lauman kellokkaita. Herra Sebaot pitää huolta laumastaan, Juudan heimosta, ja tekee siitä itselleen uljaan sotaratsun. [Jer. 23:1; Hes. 34:2]

Ps. 18:8 

Maa järisi ja järkkyi, vuorten perustukset vavahtelivat. Hänen vihansa sai ne horjumaan.

Ps. 37:1 

Daavidin psalmi. Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi väärintekijöitä. [Psalmi on alkutekstissä ns. alfabeettinen psalmi, ks. Ps. 9.]

Ps. 37:7 

Ole ääneti Herran edessä, odota hänen apuaan! Älä kadehdi sitä, joka menestyy elämässään, sitä, jonka kaikki juonet onnistuvat.

Ps. 37:8 

Malta mielesi, hillitse vihasi! Älä kiivastu -- se johtaa vain pahaan!

Ps. 106:40 

Niin Herran viha syttyi, hän ei enää sietänyt omaa kansaansa.

Ps. 124:3 

meidät olisi nielty elävältä. Kun heidän vihansa myrsky nousi,

Job 19:11 

Hänen vihansa on syttynyt, hän pitää minua vihollisenaan. [Job 13:24, 33:10]

Job 32:2 

Mutta silloin suuttui Elihu. Elihu, Barakelin poika, kuului Ramin sukuun ja oli kotoisin Busista. Hän suuttui Jobille, koska Job katsoi, että hän, Job, oli oikeassa ja Jumala väärässä, [Job 27:5,6]

Job 32:3 

ja hän suuttui Jobin ystäviin, koska nämä eivät pystyneet vastaamaan Jobille, vaikka katsoivat, että Job oli väärässä.

Job 32:5 

Mutta kun hän näki, ettei kukaan noista kolmesta enää kyennyt vastaamaan Jobille mitään, hän suuttui.

Job 42:7 

Kun Herra oli puhunut Jobille, hän sanoi temanilaiselle Elifasille: "Minä olen vihastunut sinuun ja kahteen kumppaniisi, sillä te olette puhuneet minusta vastoin totuutta, toisin kuin palvelijani Job.

Sananl. 24:19 

Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi jumalattomia,

Neh. 3:20 

Baruk, Sabbain poika, korjasi seuraavaa osuutta, kulmauksesta ylipappi Eljasibin talon oven kohdalle.

Neh. 3:33 

Kun Sanballat sai kuulla meidän rakentavan muuria, hän vihastui kovin. Meitä pilkaten [Neh. 2:19]

Neh. 4:1 

Mutta kun Sanballat ja Tobia ja arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset saivat kuulla, että Jerusalemin muurien korjaaminen edistyi ja aukot niissä alkoivat täyttyä, he vimmastuivat.

Neh. 5:6 

Kuullessani heidän valituksensa minä suutuin kovasti.

1. Aik. 13:10 

Silloin Ussaa kohtasi Herran viha. Herra löi häntä, koska hän oli koskenut arkkuun, ja niin Ussa kuoli siellä Jumalan edessä. [4. Moos. 4:15]

1. Aik. 13:11 

Daavid kauhistui, kun Herra oli näin musertanut Ussan. Paikka sai nimekseen Peres-Ussa*, ja tätä nimeä siitä käytetään vielä nytkin. [Nimi Peres-Ussa merkitsee 'Ussan murtaminen'.]

2. Aik. 25:10 

Silloin Amasja otti erilleen Efraimin alueelta tulleen joukon ja käski sen lähteä takaisin. Miehet suuttuivat Juudan miehille ja palasivat takaisin vihan vimmassa.

2. Aik. 25:15 

Silloin Herra vihastui Amasjaan ja lähetti hänen luokseen profeetan, joka sanoi: "Miksi palvelet tuon kansan jumalia? Eiväthän ne ole kyenneet edes suojelemaan omaa kansaansa sinulta."