Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 263 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Kolmesti vuodessa Salomo uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli Herralle rakentanut, ja suitsutti Herran edessä. Temppeli oli silloin jo valmis. [2. Aik. 4:1, 7:7] | |
Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon- Geberissä, joka on Edomin maassa Kaislameren rannalla lähellä Eilatia. | |
Hiram lähetti laivastoon Salomon väen avuksi omia miehiään, jotka olivat kokeneita merenkulkijoita. | |
He purjehtivat Ofiriin ja toivat sieltä kuningas Salomolle neljäsataakaksikymmentä talenttia kultaa. | |
Kun Saban kuningatar sai kuulla kerrottavan, miten Salomo oli tuottanut Herran nimelle kunniaa, hän lähti matkaan pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. 1. 10:1-13:[ 2. Aik. 9:1-12 : Matt. 12:42] | |
Hän saapui Jerusalemiin, ja hänellä oli mukanaan mahtava seurue. Kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Kuningatar tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä. | |
Salomo antoi vastauksen kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut kuninkaalle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin. | |
Saban kuningatar sai nähdä, miten viisas Salomo oli. Hän näki myös, millaisen palatsin Salomo oli rakentanut, | |
Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja suuret määrät hajusteita ja jalokiviä. Sellaista hajusteiden paljoutta, jonka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole maahan tuotu. | |
Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, sekä vielä kuninkaallisen vieraanvaraisuutensa mukaiset lahjat. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa. | |
Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia. 1. 10:14-29:[ 2. Aik. 9:13-28] | |
Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa. | |
Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaesineitä ei ollut, sillä hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena. | |
Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat. [1. Kun. 3:12,13; 1. Aik. 29:25] | |
Joka puolelta maailmaa pyrittiin Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä. [1. Kun. 5:14] | |
Salomo hankki jatkuvasti lisää sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhat neljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. 1. 10:26-29:[ 2. Aik. 1:14-17 : 1. Kun. 4:26, 9:19] | |
Salomon hevoset tuotiin Egyptistä ja Kilikiasta. Kuninkaan kauppamiehet hankkivat niitä Kilikiasta maksua vastaan. | |
Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja. | |
He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa. [2. Moos. 34:16+] | |
Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. [Sir. 47:19] | |
Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia. [Tuom. 2:13; 2. Kun. 23:13] | |
Salomo teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti niin kuin isänsä Daavid. | |
Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille. [4. Moos. 21:29] | |
Herra vihastui siitä, että Salomon sydän oli kääntynyt pois hänestä, Israelin Jumalasta. Vaikka Herra oli kahdesti ilmestynyt Salomolle [1. Kun. 3:5, 9:2] | |
Herra sanoi Salomolle: "Sinä et ole pitänyt kunniassa liittoani etkä määräyksiä, jotka sinulle annoin. Sen tähden minä repäisen rikki valtakuntasi ja annan sen palvelijallesi. [1. Sam. 15:28, 28:17; 1. Kun. 14:8] | |
Herra nosti Salomolle vastustajaksi Hadadin, joka oli Edomin kuningassukua. | |
Niin pitkään kuin Salomo eli, Reson soti Israelia vastaan ja tuotti Hadadin tavoin sille vahinkoa. Hän oli Syyrian* kuningas ja Israelin vannoutunut vihollinen. [Nimeä Syyria on käytetty yhtyneiden aramealaisheimojen muodostamasta valtiosta, jonka pääkaupunki oli Damaskos. Hepreassa käytetään samaa nimitystä aram sekä aramealaisista että Syyriasta ja syyrialaisista.] | |
Kuningasta vastaan kohotti kätensä myös Jerobeam, joka oli hänen palveluksessaan. Jerobeam, Nebatin poika, oli kotoisin Efraimin Seredasta, ja hänen äitinsä oli Serua, leskeksi jäänyt nainen. [2. Aik. 13:6] | |
