Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 263 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Salomo käski rakentaa Herralle temppelin ja itselleen palatsin. 2. 1:18-2:17:[ 1. Kun. 5:15-32] | |
Salomo määräsi seitsemänkymmentätuhatta miestä kuljettamaan kuormia ja kahdeksankymmentätuhatta louhimaan kiveä vuoristosta ja asetti heille työnjohtajiksi kolmetuhatta kuusisataa miestä. | |
Sitten Salomo lähetti Tyroksen kuninkaalle Hiramille sanan: "Sinä autoit isääni Daavidia ja lähetit hänelle setripuuta, kun hän rakensi palatsia asunnokseen. [1. Aik. 14:1] | |
Tyroksen kuningas Hiram lähetti Salomolle kirjeen, jossa hän sanoi: "Koska Herra rakastaa kansaansa, hän on asettanut sinut sen kuninkaaksi." [1. Kun. 10:9] | |
Salomo antoi laskea kaikki Israelin maassa asuvat muukalaiset, niin kuin hänen isänsä Daavidkin oli tehnyt. Heidän lukumääräkseen saatiin sataviisikymmentäkolmetuhatta kuusisataa. [1. Aik. 22:2] | |
Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin isänsä Daavidin määräämälle paikalle, jebusilaisen Araunan puimatantereelle Morian vuorelle, missä Herra oli ilmestynyt Daavidille. [1. Aik. 21:18,26] | |
Hän teki temppelille sellaiset perustukset, että sen pituudeksi tuli -- vanhan kyynäränmitan mukaan -- kuusikymmentä kyynärää ja leveydeksi kaksikymmentä kyynärää. | |
Hiram-Abi teki tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Hän sai valmiiksi kaiken, mitä kuningas Salomo hänellä teetti Jumalan temppeliä varten: | |
Herran temppelissä tarvittavat tuhka- astiat, tuhkalapiot, haarukat ja kaikki niihin kuuluvat välineet Hiram-Abi teki kuningas Salomolle kiillotetusta pronssista. | |
Kaikkia näitä esineitä Salomo teetti hyvin paljon, ja pronssia kului mittaamattomat määrät. | |
Salomo teetti myös kaikki muut temppeliin kuuluvat esineet: kultaisen alttarin ja pöydät, joilla uhrileipiä pidettiin, | |
Kun kuningas Salomo sai valmiiksi kaikki työt, jotka hän oli Herran temppeliä varten teettänyt, hän toi isänsä Daavidin pyhittämät esineet temppeliin. Hopean, kullan ja muut tavarat hän talletti temppelin aarrekammioihin. [1. Kun. 7:51] | |
Salomo kutsui sitten luokseen Jerusalemiin Israelin vanhimmat, kaikkien israelilaisheimojen päälliköt ja sukujen päämiehet. Heidän oli määrä tuoda Herran liitonarkku Siionista, Daavidin kaupungista. 2. 5:2-14:[ 1. Kun. 8:1-11] | |
Kuningas Salomo uhrasi arkun edessä, ja hänen ympärillään oli koolla koko Israelin seurakunta. Kuningas ja kansa uhrasivat lampaita, vuohia ja nautakarjaa, eikä uhrieläinten määrää voinut lukea, ei laskea. | |
Salomo lausui silloin: -- Herra, sinä haluat pimeän asuinsijan. 2. 6:1-11:[ 1. Kun. 8:12-21] | |
Hän oli tehnyt pronssisen korokkeen, joka oli viiden kyynärän pituinen, viiden kyynärän levyinen ja kolmen kyynärän korkuinen, ja sijoittanut sen keskelle esipihaa. Koko Israelin seurakunnan edessä hän nousi nyt sille. Salomo polvistui, kohotti kätensä taivasta kohti | |
Kun Salomo oli päättänyt rukouksensa, taivaasta iski tuli, joka söi polttouhrit ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin. 2. 7:1,2:[ 2. Aik. 5:14 : 3. Moos. 9:24+] | |
Kuningas uhrasi kaksikymmentäkaksituhatta nautaa ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja koko kansa vihkivät Jumalan temppelin. | |
Salomo pyhitti Herran temppelin esipihan keskiosan, jossa hän uhrasi polttouhrit ja yhteysuhrien rasvat, koska hänen rakentamansa pronssialttari oli polttouhria, ruokauhria ja rasvoja varten liian pieni. | |