Tämä on kertomus hänen kapinastaan. Salomo rakensi Milloa ja täytti aukon, joka oli Daavidin kaupungin muurissa. [2. Sam. 5:9; 1. Kun. 9:15,24] | |
Jerobeam oli väkevä ja uuttera mies. Kun Salomo näki, miten hyvin nuorukainen teki työnsä, hän määräsi hänet Joosefin heimon* työvelvollisten valvojaksi. [»Joosefin heimo» on Efraimin ja Manassen heimojen yhteisnimi.] | |
Ahia sanoi Jerobeamille: "Ota itsellesi kymmenen palaa, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: "Minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan sinulle kymmenen heimoa. | |
Kun Salomo sitten yritti surmauttaa Jerobeamin, tämä pakeni Egyptiin Sisakin, Egyptin kuninkaan, luo ja viipyi siellä Salomon kuolemaan saakka. | |
Kaikki muu, mitä Salomosta on kerrottavaa, hänen teoistaan ja viisaudestaan, on kirjoitettu Salomon historiaan. 1. 11:41-43:[ 2. Aik. 9:29-31] | |
Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta. | |
Sitten Salomo meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam. | |
Jerobeam, Nebatin poika, sai kuulla tästä. Hän oli vielä Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa. [1. Kun. 11:40] | |
Kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka olivat olleet hänen isänsä Salomon palveluksessa, kun tämä vielä eli. Hän kysyi: "Millaisen vastauksen neuvotte antamaan tälle kansalle?" | |
Rehabeam tuli Jerusalemiin ja kutsui koolle koko Juudan väen ja Benjaminin heimon, satakahdeksankymmentätuhatta nuorta soturia. Heidän oli määrä lähteä sotaan Israelin valtakuntaa vastaan ja palauttaa sen kuninkuus Rehabeamille, Salomon pojalle. 1. 12:21-24:[ 2. Aik. 11:1-4] | |
"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, sekä Juudan ja Benjaminin heimoille ja muulle kansalle tämä viesti: | |
Salomon poika Rehabeam oli kuninkaana Juudassa. Rehabeam oli kuninkaaksi tullessaan neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama. 1. 14:21-31:[ 2. Aik. 12:1-16] | |
Hän ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kaikki kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt. [1. Kun. 10:16,17] | |
Hän teetti Astarten patsaan ja asetti sen temppeliin, josta Herra oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: "Tästä temppelistä ja Jerusalemista, jonka olen Israelin heimojen kaikista kaupungeista valinnut, minä teen nimeni ikuisen asuinsijan. [2. Sam. 7:13; 1. Kun. 9:3] | |
Kuningas hävitti ja kirosi myös uhrikukkulat, jotka olivat Jerusalemista itään Turmionvuoren* eteläpuolella. Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut nämä kukkulat sidonilaisten iljetykselle Astartelle, Moabin iljetykselle Kemosille ja ammonilaisten iljettävälle jumalalle Milkomille. [Nimi Turmionvuori tarkoittanee Öljymäen harjannetta.] [4. Moos. 21:29; 1. Kun. 11:5,7] | |
Hän vei saaliinaan kaikki Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarteet ja repi irti kaiken, mitä Israelin kuningas Salomo oli kullasta teettänyt Herran temppeliin. Kävi niin kuin Herra oli ilmoittanut. [2. Kun. 20:17 | 2. Kun. 25:15; 2. Aik. 36:7,10,18; Esra 1:7; Dan. 1:1,2] | |
Kahdessa pylväässä, altaassa ja työntöpöydissä, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli pronssia sellainen määrä, ettei se ollut punnittavissa. | |
Kahdessa pylväässä, altaassa ja kahdessatoista sitä kannattavassa pronssihärässä sekä kymmenessä työntöpöydässä, kaikissa näissä esineissä, jotka kuningas Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli sellainen määrä pronssia, ettei se ollut punnittavissa. | |
Salomon psalmi. Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle! 72:1,2:[ Jes. 11:2-5] | |
Matkalaulu. Salomon psalmi. Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. [Ps. 121:3,4] | |
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut. [1. Kun. 5:12] | |
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe. [Sananl. 15:20, 17:21,25, 19:13, 23:24, 29:3] | |
Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet. | |
Lauluista kaunein, Salomon laulu. [Laulujen laulu on vuoropuhelun muotoinen runoelma. Toisin kuin hepreassa puhujan sukupuoli ei aina käy ilmi suomenkielisestä käännöksestä. Siksi käännökseen on lisätty vuorosanojen esittäjät (neito, mies, muut).] | |
Neito: Olen kyllä iholtani tumma, kuin Kedarin teltat, kuin Salomon telttakankaat, mutta, Jerusalemin tytöt, minä olen kaunis! [Jer. 49:28,29] | |
Katsokaa! Se on Salomon kantotuoli! Sitä saattaa kuusikymmentä soturia, Israelin sotajoukon parhaimmisto, | |
Libanonin puista on tehty kuningas Salomon kantotuoli. | |
Tulkaa ulos, Jerusalemin tytöt! Katsokaa, Siionin tyttäret: tässä on kuningas Salomo! Hän kantaa kruunua, jonka äidiltään sai tänään, hääpäivänään, suurena ilonpäivänään! | |
Mies: Salomolla oli viinitarha Baal-Hamonissa. Sen hedelmistä maksaisi kuka vain tuhat sekeliä hopeaa, ja siksi kuningas pani sinne vartijat. | |
Minun yksin on oma viinitarhani. Pidä tuhantesi, Salomo! Vartijoillekin anna parisataa! | |
Salomon palvelijoiden jälkeläisiä oli: Sotain, Soferetin, Perudan, | |
Temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijoiden jälkeläisiä oli yhteensä 392. | |
Salomon palvelijoiden jälkeläisiä oli: Sotain, Soferetin, Peridan, | |
Temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijoiden jälkeläisiä oli yhteensä 392. | |
Seuraavassa luetellaan ne Juudan maakunnan päämiehet, joiden asuinpaikkana oli Jerusalem. Myös muissa Juudan kaupungeissa asui israelilaisia, heidän joukossaan pappeja, leeviläisiä, temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijoiden jälkeläisiä, kukin kaupungissaan oman sukunsa perintömaalla. | |
ja huolehtivat Jumalan palvelemisesta ja puhdistusmenoista. Samoin iloittiin siitä, että laulajat ja portinvartijat jälleen toimivat niin kuin Daavid ja hänen poikansa Salomo olivat määränneet. | |
Eikö Salomo, Israelin kuningas, tehnyt juuri tuollaista syntiä? Hänen vertaistaan kuningasta ei ollut muilla kansoilla. Jumala rakasti häntä ja asetti hänet koko Israelin kuninkaaksi, mutta muukalaisnaiset houkuttivat hänetkin tekemään syntiä. [2. Sam. 12:24; 1. Kun. 11:1-8; 1. Aik. 29:25] | |
Jerusalemissa Daavidille syntyivät Simea, Sobab, Natan ja Salomo -- näiden neljän äiti oli Ammielin tytär Batseba -- 1. 3:5-8:[ 2. Sam. 5:14-16 : 2. Sam. 12:24; 1. Aik. 22:9; Matt. 1:6] | |
Salomon poika oli Rehabeam, tämän poika oli Abia, tämän Asa, tämän Josafat, [1. Kun. 11:43, 14:31, 15:8,24] | |
Johananille syntyi Asarja, joka toimi pappina Salomon Jerusalemiin rakentamassa temppelissä. | |
He palvelivat laulajina pyhäkköteltan, Jumalan asumuksen, edessä, kunnes Salomo rakensi Jerusalemiin Herran temppelin. Tehtävästään he huolehtivat saamiensa määräysten mukaisesti. | |
Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo, | |
Tibhatista ja Kunista, Hadadeserin kaupungeista, Daavid otti suuret määrät kuparia. Siitä Salomo teki pronssialtaan, pronssipylväät ja pronssiset uhrivälineet. [1. Kun. 7:45] | |
Daavid näet ajatteli: "Poikani Salomo on vielä nuori ja kokematon, mutta Herralle rakennettavan temppelin tulee olla niin mahtava ja kaunis, että sen maine leviää kaikkiin maihin. Siksi teen valmisteluja poikani puolesta." Näin Daavid teki suuria valmisteluja ennen kuolemaansa. [1. Aik. 29:1] | |
Daavid kutsui poikansa Salomon luokseen ja määräsi, että hänen oli rakennettava temppeli Herralle, Israelin Jumalalle. | |
Daavid puhui Salomolle näin: "Poikani, minä olisin tahtonut itse rakentaa temppelin Herralle, Jumalalleni. [1. Aik. 17:1] | |
Mutta sinulle on syntyvä poika, josta tulee rauhan mies. Minä annan hänen elää rauhassa kaikilta vihollisilta, joita hänen ympärillään on. Hänen nimensä on oleva Salomo, ja hänen aikanaan minä annan Israelin olla levossa ja rauhassa.* [Nimi Salomo on johdettu heprean sanasta alom 'rauha'.] | |
Daavid kehotti kaikkia Israelin johtomiehiä auttamaan poikaansa Salomoa. Hän puhui heille näin: | |
Kun Daavid oli tullut vanhaksi ja saanut elämästä kyllänsä, hän määräsi poikansa Salomon Israelin kuninkaaksi. [1. Kun. 1:39] | |
Ja kaikista pojistani -- sillä Herra on antanut minulle monta poikaa -- hän valitsi poikani Salomon nousemaan Herran oman kansan valtaistuimelle ja hallitsemaan Israelia. 1. 28:5-7:[ 1. Aik. 17:11-14] | |