Sitten Salomo ja hänen kanssaan koko Israel viettivät juhlaa seitsemän päivän ajan. Koolle oli tullut hyvin suuri joukko väkeä, pohjoisesta aina Lebo-Hamatista ja etelästä Egyptin rajapurolta saakka. | |
Seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä Salomo hyvästeli kansan, ja kaikki lähtivät kotiinsa iloisina ja tyytyväisinä kaikesta siitä hyvyydestä, jota Herra oli osoittanut Daavidille, Salomolle ja kansalleen Israelille. | |
Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja saattanut onnellisesti päätökseen kaiken, mitä oli temppeliä ja palatsia varten suunnitellut, 2. 7:11-22:[ 1. Kun. 9:1-9] | |
Herra ilmestyi hänelle yöllä. Herra sanoi Salomolle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja ottanut tämän temppelin paikaksi, jossa minulle uhrataan. [5. Moos. 12:5] | |
Salomolta meni kaksikymmentä vuotta Herran temppelin ja oman palatsinsa rakentamiseen. 2. 8:1-18:[ 1. Kun. 9:10-28] | |
Hän myös varusti ne kaupungit, jotka Hiram oli hänelle antanut, ja siirsi niihin israelilaisia. | |
Sen jälkeen Salomo hyökkäsi Hamat-Sobaan ja valloitti sen. | |
Samoin hän linnoitti Baalatin ja kaikki kaupungit, joissa hän piti varastojaan, vaunujaan ja hevosiaan. Hän rakensi myös kaikkea muuta, mitä näki hyväksi, Jerusalemiin, Libanoniin ja koko sille alueelle, jota hän hallitsi. | |
Israelilaiset eivät olleet pystyneet tuhoamaan heitä kaikkia, ja niin heidän jälkeläisiään oli yhä maassa. Heidän on tehtävä verotyötä vielä tänäkin päivänä. | |
Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan töihin, vaan he olivat sotilaita ja sotapäälliköitä, sotavaunujen ja vaunumiesten päälliköitä. | |
Töiden valvojina kuningas Salomolla oli kaksisataaviisikymmentä virkamiestä. | |
Faraon tyttären Salomo vei Daavidin kaupungista häntä varten rakentamaansa palatsiin. Salomo sanoi: "Kukaan vaimoistani ei saa asua Daavidin, Israelin kuninkaan, palatsissa. Se on pyhä, koska Herran liitonarkku on ollut sillä paikalla." [1. Kun. 3:1, 7:8] | |
Salomo uhrasi Herralle polttouhreja alttarilla, jonka hän oli rakentanut temppelin eteishallin edustalle. [2. Aik. 7:7] | |
Näin saatettiin päätökseen Salomon koko työ, aina Herran temppelin perustusten laskemisesta sen valmistumiseen saakka. Herran temppeli oli valmis. | |
Salomo meni myös Esjon-Geberiin ja Eilatiin, jotka ovat meren rannalla Edomin maassa. | |
Hiram lähetti palvelijansa tuomaan hänelle laivoja ja miehiä, jotka olivat kokeneita merenkulkijoita. Nämä purjehtivat Salomon miesten kanssa Ofiriin ja toivat sieltä kuninkaalle neljäsataaviisikymmentä talenttia kultaa. | |
Kun Saban kuningatar sai kuulla, mitä Salomosta kerrottiin, hän lähti Jerusalemiin pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. Hänellä oli mukanaan mahtava seurue, ja kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Hän tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä. 2. 9:1-12:[ 1. Kun. 10:1-13 : Matt. 12:42] | |
Salomo vastasi kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut Salomolle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin. | |
Niin sai Saban kuningatar nähdä, miten viisas Salomo oli. Hän näki myös, millaisen palatsin Salomo oli rakentanut, | |
Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja runsain mitoin hajusteita ja jalokiviä. Mitään niiden hajusteiden veroista, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole nähty. | |
Hiramin ja Salomon miehet, jotka hakivat Ofirista kultaa, toivat sieltä myös jalopuuta ja jalokiviä. | |
Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle vastalahjat hänen tuomisistaan sekä lisäksi kaiken, mitä hän halusi ja pyysi. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa. | |
Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia. 2. 9:13-28:[ 1. Kun. 10:14-29] | |
Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa. | |
Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa. | |
Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena. | |
Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat. | |
Kaikkialta tuli kuninkaita Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä. | |
Salomolla oli talleissaan neljätuhatta paikkaa hevosille ja vaunuille, ja hänellä oli kaksitoistatuhatta vaunusotilasta, jotka hän sijoitti varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. [1. Kun. 5:6; 2. Aik. 1:14] | |
Hevosia Salomolle tuotiin Egyptistä ja muistakin maista. | |
Muut Salomon ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Natanin aikakirjoissa, silolaisen Ahian profetioissa ja näkijä Iddon ilmestyksissä, jotka koskivat Jerobeamia, Nebatin poikaa. 2. 9:29-31:[ 1. Kun. 11:41-43] | |
Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta. | |
Sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam. | |
Kun Jerobeam, Nebatin poika, sai kuulla tästä Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa, hän palasi Israeliin. | |
Kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka olivat olleet hänen isänsä Salomon palveluksessa, kun tämä vielä eli. Hän kysyi: "Millaisen vastauksen neuvotte antamaan tälle kansalle?" | |
"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, ja kaikille Juudassa asuville israelilaisille sekä Benjaminin heimolle tämä viesti: | |
Näin he vahvistivat Juudan valtakuntaa ja lujittivat Rehabeamin, Salomon pojan, kuninkuutta, mutta vain kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta he näet vaelsivat uskollisesti sitä tietä, jota Daavid ja Salomo olivat kulkeneet. | |
Niin Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin ja ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt. [2. Aik. 5:1, 9:15,16] | |
Mutta Jerobeam, Nebatin poika, Daavidin pojan Salomon palvelija, nousi kapinaan herraansa vastaan. [1. Kun. 11:26] | |
Hänen luokseen kokoontui tyhjäntoimittajia ja hulttioita, ja he voittivat Rehabeamin, Salomon pojan, sillä Rehabeam oli vielä nuori ja kokematon eikä pystynyt vastustamaan heitä. | |
Jerusalemissa vallitsi suuri riemu; näin siellä ei ollut juhlittu sitten Daavidin pojan Salomon, Israelin kuninkaan, päivien. | |
Hän teetti epäjumalankuvan ja asetti sen Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: "Tästä temppelistä ja Jerusalemista, jonka olen Israelin heimojen kaikista kaupungeista valinnut, minä teen nimeni ikuisen asuinsijan. | |
Leeviläisille, jotka opettivat Israelia ja olivat pyhittäytyneet Herran palvelukseen, hän sanoi: "Sen jälkeen kun pyhä arkku on sijoitettu temppeliin, jonka on rakentanut Israelin kuningas Salomo, Daavidin poika, teidän ei ole enää tarvinnut kantaa sitä olkapäillänne. Nyt teidän tehtävänne on palvella Herraa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa Israelia. [4. Moos. 4:15] | |
Järjestäytykää suvuittain ja osastoittain sen mukaan kuin Israelin kuningas Daavid ja hänen poikansa Salomo ovat määränneet. |