Hän sanoi minulle näin: 'Poikasi Salomo rakentaa minulle temppelin ja sen esipihat. Hänet minä olen valinnut pojakseni, ja minä olen oleva hänelle isä. | |
Ja sinä, poikani Salomo, opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä alttiisti ja koko sydämestäsi, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja pyrkimykset. Jos etsit häntä, löydät hänet, mutta jos hylkäät hänet, hän hylkää sinut ikiajoiksi. [2. Aik. 15:2] | |
Daavid antoi pojalleen Salomolle temppelin eteishallin, koko temppelirakennuksen, varastokammioiden, ylähuoneiden ja sisähuoneiden suunnitelman sekä suunnitelman huoneesta, jossa liitonarkku oli. | |
Daavid sanoi pojalleen Salomolle: "Ryhdy päättävästi ja rohkeasti työhön! Älä pelkää äläkä lannistu, sillä Herra Jumala, minun Jumalani, on kanssasi. Hän ei jätä eikä hylkää sinua, vaan auttaa sinua saamaan päätökseen kaikki Herran temppelissä tehtävät työt. | |
Kuningas Daavid puhui koolla olevalle kansalle: "Poikani Salomo, jonka Herra on valinnut seuraajakseni, on nuori ja kokematon. Mutta hänellä on edessään suuri tehtävä, sillä tätä rakennusta ei ole tarkoitettu ihmisille vaan Herralle Jumalalle. [1. Aik. 22:5] | |
Ja anna pojalleni Salomolle vilpitön halu noudattaa sinun käskyjäsi, säädöksiäsi ja määräyksiäsi, niin että hän täyttäisi ne kaikki ja myös rakentaisi tämän temppelin, jota varten minä olen tehnyt valmisteluja." | |
He söivät ja joivat riemuiten ja Herraa kiittäen. Sitten he toistamiseen asettivat Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herran kansan ruhtinaaksi, ja Sadokin he voitelivat ylipapiksi. [1. Sam. 2:35+] | |
Näin Salomo nousi kuninkaaksi isänsä Daavidin jälkeen Herran valtaistuimelle. Hän menestyi hallitsijana, ja koko Israel oli hänelle kuuliainen. [1. Kun. 1:35] | |
Myös kaikki päälliköt ja soturit ja kaikki kuningas Daavidin pojat tunnustivat Salomon kuninkaakseen. | |
Herra teki Salomosta koko Israelin kunnioittaman hallitsijan ja antoi hänen hallituskaudelleen loiston, jollaista ei kenelläkään Israelin kuninkaalla ennen häntä ollut. [1. Kun. 2:12, 10:23; 2. Aik. 1:1] | |
Hän kuoli korkeassa iässä, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Salomo. | |
Salomosta, Daavidin pojasta, tuli mahtava hallitsija, sillä Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan ja lujitti hänen valtansa. [1. Kun. 2:12,46; 1. Aik. 29:25] | |
Salomo lähetti sanan kaikkialle Israeliin, tuhannen- ja sadanpäälliköille, tuomareille ja kaikille Israelin ruhtinaille ja sukujen päämiehille. 2. 1:2-12:[ 1. Kun. 3:4-15] | |
Kaikkien tultua koolle hän lähti heidän kanssaan Gibeonin kukkulalle. Siellä oli Jumalan pyhäkköteltta, jonka Mooses, Herran palvelija, oli tehnyt autiomaassa. [2. Moos. 40:1; 1. Aik. 16:39,40, 21:29] | |
Pronssinen alttari, jonka Besalel, Urin poika, Hurin pojanpoika, oli tehnyt, oli Gibeonissa Herran pyhäkköteltan edessä. Siellä Salomo ja paikalle kokoontunut kansa kääntyivät Herran puoleen. [2. Moos. 38:1,2] | |
Salomo nousi pyhäkköteltan edessä olevalle pronssialttarille ja uhrasi alttarilla Herralle tuhat polttouhria. | |
Yöllä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: "Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle." | |
Salomo vastasi Jumalalle: "Sinä osoitit runsain mitoin suosiotasi isälleni Daavidille, ja sinä olet tehnyt minut kuninkaaksi hänen jälkeensä. | |
Jumala sanoi hänelle: "Koska et pyydä rikkautta, omaisuutta ja kunniaa, et vihollistesi kuolemaa etkä itsellesi pitkää ikää, vaan toivot viisautta ja taitoa osataksesi hallita kansaani, jonka kuninkaaksi olen sinut asettanut, | |
Sitten Salomo palasi Jerusalemiin Gibeonin uhrikukkulalta pyhäkköteltan edestä ja alkoi hallita Israelia. | |
Salomo hankki sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhatneljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. 2. 1:14-17:[ 1. Kun. 10:26-29 : 1. Kun. 1:14-16: 2. Aik. 9:25,27,28 : 1. Kun. 5:6] | |
Salomon hevoset tuotiin Egyptistä ja Kilikiasta. Kuninkaan kauppamiehet hankkivat niitä Kilikiasta maksua vastaan. |